Lue keskustelun säännöt.
Onko vieraannuttamista?
28.09.2016 |
Tilanne on se, että minulla ja entisellä miesystävälläni meni lusikan jakoon raskauden aikana. Nyt meillä on yhteinen 9 kuukautinen poika.
Isä on saanut tavata lastaan vapaasti, mutta ei ole ollut asian suhteen kovin aktiivinen. Nyt hän aikoo viedä asian huolto- ja tapaamisasiat käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Ei suostu menemään lastenvalvojalle. Isän juristi on kirjoittanut käräjäoikeuden hakemukseen, että isällä ei ole ollut mahdollisuutta tavata lastaan. Meillä ei ole edes ollut mitään voimassaolevaa tapaamissopimusta ja silti on saanut kyllä tavata. Ainoa kerta, jolloin kieltäydyin oli lapsen täyttäessä puoli vuotta, koska meillä oli sovittu päivä täyteen silloin. Sanoin hänelle myös lastenvalvojalla, kun isyyttä tunnistettiin, että joko hän on lapsen elämässä täysin tai ei ollenkaan.
Mies ilmeisesti aikoo vedota käräjäoikeudessa siihen, että olen vierannuttanut lasta. Korostan edelleen, että olen tapaamisia yhtä kertaa lukuunottamatta järjestänyt aina miehen toiveiden mukaisesti. Onko tämä teistä vieraannuttamista? Hän kertoi myös, ettei koe olleensa tervetullut luokseni, koska ei halua tavata poikaystävääni. Olen järjestänyt tapaamiset aina niin, ettei poikaystäväni ole luonani silloin, kun isä on lasta halunnut nähdä. Niin ja vielä siis sen verran, että isä on tavannut lastaan yhden käden sormilla laskettavan määrän.
Sanokaa nyt mulle, että olenko mä jotenkin omalle toiminnalleni sokea vai onko tää äijä nyt ihan hakoteillä?
Kommentit (22)
Anteeksi kaikki typot, kännykän sanakirja se vaan vähän muokkailee. :D
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka usein isä on lasta tavannut ja kuinka usein hän on tehnyt aloitteen tapaamiseen?
Stu kirjoitti:
Kuinka usein isä on lasta tavannut ja kuinka usein hän on tehnyt aloitteen tapaamiseen?
Lasta tavannut 4 kertaa. Aloitteita tehnyt noin 7 kertaa, kahdella kerralla perui ja yhtenä kertana meille ei sopinut.
Ap
Sinun käytöksesi on ookoo, älä huoli. Yhteishuoltajuutta tuskin tulee saamaan, jos voit todistaa ettei mies kykene sopimaan lapsen asioista kanssasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinun käytöksesi on ookoo, älä huoli. Yhteishuoltajuutta tuskin tulee saamaan, jos voit todistaa ettei mies kykene sopimaan lapsen asioista kanssasi.
Kiitos. Tätä kommenttia kaipasin. Kyllä mä pohjimmiltani tiedän, että oikein olen tehnyt, mutta kun käräjäoikeuden hakemus tippuu postiluukusta niin kyllä sitä miettii et onkohan se vika ihan oikeasti mussa. Viestejä on tallella, mutta ei mitään liittyen varsinaisesti esimerkiksi lapsen tilin avaamiseen tms. Kyllä meidän viestinnästä kuitenkin käy ilmi se, että ei homma onnistu. Minulla löytyy myös viesti missä myöntää uhanneensa mustamaalata mua lapselle lapsen kasvettua.
Ap
Varmasti tulee mies saamaan yhteishuoltajuuden. Sehän myönnetään aina, jos toinen vanhempi ei ole tyyliin vaaraksi lapselle. Sen katsotaan olevan lapsen oikeus ja etu, että yhteishuoltajuus on. Isä ei ole ilmeisesti niin hankalaksi heittäytynyt, että ei sitä saisi. Mitään vieraannuttamista ei ole tapahtunut. Jatkossa: säilytä kaikki miehen viestit ja tee sopimukset kirjallisesti. Yritä toisaalta säilyttää hyvät välit lapsen vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se, että ette kykene sopimaan, ei ole syy evätä yhteishuoltoa. Niiden sopimusriitojen tulee olla hyvin voimakkaita ja toisen puolen kohtuuton, jotta se mitään eväisi. Näin olisi, jos mies ei esim. vuoteen näkisi lastaan ja kieltäisi silti passin hankkimiset, matkustelut ja kouluhakemukset ym. Tavalliset erimielisyydet eivät ole ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Varmasti tulee mies saamaan yhteishuoltajuuden. Sehän myönnetään aina, jos toinen vanhempi ei ole tyyliin vaaraksi lapselle. Sen katsotaan olevan lapsen oikeus ja etu, että yhteishuoltajuus on. Isä ei ole ilmeisesti niin hankalaksi heittäytynyt, että ei sitä saisi. Mitään vieraannuttamista ei ole tapahtunut. Jatkossa: säilytä kaikki miehen viestit ja tee sopimukset kirjallisesti. Yritä toisaalta säilyttää hyvät välit lapsen vuoksi.
Näin olen yrittänyt, mutta herra vääntää ja kääntää kaikki asiat. Tuo yhteishuoltajuus huolettaa, koska se ei tosiaan tule toimimaan ja konfliktitilanteita kärsii ensisijaisesti lapsi. Voisivatko puheet mustamaalaamisesta lapselle kertoa isän motiiveista? En mä tiedä, mutta se on tosi et se yhteishuolto ei ainakaan lapsen edun kannalta ole hyvä ratkaisu. :/
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhteishuoltajuus on todella vaikea estää, mutta mikä sinua siinä pelottaa?
Tapaamisoikeuden isä saa joka tapauksessa, oli yhteishuolto tai ei. Ja sitten lapsi on pakko antaa sovittina päivinä, oli menoa tai ei.
Missään nimessä tapaamisten ei tarvitse tapahtua teillä, vaan mies saa lapsen luokseen yksin siksi ajaksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tuo ukko kovin fiksulta vaikuta, mutta myös tuo oma asenteesi: "joko hän on lapsen elämässä täysin tai ei ollenkaan", on kyllä itsekäs ja perseestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun käytöksesi on ookoo, älä huoli. Yhteishuoltajuutta tuskin tulee saamaan, jos voit todistaa ettei mies kykene sopimaan lapsen asioista kanssasi.
Kiitos. Tätä kommenttia kaipasin. Kyllä mä pohjimmiltani tiedän, että oikein olen tehnyt, mutta kun käräjäoikeuden hakemus tippuu postiluukusta niin kyllä sitä miettii et onkohan se vika ihan oikeasti mussa. Viestejä on tallella, mutta ei mitään liittyen varsinaisesti esimerkiksi lapsen tilin avaamiseen tms. Kyllä meidän viestinnästä kuitenkin käy ilmi se, että ei homma onnistu. Minulla löytyy myös viesti missä myöntää uhanneensa mustamaalata mua lapselle lapsen kasvettua.
Ap
Ei ole vieraannuttamista. Hyvä, että sinulla on viestejä tallella. Lisäksi poikaystäväsi voi todistaa, että on ollut poissa aina kun isä on tullut tapaamaan lastaan.
Sain lapsesi isästä jotenkin oudon kuvan. Jos ei kauheasti ole välittänyt lapsesta ja asettaa teidän kahden väliset ristiriidat itsensä ja lapsen väliin, niin mitä hän haasteellaan ja yhteishuoltajuudella hakee? Maksaako muuten elarinsa?
En ole juristi, mutta luulen että asemasi on hyvä. Säästä varmuuden vuoksi kaikki mahdolliset viestit tästä eteenpäin.
Vielä tuli mieleen, että jos olette sopineet, että isä voi tavata lasta "koska tahansa", niin ehkä on liian rajatonta? Ehkä selkeät tapaamisaikataulut olisivat jo tässä vaiheessa (poika kohta vuoden) parempi vaihtoehto, ryhdistäisi kanssakäymistä vähän. Isänkin olisi pidettävä niistä kiinni ja osoittaisi siten, että välittää lapsestaan. Ja isä voisi tavata lasta muuallakin kuin sinun luonasi.
(En tiedä onko tämä mahdollista ilman, että teille määrättäisiin yhteishuoltajuus, ei ole kokemusta.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yhteishuoltajuus on todella vaikea estää, mutta mikä sinua siinä pelottaa?
Tapaamisoikeuden isä saa joka tapauksessa, oli yhteishuolto tai ei. Ja sitten lapsi on pakko antaa sovittina päivinä, oli menoa tai ei.
Missään nimessä tapaamisten ei tarvitse tapahtua teillä, vaan mies saa lapsen luokseen yksin siksi ajaksi
Yhteishuollossa pelottaa se, että isä alkaa käyttää sitä aseena minua vastaan eli vaikeuttaa sen kautta asioiden hoitoa. Entinen mieheni ei ole osoittanut tähän mennessä kiinnostusta lastaan kostaa, perunut tapaamisia eikä ole osallistunut lapsen elatukseen. Tiedän, että hänellä ei ole tässä lapsi intressinä vaan kiusanteko.
Tapaamisoikeuden hänelle suon. Musta on aivan äärimmäisen hienoa, jos hän lastaan alkaa tavata säännöllisesti. En kuitenkaan voi suostua siihen, että alle vuoden ikäinen lapsi olisi joka toinen viikonloppu isällään sekä pitkät kesälomat ym. Miten tapaamisia voitaisiin edes käytännössä järjestää, kun isä on kieltäytynyt tulemasta luokseni ja Välimme ovat niin riitaisat? Nyt jeesiä!
Ap
Sinun on vain annettava lapsi isälleen. Luultavasti näkisi asiat oikeassa valossa, kun olisi lapsen kanssa kahden. Ei ole niin helppoa tuon ikäistä lasta hoitaa, jos siihen ei ole tottunut.
Lisukkeena tuo, että on riitaisat välit. Niin kyllä sen perusteella voi saada yksinhuoltajuuden, koska lapsen asioita ei pystytä sitten sopimalla hoitamaan. Näin meillä on ja tulee olemaan.
En neuvottele exän kanssa mistään, hänellä on tapaamisoikeus, mutta minä olen yksinhuoltaja.
Vierailija kirjoitti:
Sinun on vain annettava lapsi isälleen. Luultavasti näkisi asiat oikeassa valossa, kun olisi lapsen kanssa kahden. Ei ole niin helppoa tuon ikäistä lasta hoitaa, jos siihen ei ole tottunut.
Lisukkeena tuo, että on riitaisat välit. Niin kyllä sen perusteella voi saada yksinhuoltajuuden, koska lapsen asioita ei pystytä sitten sopimalla hoitamaan. Näin meillä on ja tulee olemaan.
En neuvottele exän kanssa mistään, hänellä on tapaamisoikeus, mutta minä olen yksinhuoltaja.
Miten sitten alkuun, kun isä on lapselle vieras?
Meillä on myös sellainen tilanne, että olemme tosiaan jo eronneet mun raskauden aikana eli hänellä ei tosiaan ole mitään kokemusta arjesta kanssamme.
Toivottavasti hän tajuaa, että tässä on nyt kyse pienen viattoman lapsen asioista eikä isän ja äidin eron kostamisesta lapsen kautta.
Miten sinä sait pitää yksinhuollon? Oliko isä alunperinkään huoltaja?
Ap
Niin ja vielä sen verran, että meillä on tosiaan niin huonot välit.miehen katkeruudesta johtuen, että yhteishuolto toisi vain konflikteja. Juristi oli kirjoittanut perusteluksi yhteishuollolle sen, että olemme isän mukaan pystyneet kuitenkin päättämään lasta koskevista isoista asioista yhdessä. Anteeksi nyt vain, mutta me emme ole päättäneet mistään asioista lapsen isän kanssa yhdessä, koska isä on kuitannut kaikki lasta koskevat asiat typeriä naurunaama-hymiöillä.
Voiko muka olla yhteishuoltajuus, jos mies ei ole elänyt kanssamme arkea, tapaamisia ollut harvoin, ei ole ollut aktiivinen ja Välimme eivät ole toimivat?
Ap