APUA?!! Sappivaivoista tietäviä??

pääse niin pahaksi kuin minulla. olin leikkausjonossa, mutta todella pahat kohtaukset pakottivat lääkäriin, joka huomasi keltaisuuteni. hän joutui taistelemaan, että sai minut sairaalaan. siellä olin kaksi viikoa ennen leikkausta, koska olin liian sairas leikkaukseen: sappirakon ja haiman ja maksan tulehdus, eikä ollut alkoholista kysymys! leikkauskin meni pitkän kaavan mukaan: tähystyksestä tuli avoleikkaus, koska pieniä kiviä oli niin paljon, ettei tähystyksessä onnistunut. nyt ei enää vaivaa kivut, eikä tuo koko vatsan yli kulkeva haava haittaa minua, kun en bikineissä kulkenut ennenkään. olin 32v enkä (silloin vielä) ollut lihava eikä ole sukurasitusta enkä syönyt rasvaisia ruokia! jostakin luin, että e-pillerit saattavat aiheuttaa sappikiviä ja itse aloin niitä syödä 18v. olisiko tässä syy yleistyneisiin nuorten naisten sappivaivoihin?

Mulla oli tuollainen " varmaan kuolen" kohtaus kun vauva oli 2 viikkoinen, soitin synnärille ja sanoivat heti, että kuulostaa sappivaivalta ja kehoittivat käymään lääkärissä. Se kipu oli jotain sanoin kuvaamatonta, ylitti mennen tullen synnytykivun, vauva polven päällä olin tunnin verran vessan lattialla, kun mies ajoi tuhatta ja sataa töistä kotiin. Terveyskeskuksessa otatti verikokeita ja osa arvoista (maksa ja joku muu) oli korkeat niin lähetti Tays:in ensiapuun jossa katsottiin virtsa ja ultrattiin. Mitään ei löytynyt, mutta erikoislääkäri ei poissulkenut, että olis ollut sappivaivaa, raskaus ja synnytys ilmeisesti kohottavat riskiä nuorellakin? Mulle jäi tuosta " lääkärikeikasta" tosi hyvä fiilis siltä osin, että hoito julkisella oli niin hyvää ja nopeetakin, sain vaan lopulta rintatulehduksen kun vauva vaan nukkui koko " keikan" enkä imettänyt moniin tunteihin, lähdin Tays:sta sitten antibioottireseptin kanssa :)

ap

Kävin niitä Litalgin-piikkejä hakemassa öisin polilta, kunnes lääkäri antoi reseptin lääkettä varten. Ilmeisesti kyllästyivät öisiin käynteihini, koskapa yksi lääkäri sitten patisti mut omalääkärille ja käski kertoa terveisiä, että epäilee mulla olevan sappikiviä. Asia tutkittiin ja olihan niitä, koko sappirakko täynnä pieniä kiviä. Pääsin leikkausjonoon samantien ja sappirakkoni poistettiin tähystysleikkauksessa.

Olin 38-vuotias eli lähestymässä tuota maagista 40 vuoden ikää, jolloin sappi yleensä alkaa oireilla.





Sappihan on viiden " äffän" tauti eli nuo viisi ovat: female, forty, family, food, fat

Minulla tosin kävi niin, että esikoisen syntymän jälkeen (27 v. olin silloin) alkoivat oireet, ja jo toisella oirehtimiskerralla kipu oli niin kovaa, että piti soittaa ambulanssi. Koska kipu oli oikealla puolella, niin tietysti epäiltiin ensin umpisuolentulehdusta. Sitä ei ollut, mutta useita vajaan sentin kokoisia sappikiviä, sekä yhden 8 mm kiven tukkima sappitiehyt. Sappirakko oli myös niin tulehtunut (kuulemma pitkäaikaisen tukkeuman takia), että koko sappirakko jouduttiin poistamaan.



Lääkärit ja hoitsut kyllä ihmettelivät, että miten voi olla mahdollista, ettei ole aiemmin pahemmin oireillut. No, tosin sitten myöhemmin havaitsin, että pystynkin mm. juomaan kahvia ja syömään raakaa omenaa, mitä aikaisemmin ei mitenkään pystynyt. Eli ehkä nämä oli olleet niitä oireita aikaisemmin.



Leikkauksen aikaan olin muuten ylipainoinen (BMI siinä 27), ja kun myöhemmin kotiintulleessa epikriisissä mainittiin " potilas obeesi" , niin otin itseäni niskasta kiinni ja laihdutin! Ja on paino pysynytkin kohtuudessa, nyt BMI 23,5.

Olin lähemmäs 30v ja painoa melkein 80kg. Suvussani kaikki naiset on leikattu alta 25-vuotiaina ja paljon hoikempina. En siis osaa pitää nuorta sappivaivaista mitenkään harvinaisena tapauksena.



Mulla eka kohtaus tuli raskausaikana, mies luuli että sain sydänkohtausen kun pitelin rintaani ja haukoin henkeäni. Raskausajan menin litalginin voimin ja tiukalla ruokavaliolla. Raskauden jälkeen seuraavaa kohtausta sain odottaa yli 3 vuotta. Silloin sain lääkäriltä tuon otsikon mukaisen vastauksen.



Onneksi muutimme pian toiselle paikkakunnalle ja sain uuden omalääkärin. Hän sanoi heti, että kun sukurasite on noin vahva, pitää tutkia kunnolla. Puoli vuotta myöhemmin multa poistettiin sappirakko ja oireet jäivät sinne leikkaussaliin.

nyt vaadit ultraan pääsyä ap ja voimia. Älä käytä Panacod särkylääkettä, se on sappivaivaiselle tosi paha juttu, voi laukaista pitkäaikaisen jomotuksen. Mene hakemaan päivystykseen Litalgin kipupiikki se helpottaa ehkä parhaiten.



t. sappivaivoista kärsinyt

Itselläni oireita oli pahoinvointi, ylämahaan koskeminen sekä oikealle puolelle (luulin että maksassa jotain vikaa).



Kyllä kannattaa mennä lääkärissä käymään! Minä menin kun oli " kohtaus" päällä ja kauhea paniikki kun ei tiennyt mikä on vialla (ja oli niin suuri helpotus kun kuuli, että syynä onkin vain sappikivet :)). En pystynyt hengittämään normaalisti vaan läähätin lähinnä, tuntui ettei pystynyt kunnolla hengittämään ja uskoin todella että kuolisin ennenkuin pääsisin sairaalaan. Päivystyksessä pääsin kyllä jonon ohi seurantaan samantien.



Mene tarkistamaan mikä on vialla! Paljon helpompi itselläkin olla kun tietää mistä kipu johtuu. Ja jos sappikivet on niin tiedät sitten että ruokavaliota pitää jatkossa muuttaa ja ehkä leikkaus jossain vaiheessa edessä

Minulla oli hyvin sappivaivan oloisia vaivoja ja lääkärillä kävin, joka määräsi purkin lääkettä ja laittoi jatkotutkimuksiin. Kuvattiin ultralla, ei ollut sappikiviä. Oli tuli ostettua turha purkki. Olin ihan varma itsekin vaivan luonteesta, kun suvussakin on ollut paljon tuota vaivaa. Nyt tutkitaan vielä lisää muuten, seuraavaksi tähystämällä.

Jos noinkin tiheästi kipuilee ja kipu voimakasta, niin mene vaan lääkäriin!

Mulla oli hengenlähtö lähellä kun en ajoissa lähtenyt lääkäriin, luulin vatsavaivojani ihan toisesta syystä johtuvaksi...joo ja nyt muistona komea arpi leikkauksesta (tehtiin siis avoleikkaus ja sappirakko oli todella pahasti tulehtunut). Eiköhän tuo kumminkin ole parempi mennä " turhaan" , kun sairastua vielä pahemmin.

Olin niin kipeä että jouduin kävellä melkein kaksinkerroin ja seinistä tukea pitäen autoon ja mies vei päivystykseen. Sain litalginia lääkkeeksi ja lähetteen (sappi)ultraan.

Ultrassa näkyi kivi joka aiheutti nämä tuskat. Kiveä ei poistettu, mutta kipujakaan ei ole ollut sen jälkeen.

Silloin multa kiellettiin happamien ruokien syönti ( esim. omena).

Niin, ja ikää mulla silloin oli 28v.

Minä sain litalginea äidiltäni äsken ja otan nyt vaikkei olekaan mulle määrättyä... Jos sillä tämän päivän kestäis ja menis huomenna lääkäriin.



ap

Vierailija:

Minä sain litalginea äidiltäni äsken ja otan nyt vaikkei olekaan mulle määrättyä... Jos sillä tämän päivän kestäis ja menis huomenna lääkäriin.

ap

Oletko ap huomannut, että kivut alkaisivat jos syöt esim. jotain rasvaista? Itselläni kipua aiheutti sipsit, suklaa, tuore leipä tai tuoreet sämpylät jne. Nimenomaan sairaalan lähdinkin sen jälkeen kun olin leiponut sämpylöitä ja syönyt ne :) Myöhemmin lääkäri sanoikin että päivän vanhaa leipää voi syödä, mutta tuo tuore leipä on monesti se oireita aiheuttava juttu.

Minullekin kyllä kerrottiin, että sappikivet on todella harvinaisia tämän ikäiselle, mutta yllättävän monella tutulla niitä on nuorena ollut. Olisiko näin että nykyisin myös nuorilla on useammin sappikivia, johtuen muuttuneista ruokatavoista (enemmän rasvaista ruokaa kuin ennen)? Sappikivethän on kovettunutta kolesterolia.

t. 2

Mutta itse luin just,että painonpudottaminen voi vähän pahentaa tällaista ja sitten olen syönyt paljon uusia perunoita sipulin kanssa ja eilen join tuoretta raparperimehua:) jotka ilm on kans aika pahasta..



ap

sappikohtauksen v. 2004 kun olin juuri synnyttänyt. Menin päivystykseen ja siellä otettiin crp (tulehdusarvo) joka ei ollut koholla mutta seuraavana päivänä kävin sit enemmän verikokeissa ja niistä näkyi että kyseessä oli sappikohtaus kun oli sappi ja maksa-arvot tosi korkeina. 3 viikkoa niitä seurattiin kunnes olivat normaalit.

Muutama kohtaus mulle tuli puoli vuotta synnytyksestä ja varoin syömisiä ja lääkkeenä oli voltaren ja litalgin.

Ei ultrattu koska olin myös nuori (24 v tuolloin) enkä älynny sitä vaatia.

Nyt oon uudelleen raskaana ja vähän jännittää alkaako sappi taas vaivata.



Eli mene lääkäriin tai soita huomenna aika omalle lääkärille ja selosta vaivasi. Todennäköisesti oma lääkäri määrää labrakokeita ja mahdollisesti saat ultra-ajan ja varmasti lääkettäkin.

Oikeasti olisin luullut kuolevani (kuten luulin sillon 4v sittenkin) ellen sais etsittyä tietoa (tai mies etsi...) netistä...



Ja sit just fiksuja vastauksia täällä :)



Kiitos kaikille!!



ap



ps ja huomenna sinne tk kertomaan tästä,eiköhän se just tuo sappi ole!

Aiemmin oli kerran kohtaus joka tuli illalla nukkumaan mentäessä ja viime perjantaina oli koko päivän niin kauhea olla kun ylämahaan sattui ja selkää poltti juuri niinkuin AP kuvailit. Välillä vähän helpotti ja taas paheni. Vasta myöhemmin tajusin että olin torstai-iltana syönyt aika lailla sipsiä ja perjantaina taas. Nytpä tietää välttää tai ainakin syödä kohtuudella! Meillä kans sappivaivoja suvussa yhellä sun toisella ja kaikki periytyy tietenkin mulle!

Tuntuu oudolta etten ole edes vielä jonossa vaikka oireita on. Yrittivät tunkea muuta tutkimusta vatsaan, joka ei toimi kun eivät nukuta. Ultrassa olin ja verikokeet. Ketään ei saa kiinni, paitsi ärtyvä hoitsu vatsapuolella, ellei ole terveysasemalle yhteydessä ja koska pitäisi. Epäselvää.

Vierailija kirjoitti:

Jos noinkin tiheästi kipuilee ja kipu voimakasta, niin mene vaan lääkäriin!

Mulla oli hengenlähtö lähellä kun en ajoissa lähtenyt lääkäriin, luulin vatsavaivojani ihan toisesta syystä johtuvaksi...joo ja nyt muistona komea arpi leikkauksesta (tehtiin siis avoleikkaus ja sappirakko oli todella pahasti tulehtunut). Eiköhän tuo kumminkin ole parempi mennä " turhaan" , kun sairastua vielä pahemmin.

Mitä tehdä jos hoitavat tahot eivät vielä leikkaa, vaikka on oireita. Kun ei ole edes jonossa. Tuntuu että haahuilevat muissa vatsa-asioissa liikaa, vaikka sappi aiheuttaa oireita suolistoon. Aika hankalaa. Ellei tuurilla pääse sitten jonoon, kestää. Ruokavalio ei auta kaikilla, jos kohtauksia vaan tulee.