Miksi seksiä arvostetaan ja ajatellaan niin paljon?

Uusliberalismia. Vanhat arvot ovat rapautuneet. Seksillä voi pitää pään sumuisena ja yrittää päästä laillisesti eroon arjen ahdistavista tosiasioista. Aivokemian kannalta kyse on dopamiinista, eli mielihyvästä. Harmi, että seksiinkin tulee toleranssi: mikään ei riitä, jos kaiken on kokenut. Tästä syystä ne, jotka ovat kokeneita seksissä, eivät kelpaa pitkiin suhteisiin.

Perustarve. Jos seki ei suhteessa toimi niin kyllä se rupeaa syömään. Helpompi ajautua vieraisiin peteihin myös. Tutkittu juttu, että toimiva seksi on yksi tärkeä osa parisuhdetta

Perustarve. Jos seki ei suhteessa toimi niin kyllä se rupeaa syömään. Helpompi ajautua vieraisiin peteihin myös. Tutkittu juttu, että toimiva seksi on yksi tärkeä osa parisuhdetta

siitä puhe mistä puute.

No kyllähän se on ihanaa ja kun sitä ei saa, niin pyöriihän se mielessä. Kyllä monet harrastavat seksiä enemmän kuin pari tuntia viikossa. Seksi on kyllä tärkeä osa elämää. Toisaalta, kuten sanoit, ei se ole parisuhteessakaan tärkein asia. Parisuhteessakin voi tulla haluttomia kausia sairauden, synnytyksen yms takia. Moni ei näitä kestä juurikin sen takia, että on totuttu tyydyttämään vain omat halut. Seksistä voi tykätä, sitä voi haluta usein mutta silti sama ihminen voi ymmärtää, että seksi on elämää varten, ei elämä seksiä :D Ja että haluttomista kausistakin selviää ilman pettämistä/jättämistä eikä seksi ole koskaan esim velvollisuus.

Seksi todellakin on yksi iso asia mikä pitää parisuhdetta koossa. Jos seksiä ei ole niin parisuhde on vain kaverisuhde tai kämppiksiä

Ei pelkkä seksi vaan seksuaalisuus on se perusvire, joka käytännössä on (tai pitäisi olla) parisuhteen liima. Juuri se myös synnyttää ja pitää yllä ns. romanttista rakkautta.

Jos yhdessäpitävä tekijä on jokin muu (esim. lapset, toimeentulo, asumismuoto) on parisuhteessa yhdessä pitävä tekijä, ollaan hakoteillä.

Nyky-yhteiskunnassa seksuaalisuudesta on tullut tärkeä juuri yllä kerrotun vuoksi: parisuhteita ei pidä enää koossa mikään muu (toisin kuin aikaisemmin). Aikanaanhan parisuhteita piti koossa yllä mainittujen tekijöiden lisäksi myös yhteisön paine ja normit, mutta niiden purkauduttua ei nyky-yhteiskuntaan juuri jäänyt muita parisuhdetta koossapitäviä tekijöitä. Joten sen vuoksi seksi osana seksuaalisuutta ja seksuaalisuus osana romanttista rakkautta ja kiinnittymistä parisuhteeseen on korostettu ja korostetaan.

Minä syytän mediaa.

Kaikilla ihmisillä ei ole mielikuvitusta eikä taitoja muuhun kuin seksin jatkuvaan ajatteluun.

Vierailija kirjoitti:

Ei pelkkä seksi vaan seksuaalisuus on se perusvire, joka käytännössä on (tai pitäisi olla) parisuhteen liima. Juuri se myös synnyttää ja pitää yllä ns. romanttista rakkautta.

Jos yhdessäpitävä tekijä on jokin muu (esim. lapset, toimeentulo, asumismuoto) on parisuhteessa yhdessä pitävä tekijä, ollaan hakoteillä.

Nyky-yhteiskunnassa seksuaalisuudesta on tullut tärkeä juuri yllä kerrotun vuoksi: parisuhteita ei pidä enää koossa mikään muu (toisin kuin aikaisemmin). Aikanaanhan parisuhteita piti koossa yllä mainittujen tekijöiden lisäksi myös yhteisön paine ja normit, mutta niiden purkauduttua ei nyky-yhteiskuntaan juuri jäänyt muita parisuhdetta koossapitäviä tekijöitä. Joten sen vuoksi seksi osana seksuaalisuutta ja seksuaalisuus osana romanttista rakkautta ja kiinnittymistä parisuhteeseen on korostettu ja korostetaan.

Tuota että seksi on parisuhteen liima ja yhdessäpitävä voima, en kyllä allekirjoita. Enkä ymmärrä ajattelua että parisuhde ilman seksiä on vain kaveruutta jne. Itse olen suoraan sanottuna kyllästynyt koko seksiin. Siis kyllä meillä sitä on mutta voisin helposti elää loppuelämän ilman. Ei mulla ole tarvetta saada seksiä tietyin väliajoin. Koen että meitä pitää yhdessä se, että halutaan jakaa elämä yhdessä ja oikeasti viettää aikaa toisen kanssa. Jakaa murheet ja ilot. Eikö yhdessä pitävä voima voi olla halu jakaa kokemuksia yhdessä. Sun (ja monen muun) viesteistä saa kuvan niinkuin seksi olisi se tärkein juttu ja kaiken muun tulee parisuhteessa tulla vasta sen jälkeen. Ihan kuin parisuhde ei ole parisuhde ilman seksiä.

Seksi on täysin luonnollinen asia ja kun se sujuu, ei sitä tarvitse paljoa ajatella. Pihtarit voisivat pariutua keskenään ja sitten arvostaa yhteisymmärryksessä niitä suhteensa kaikkia muita aspekteja. Ei ole mikään pakko hakeutua sortamaan täysin normaalin seksuaalisuuden omaavaa kumppania. Valintoja, valintoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pelkkä seksi vaan seksuaalisuus on se perusvire, joka käytännössä on (tai pitäisi olla) parisuhteen liima. Juuri se myös synnyttää ja pitää yllä ns. romanttista rakkautta.

Jos yhdessäpitävä tekijä on jokin muu (esim. lapset, toimeentulo, asumismuoto) on parisuhteessa yhdessä pitävä tekijä, ollaan hakoteillä.

Nyky-yhteiskunnassa seksuaalisuudesta on tullut tärkeä juuri yllä kerrotun vuoksi: parisuhteita ei pidä enää koossa mikään muu (toisin kuin aikaisemmin). Aikanaanhan parisuhteita piti koossa yllä mainittujen tekijöiden lisäksi myös yhteisön paine ja normit, mutta niiden purkauduttua ei nyky-yhteiskuntaan juuri jäänyt muita parisuhdetta koossapitäviä tekijöitä. Joten sen vuoksi seksi osana seksuaalisuutta ja seksuaalisuus osana romanttista rakkautta ja kiinnittymistä parisuhteeseen on korostettu ja korostetaan.

Tuota että seksi on parisuhteen liima ja yhdessäpitävä voima, en kyllä allekirjoita. Enkä ymmärrä ajattelua että parisuhde ilman seksiä on vain kaveruutta jne. Itse olen suoraan sanottuna kyllästynyt koko seksiin. Siis kyllä meillä sitä on mutta voisin helposti elää loppuelämän ilman. Ei mulla ole tarvetta saada seksiä tietyin väliajoin. Koen että meitä pitää yhdessä se, että halutaan jakaa elämä yhdessä ja oikeasti viettää aikaa toisen kanssa. Jakaa murheet ja ilot. Eikö yhdessä pitävä voima voi olla halu jakaa kokemuksia yhdessä. Sun (ja monen muun) viesteistä saa kuvan niinkuin seksi olisi se tärkein juttu ja kaiken muun tulee parisuhteessa tulla vasta sen jälkeen. Ihan kuin parisuhde ei ole parisuhde ilman seksiä.

Teillä on jo olemassa parisuhde. Useinhan esim. vanhuksilla parisuhde on pelkkä parisuhde ilman seksiä.

Mutta väitän kuitenkin, että harva parisuhde olisi syntynyt, jos siihen ei olisi _missään vaiheessa_ liittynyt seksuaalista virettä tai seksuaalisuutta. Kai sitä teilläkin on ainakin ollut? Jos on ollut, niin silloinhan se on ollut tärkeässä roolissa parisuhteenne syntyvaiheessa. Se, että teiltä tuo "polttoaine" on loppunut, ei välttämättä tosiaan haittaa, mutta "vauhtiin päästäksenne" sitä on täytynyt olla (tai olette hyvin poikkeuksellinen pariskunta).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pelkkä seksi vaan seksuaalisuus on se perusvire, joka käytännössä on (tai pitäisi olla) parisuhteen liima. Juuri se myös synnyttää ja pitää yllä ns. romanttista rakkautta.

Jos yhdessäpitävä tekijä on jokin muu (esim. lapset, toimeentulo, asumismuoto) on parisuhteessa yhdessä pitävä tekijä, ollaan hakoteillä.

Nyky-yhteiskunnassa seksuaalisuudesta on tullut tärkeä juuri yllä kerrotun vuoksi: parisuhteita ei pidä enää koossa mikään muu (toisin kuin aikaisemmin). Aikanaanhan parisuhteita piti koossa yllä mainittujen tekijöiden lisäksi myös yhteisön paine ja normit, mutta niiden purkauduttua ei nyky-yhteiskuntaan juuri jäänyt muita parisuhdetta koossapitäviä tekijöitä. Joten sen vuoksi seksi osana seksuaalisuutta ja seksuaalisuus osana romanttista rakkautta ja kiinnittymistä parisuhteeseen on korostettu ja korostetaan.

Tuota että seksi on parisuhteen liima ja yhdessäpitävä voima, en kyllä allekirjoita. Enkä ymmärrä ajattelua että parisuhde ilman seksiä on vain kaveruutta jne. Itse olen suoraan sanottuna kyllästynyt koko seksiin. Siis kyllä meillä sitä on mutta voisin helposti elää loppuelämän ilman. Ei mulla ole tarvetta saada seksiä tietyin väliajoin. Koen että meitä pitää yhdessä se, että halutaan jakaa elämä yhdessä ja oikeasti viettää aikaa toisen kanssa. Jakaa murheet ja ilot. Eikö yhdessä pitävä voima voi olla halu jakaa kokemuksia yhdessä. Sun (ja monen muun) viesteistä saa kuvan niinkuin seksi olisi se tärkein juttu ja kaiken muun tulee parisuhteessa tulla vasta sen jälkeen. Ihan kuin parisuhde ei ole parisuhde ilman seksiä.

Teillä on jo olemassa parisuhde. Useinhan esim. vanhuksilla parisuhde on pelkkä parisuhde ilman seksiä.

Mutta väitän kuitenkin, että harva parisuhde olisi syntynyt, jos siihen ei olisi _missään vaiheessa_ liittynyt seksuaalista virettä tai seksuaalisuutta. Kai sitä teilläkin on ainakin ollut? Jos on ollut, niin silloinhan se on ollut tärkeässä roolissa parisuhteenne syntyvaiheessa. Se, että teiltä tuo "polttoaine" on loppunut, ei välttämättä tosiaan haittaa, mutta "vauhtiin päästäksenne" sitä on täytynyt olla (tai olette hyvin poikkeuksellinen pariskunta).

Viittasinkin tuohon kommenttiin että seksi olisi "yhdessäpitävä tekijä". Kyllä meitä ainakin pitää yhdessä muut tekijät. Seksiä saa vaikka keneltä tahansa kun hyppää baareissa vkonloppuisin. Se että jakaa elämänsä jonkun kanssa, vaatii mun mielestä jotain ihan muuta "liimaksi".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pelkkä seksi vaan seksuaalisuus on se perusvire, joka käytännössä on (tai pitäisi olla) parisuhteen liima. Juuri se myös synnyttää ja pitää yllä ns. romanttista rakkautta.

Jos yhdessäpitävä tekijä on jokin muu (esim. lapset, toimeentulo, asumismuoto) on parisuhteessa yhdessä pitävä tekijä, ollaan hakoteillä.

Nyky-yhteiskunnassa seksuaalisuudesta on tullut tärkeä juuri yllä kerrotun vuoksi: parisuhteita ei pidä enää koossa mikään muu (toisin kuin aikaisemmin). Aikanaanhan parisuhteita piti koossa yllä mainittujen tekijöiden lisäksi myös yhteisön paine ja normit, mutta niiden purkauduttua ei nyky-yhteiskuntaan juuri jäänyt muita parisuhdetta koossapitäviä tekijöitä. Joten sen vuoksi seksi osana seksuaalisuutta ja seksuaalisuus osana romanttista rakkautta ja kiinnittymistä parisuhteeseen on korostettu ja korostetaan.

Tuota että seksi on parisuhteen liima ja yhdessäpitävä voima, en kyllä allekirjoita. Enkä ymmärrä ajattelua että parisuhde ilman seksiä on vain kaveruutta jne. Itse olen suoraan sanottuna kyllästynyt koko seksiin. Siis kyllä meillä sitä on mutta voisin helposti elää loppuelämän ilman. Ei mulla ole tarvetta saada seksiä tietyin väliajoin. Koen että meitä pitää yhdessä se, että halutaan jakaa elämä yhdessä ja oikeasti viettää aikaa toisen kanssa. Jakaa murheet ja ilot. Eikö yhdessä pitävä voima voi olla halu jakaa kokemuksia yhdessä. Sun (ja monen muun) viesteistä saa kuvan niinkuin seksi olisi se tärkein juttu ja kaiken muun tulee parisuhteessa tulla vasta sen jälkeen. Ihan kuin parisuhde ei ole parisuhde ilman seksiä.

Teillä on jo olemassa parisuhde. Useinhan esim. vanhuksilla parisuhde on pelkkä parisuhde ilman seksiä.

Mutta väitän kuitenkin, että harva parisuhde olisi syntynyt, jos siihen ei olisi _missään vaiheessa_ liittynyt seksuaalista virettä tai seksuaalisuutta. Kai sitä teilläkin on ainakin ollut? Jos on ollut, niin silloinhan se on ollut tärkeässä roolissa parisuhteenne syntyvaiheessa. Se, että teiltä tuo "polttoaine" on loppunut, ei välttämättä tosiaan haittaa, mutta "vauhtiin päästäksenne" sitä on täytynyt olla (tai olette hyvin poikkeuksellinen pariskunta).

Viittasinkin tuohon kommenttiin että seksi olisi "yhdessäpitävä tekijä". Kyllä meitä ainakin pitää yhdessä muut tekijät. Seksiä saa vaikka keneltä tahansa kun hyppää baareissa vkonloppuisin. Se että jakaa elämänsä jonkun kanssa, vaatii mun mielestä jotain ihan muuta "liimaksi".

Ei pelkkä seksi, vaan seksuaalisuus, se "kipinä", joka muodostaa parisuhteen ja pitää sen koossa, kunnes se on vakiintunut. Vanhoilla pariskunnilla sitä ei tietenkään enää tarvita, jos kummallakaan ei haluja ole.