Lue keskustelun säännöt.
Asumme miehen työsuhdeasunnossa, tulee halvaksi
23.09.2016 |
En oikein ymmärrä tätä suomalaisten "pakkoa" ostaa oma asunto. Mistäköhän se kumpuaa?
Me asumme miehen työsuhdeasunnossa. Verojen jälkeen jää maksettavaa 300€/kk.
Asunto on iso ja aivan kaupungin keskustassa. Taloyhtiö on vanha ja vakaa ja rauhallinen. Muut asukkaat lähinnä vanhempia pareja omistusosakkeissaAn.
Me käytämme rahaa kesämökkiimme josta remontoidaan kakkoskoti. Sekä kaukomatkoihin. Käymme jossain aasiassa/afrikassa/Karibialla talvisin kahteen kertaan: Yksi pariviikoinen heti loka-marraskuussa ja toinen aurinkoa katsomaan tammi-helmikuussa.
Keväällä alkaa mökkikausi ja silloin vietämme kaiken aikamme landella.
Voi olla,että kun mies jää eläkkeelle, pitää alkaa etsiä toista asuntoa mikä on harmi.
Mutta ei me silti aleta enää tässä iässä (liki 50) mitään asuntolainaa ottamaan.
Voisin omista rahoistani jonkun sijoitusyksiön laittaa, mut siinäkin on vaivansa.
Kommentit (19)
"Miksei kaikki ihmiset asu miehen lähes ilmaisessa työsuhdeasunnossa? Onko ne jotenkin tyhmiä?"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä ihmisellä kuuluu olla omistusasunto, auto ja ajokortti sekä lapsia.
Mitä tarkoitat verojen jälkeen jää maksettavaa 300€?
Asuntoetuhan lisätään rahapalkkaan ja siitä maksetaan vero.
Viime vuosina, niin asunto- kuin autoedun verotusarvo on noussut melkoisesti ja monet luopuneet siitä.
Vierailija kirjoitti:
"Miksei kaikki ihmiset asu miehen lähes ilmaisessa työsuhdeasunnossa? Onko ne jotenkin tyhmiä?"
Niinpä. Miksi kaikki työttömät ei mene töihin ja asu miehen halvassa työsuhdeasunnossa? Onko ne tyhmempiä kuin töissä olevat?
Miksi kaikki ihmiset ei osta loma-asuntoa Espanjasta kun se on niin halpaa. Miksi ihmiset on niin tyhmiä?
Se on hyvä että teillä on tuolainen mahdollisuus, pitäisin kiinni kynsin ja hampain, matkustelisin ja vaikka mitä kun jää rahaa muuhun.
Itselleni itseisarvo ei ole oma asunto, mutta onhan se eläkepäiville hyvä kun ei tarvitse maksella suuria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me luovuttiin asuntoedusta tuon verotuksen takia. Asunto ei ollut niin loistava, että siitä olisi halunnut maksaa niin paljon. Asunto on oikein hyvä ja vakaa sijoitus - itsekin sanoit, että voisit jonkun sijoitusyksiön ostaa.
Mitä tarkoitat että ette viitsi enää tuossa iässä ottaa lainaa? Eikö teille ole siis kertynyt mitään omaisuutta vaan olette laittaneet kaiken matkusteluun ym.? Minäkin ostin ensimmäisen oman asuntoni vasta yli 40-vuotiaana, mutta en minä lainalla sitä rahoittanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole mikään "pakko" ostaa asuntoa, mutta se nyt vaan on tyhmää maksaa liikaa jos ei satu saamaan asumistukea. Omistusasuminen on huomattavasti halvempaa kuin vuokralla mikäli ei nyt ihan alvariinsa muuttele.
Miten tää muuten menee? Sain työnantajan kautta asunnon, eli työsuhdeasunnon. Teen siitä vuokrasopimuksen työnantajan kanssa ja maksan ihan itse vuokran (sitä siis ei oteta palkasta). Laitanko vain ensi vuonna veroilmoitukseen, paljonko olen maksanut työnantajalle vuokraa ja saan siitä sitten veronpalautusta? En oikein saanut selvää asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitäs sitten, kun työsuhde päättyy? Mä maksan yhtiövastiketta 5h+k+s rivarista 279 €. Laina-aika oli 25 vuotta ja laina maksettu tuossa ajassa pois.
Hienoa, että osaatte elää hetkessä. Ehditte sitten myöhemmin elää köyhää vanhuutta, jossa vuokra tai asuntolaina vie vie lomamatkarahat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se sitten kirpaisee kun olette eläkkeellä ja pienemmällä tulotasolla maksatte vapaiden markkinoiden kalliita vuokria.
Mun äiti oli tällainen jääräpää että asuntolainaa ei ottanut ja nyt sitten eläkkeellä märisee kun kaksionsa vuokra on niin kallis (kaupungin vuokra-asunto) ja eläkkeellä tulotaso niin pieni.
En usko että on kovin hulppea tuo aapeen lukaali. Asuttiin vuodet 2003-2014 miehen työsuhdeasunnossa. Vuonna 2003 kustannus kämpästä oli meille 700e. Vuonna 2014 tämä samainen asunto veromuutosten ja vuokrannousun myötä maksoi 1400e/kk. Mitään parannustöitä tässä välissä ei oltu tehty, työsuhdeasuntojen verotustapa vain muuttui pikkuhiljaa. Päädyttiin ostamaan oma, asutaan nyt lähempänä keskustaa, ja lainanlyhennyt& yhtiövastike maksaa tuon saman 1400/kk.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama täällä. Olemme ihan hyvinpalkatuissa töissä, mutta en jaksa-halua-viitsi-ehdi alkaa säätämään sen asunnon ostamisen kanssa. Olen löytänyt meille juuri sopivan asunnon ja näillä mennään. Mies matkustaa työn puolesta niin paljon, että hän haluaa vain rauhallisen paikan lentokentän läheltä.
En myöskään jaksa alkaa niitä sijoitusasuntojen vuorkalaisten kanssa jumppaamista. Olen vierestä seurannut miten rasittavaa se voi olla. Ja huonolla tuurilla jää taloudellisesti tappiolle!
Sen sijaan menen jonnekin six-sensces-spahan Thaimaassa, käyn Abu Dhabin aavikoilla lomaresortissa, jossa palvelu on aivan upeaa.
Sitten kun on vanha (? mikä on se ikä), niin sitten on sen ajan murhe että mihin asettuu. Voihan sitä ostaa jonkun 50 000 mummonmökin ja kököttää siellä.
Meillä on ainakin muisteltavaa,missä käytiin ja mitä tehtiin.
Vierailija kirjoitti:
Miten tää muuten menee? Sain työnantajan kautta asunnon, eli työsuhdeasunnon. Teen siitä vuokrasopimuksen työnantajan kanssa ja maksan ihan itse vuokran (sitä siis ei oteta palkasta). Laitanko vain ensi vuonna veroilmoitukseen, paljonko olen maksanut työnantajalle vuokraa ja saan siitä sitten veronpalautusta? En oikein saanut selvää asiasta.
Sinä olet ihan normaali vuokralainen, eikä sitä tarvitse sen kummin verottajalle ilmoittaa.
AP luulee asuvansa edullisesti työnantajan kustantamassa asunnossa, eli bruttotulojen päälle lisätään asunnon verotusarvo ja koko köntistä maksetaan vero. Esimerkiksi jos olisi tonnin asuntoetu, normaali bruttopalkka olisi neljä tonnia ja nettopalkka kolme tonnia, niin asuntoedun jälkeen bruttopalkka olisi viisi tonnia ja nettopalkka 2700.
Miksi ette asun sinun työsuhdeasunnossa? Onko sinulla niin surkea työ, ettei sellaista etua ole, vai oletko ihan vaan työtön lusmu?
Kaikki työnantajat eivät tarjoa työntekijöilleen työsuhdeasuntoa. Kaikki työsuhtet eivät myöskään ole koko työiän kestäviä. Kaikki ihmiset eivät edes halua olla saman työnantajan palveluksessa koko työuraansa. Työsuhdeasunnosta joutuu muuttamaan pois, kun työsuhde päättyy.
Minä ostin 30-vuotiaana itselleni koko loppuelämän kodin. Lähden tästä joskus joko vanhainkotiin tai suoraan hautausmaalle. Maksan asumisestani enemmän mieluummin silloin, kun tulotkin ovat olleet suuremmat. Nyt viiskymppisenä mulla on kiva velaton 100 neliön asunto, josta maksan yhtiövastiketta alle 400 €/kk. Säästöönkin jää kivasti rahaa tulevia remontteja varten. Olen voinut vaihtaa työpaikkaa ja edetä sen myötä urallani ilman, että on tarvinnut joka kerta muuttaa asunnosta toiseen.
Tuttavan vanhemmat asuivat aikoinaan työsuhdeasunnossa. He joutuivat muuttamaan mukavasta perheasunnosta pois, kun miehen työsuhde päättyi vähän ennen eläkeikää. Ensin asuivat pienessä kaksiossa yksityisellä ja vähän alle 70-vuotiaina vuokranantaja tarvitsi asunnon omaan käyttöönsä, joten sekin vuokrasuhde päättyi. Sen jälkeen asuivatkin vähän aikaa lastensa nurkissa ennenkuin löytyi kaupungin vuokra-asunto ei-niin-hyvästä lähiöstä.
Aloittajan tilanne on ihan ok, koska ovat hankkineet itselleen kakkosasunnon, johon voi muuttaa, mikäli nykyinen työsuhdeasunto menee alta. Toisaalta talviasuttavan kesämökinkin voi vuokrata, jos kaipaa kaupunkiasunnon lisäksi kesämökkiä. Minä en ole koskaan kaivannut, en ole tippaakaan mökki-ihmisiä. Mulle riittää rivitalon piha viherpeukaloani varten.
Me asumme myös miehen työsuhdeasunnossa työpaikkakunnalla. Meillä on myös molemmilla omistusasunnot muualla. Ne ovat omassa käytössä, eivät vuokralla. En näe mitään järkeä ottaa lisää asuntolainaa omistaakseen kolmannen asunnon siellä, missä olemme työssä.
Mikäs siinä, jos mahtuu 50 neliöiseen koppiin. Tuon laskurin mukaan kopin verotusarvo on noin tonni, joka tarkoittaa reilun 300 euron nettovähennystä.
https://www.vuokraturva.fi/asuntoetulaskuri