Miten ihmiset jaksaa olla vaikeita?

Ihan vaan duunikaverista mäkätystä.

Hän on lähdössä lomalle. Hänen työtehtävät jakautuu neljälle ihmiselle. Sanoi lähettäneensä viime viikolla sähköpostin, jossa kertoo tulevista töistä yms.

Torstaina vinkkasin, etten ole saanut sitä postia, roskis ja kaikki kansiot kolusin läpi. Hän sitten tuhahti, että hän kyllä laittoi sen kaikille, että tarkista roskikses.
Hän vielä lähetti mulle kuvakaappauksen, jonka piti todentaa, että sähköposti lähetetty.

Hyvä, että lähetti, siitä näkyi, että osoitteessa on kirjoitusvirhe. Äkkisiltään arvelisin, että hän on itse sen näppäillyt sen virheen ja ihan inhimillistähän se on. Hän lähetti postia osoitteeseen: maija.meikäläinen@avvauva@fi < jokainen sähköposteja lähettävä hoksannee virheen?

Asia ok, lähetä se nyt vaan uudestaan. Varmuudeksi vielä lähetin hänelle postia, että vaan vastaa siihen postiin ne jutut liitteenä.
Eihän se nyt niin mennyt. Sieltä tuli seikkaperäistä paskaa, miten hän ei ole tuollaista virhettä voinut tehdä. Hän on kopsannut osoitteen duunisivuilta ja siellä se on väärin. Ei ole. Mä olen lähettänyt väärästä osoitteesta hänelle postia, joten hän siihen sen laittoi. No, ei sitäkään. Hän on saanut kollegalta väärän osoitteen. -nope. jnejne.
Tätä on nyt torstaista saakka riittänyt. Viikonloppuna lähetti kolme tekstariakin asian tiimoilta, kun pähkäilee missä se virhe on voinut tapahtua.

Eikä vieläkään sitä alkuperäistä sähköpostia.