Juopottelevat sukulaiset

oikeesti onko tämä normaalia? Olen kiitollinen yhdestä lähellä asuvasta lapsiperheestä, kun heillä ei ryyppääminen ole millään lailla keskeisessä osassa elämää. Samaa ei voi sanoa sukulaisista, siis näistä perheellisistä. Joka kerta kun tapaan sukulaisia juhlissa tai ihan vaan yllätyskäynnillä niin joka ilta sihautellaan oluttölkkejä tai siideriä auki. Olis kiva, että lapset pysyisivät serkkujensa kanssa väleissä ja yhteyksissä. Tuskin sitä sitten enää aikuisena toisiaan löytää jos ei olla lapsenakaan tunnettu. Muutama viikko sitten innostuttiin yksiin sukujuhliin lähtemään ja sama meno. Juhlien ruokatarjoilu oli kovin niukka ja muodollinen. Tarkoitus oli vaan päästä mahdollisimman äkkiä boolin kimppuun. Ja tuo ei ole vaan sukulaisten juttu, vaan joka ainoalla tuntuu olevan sellainen kumppani, että hänkään ei kertakaikkiaan osaa olla ottamatta.

Olenko mä ite jotenkin kummallinen kun moitiskelen tällasta meininkiä? Olen yrittänyt pysyä kivana ja hauskana, mutta ihan oikeasti aina tavatessa tulee myötähäpeän tunteita kun kuuntelee vuosikausia pämpänneiden juttuja ja tajuaa, miten se on päätä pehmentänyt tuo iänikuinen kaljottelu. Joskus aikoinaan yritin jotain muka järkeviäkin neuvoja antaa. Sama kun puhuis seinille.