Lue keskustelun säännöt.
Kuinka eroon tästä? Ainoa mielihyvä tulee syömisestä.
13.09.2016 |
Tai no, seksistäkin tulisi, mutta kun sitä ei saa oikein koskaan. Mies on matkatyössä. Minulla on työ ja harrastuksiakin, mutta siitä huolimatta olen liian yksinäinen. Kaipaan hellyyttä ja toisen kainalossa kyhnäämistä sekä erotiikkaa. Muutosta ei ole näkyvissä vuosikausiin miehen työkuvioissa. Nyt olen paisunut tämän syöpöttelyn takia kuin pullataikina. Miten voisin katkaista tämän kierteen?
Olen kokeillut esim. lähteä kävelylle kun tekee illalla mieli alkaa syömään. Sitten kävelylenkin jälkeen tuntuu kuitenkin masentavalta tulla tyhjään kotiin ja alan napostelemaan jotain. Harrastan hyvin paljon itsetyydytystä, mutta mulla on tunnetasolla hyvin tyhjä olo. Olen ilmeisesti addiktoitunut nyt nettipornoon ja ruokaan, että kiva vaan. Olisipa normaali parisuhde ja normaalit työajat kumppanilla.
Kommentit (9)
Älä syytä miestä tai ketään muutakaan omista onglmistasi: "Olispa normaali parisuhde, kumppanilla normityöajat, olispa sitä ja tätä niin sitten kyllä olisin minäkin näin ja näin." Ongelman lähde on itsessäsi. Jos et sitä myönnä, et myöskään voi sitä korjata.
T. Kanssamussuttaja :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yritä löytää jokin toinen addiktio mässäilyn tilalle. Kokeilemalla selviää.
Itse syön koko ajan... Äitoyslomalla lihoin kilo per kk eli lapsi nyt 1v ja homma jatkuu ....
nykyään mielluummin syön suklaata
sohvalla kuin harrastan seksiä:|
kotihoidontuella tylsää ja piristän itseäni syömällä
Vierailija kirjoitti:
Älä syytä miestä tai ketään muutakaan omista onglmistasi: "Olispa normaali parisuhde, kumppanilla normityöajat, olispa sitä ja tätä niin sitten kyllä olisin minäkin näin ja näin." Ongelman lähde on itsessäsi. Jos et sitä myönnä, et myöskään voi sitä korjata.
T. Kanssamussuttaja :)
No joo, olet oikeassa. Kyllä mä tuon aina välillä tiedostan. Sitten taas näinä muina hetkinä tämä yksinäisyys iskee niin kovasti päin naamaa, että alan syytellä miehen työtä ongelmistani.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Itse syön koko ajan... Äitoyslomalla lihoin kilo per kk eli lapsi nyt 1v ja homma jatkuu ....
nykyään mielluummin syön suklaata
sohvalla kuin harrastan seksiä:|
kotihoidontuella tylsää ja piristän itseäni syömällä
Mulla myös pieni lapsi niin sekin rajoittaa menemisiä.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla sama ongelma. Tajusin just yks päivä, että mun hyvät muistot lapsuudesta ja äidistä liittyy aina herkkujen syömiseen. Äiti ei muuten hellyyttä ja rakkautta osoittanut ja se oli sen ainoa tapa ilmaista välittämistä, kun se oli leiponut mun lempipiirakkaa ja kertoi, että sitä olisi keittiössä, kun tulin koulusta. Sit mussutin sitä onnellisena ja katoin telkkaria... Kovasti haluaisin myös päästä tavasta eroon. Telkkaria katsoessa pakko syödä aina jotain. Sit vedän muutaman munkin ja aina ihan sika paha olla sen jälkeen ja mietin, miksi aina pakko syödä. Joku ihme hyvä olo tulee, kun saa parkkeerata sohvalle herkkujen kanssa.
Onko mun äiti tehnyt musta syömishäiriöisen tunnesyöjän? :-(
Joo, tylsyyteen syön minäkin. Naposteluista oon yrittäny tehä herkullisia tai "normi" ruokamaisia, että ei sokeria ja karkkia tai sipsiä. Mutta tekemistä yritän kovasti keksiä sen tilalle, joskus vähän haastavaa vaikka tekemistä ois ja kuinka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama täällä. Olen sairastanut bulimiaa jo kymmenisen vuotta, kun se mässäily tuntuu olevan ainoa keino saada mielihyvää varsinkin stressaavina aikoina.
Kävelylenkki ei riitä rasittavuudessaan endorfiinin tuotantoon sinulla ilmeisesti. Itselläni sama ongelma tosin eri elämäntilanne ja olen aina saanut mielihyvää syömisestä. Onneksi kauppaan se 3 km ja en viitsi autolla herkkuja kaupasta hakea. Kuntoilu hillitsee syömistäni, sillä jos ilmoittaudun vaikka ryhmäliikuntatunnille, en kehtaisi peruuttaa sitä, koska olen syönyt liikaa ennen tuntia. Eli ainakaan ennen tuntia ei tule syötyä ja harvemmin sen jälkeen herkut maistuu. Karsi myös turhat tavat pois kuten syöminen tv:n tai leffan tai kirjan parissa. Keskity yhteen nautintoon kerrallaan.