Onko teistä kivaa vai vähemmän kivaa, jos teillä käyvät vieraat neuvovat esim. sistuksen suhteen?
Ovat teillä kylässä ja sitten satelee vinkkejä: "Tosta seinästä sais hirmu kivan, kun maalais sen jollain pirteällä värillä!", "Tää huone on hieman ahtaan oloinen, ton kaapin kun siirtäis tosta tonne noin niin tulis heti avaramman oloista.", "Muutenhan tää teidän asunto on ihan mukava, mutta tavaraa on aika paljon tän asunnon kokoon nähden..." Yms.
Kommentit (20)
No en siitä nyt niin välitä, mutta tyyppihän ei meille toiste tule...
Riippuu ihan tosi paljon siitä, missä yhteydessä ja miten tuollaisen asian sanoo.
Minua ei neuvota sisustamisessa, ellen mielipidettä erikseen kysy.
Vähemmän kivaa se on. Ei meillä kukaan muu kyllä arvostele, kun mun äitini. Ei jaksais aina kuunnella, usemmiten osaan kyllä jättää neuvot omaan arvoonsa.
Vähemmän kivaa, mutta kyllä tollaisen nyt kestäisi ilman mitään suurempia traumoja ja saisi tulla kylään toistekin.
Suurin osa suomalaisten kodeista on tavallisia, mitään sanomattomia, joten siinä ei enää maalia auta.
Sisustan kotiani itseäni varten ei kavereita varten joten pitäkööt vinkkinsä itsellään ellen vartavasten pyydä heiltä neuvoa.
Ei haittaa enää. Pyydän nimittäin vuolaasti kehuen kyseistä henkilöä välittömästi maalaamaan niitä seiniä, remppa-avuksi tai siirtämään kanssani huonekaluja. Sisustusinnostus yleensä lopahtaa siihen.
Mua ei haittaa. Kun muutettiin omakotitaloon ja mies ei ehtinyt auttaa varsinaisessa sisustamisessa ja maalaamisessa työkiireiden vuoksi minä ja läheisin ystäväni huseerattiin koko syysloma aamusta siihen kun mies tuli kotiin (mies joutui tekeen koko viikon 14 tunnin vuoroa). Maalattiin seinät ja koottiin kalusteet ja pohdittiin missä olis kaikkein käytännöllisin paikka sohvalle ja missä senkki ei ole tiellä ja miten on kaikkein avarimman näköistä yms. Mies vaan sanoi kotiin tullessa oman mielipiteensä, yleensä oli tyytyväinen, kun tehtiin kaikki silmälläpitäen sitä aluetta mihin mies halusi kitarat, pianon ja vahvistimensa.
Riippuu siitä että onko se sellaista tietävää määräilevää mäkätystä vai neutraalia asioiden kommentointia ja pohdintaa. Pohdinta on aina tervetullutta, typerä mäkätys ei.
Ottaen huomioon, että itse en ole mikään sisustusekspertti (siis TODELLAKAAN) ja tämä on itsestäänselvää niin minulle kuin muillekin, ei minua haittaa sisustusvinkit.
Ymmärrän, että ne voi haitata, jos ne ymmärtää arvosteluna omaa sisustusmakua kohtaan, mutta koska itselläni sellaista makua ei edes ole, siis asuntoni on vain irrallisia huonekaluja, jotka ei sovi toisiinsa erityisesti, enkä ole edes yrittänyt laittaa asuntoani oikein minkään näköiseksi, niin en voi pahastua vinkeistä. En oikein näe, mitä voisin tehdä sisustukselleni, enkä jaksa miettiä asiaa, siksi on ihan kiva kuulla, jos joku näkee sellaisen selkeän vaihtoehdon, mitä en itse näe, ja vaivautuu kertomaan siitä minullekin. Vaikkapa sohvatuolien paikasta.
Eri asia olisi, jos minua jotenkin vaadittaisiin sisustamaan eri tavalla ja ostamaan uusia huonekaluja, koska minun pitäisi täyttää jonkinlaiset sisustukselliset vaatimukset tms. Minkäänlainen painostus tai tyrkytys ei ole sopivaa.
Anoppi kävi meillä ensimmäistä kertaa muuton jälkeen ja alkoi kyseenalaistamaan keittiötarvikkeidemme paikkoja ja neuvoi miten itse olisi ne sijoittanut.
Nykyään anoppi kopio sisustustamme. Kun menemme kylään, huomaan että hän on ostanut täysin samanlaisia tavaroita sanomatta meille mitään. Muun muassa lamppu, lipastoja, piensisustus tavaroita.
Keksin ystäväpiiristäni tasan yhden, jonka mielipidettä voisin arvostaa näissä asioissa. Hän on sisustussuunnittelija ammatiltaan. Ei kyllä jaa neuvojaan ilmaiseksi, enkä niitä kaipaakkaan.
Mulla on syyni miksi asiat on niinkuin ne on.
En nyt riemusta hyppis, mut en mitään sanos takas eli antasin mennä läpi korvien. Siis jos ite en ois johdattanu aihetta sisustukseen ja kysyny mielipidettä.
Vähemmän mukavaa. Meillä miehen äiti harrastaa tätä.
Asun mieheni kanssa talossa, jossa miehen vanhemmat asui aikaisemmin.
Joskus on tehnyt mieli sanoa anopille, että turpa kiinni ja tuossa on ovi. Rasittavaa mäkätystä.
Mitä väliä, tämä nyt meidän koti.
Äitini harrastaa tuota, todella ärsyttävää. Rakennettiin talo ja äidilläni on jatkuvasti mielipiteitä mitä ja mihin pitäisi laittaa tai ostaa mitäkin. Yritän antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Tosin hänen mielipiteensä eivät kyllä rajoitu vain sisustukseen vaan koko elämäämme lapsien nimistä lähtien, joten ehkä häntä ei lasketa :) Jos jollain kavereistani olisi selvästi samanlainen sisustusmaku kuin itselläni niin voisin hyvinkin ottaa vinkkejä vastaan, ehkä yhdessä keksittäisiin jotain loistavaa mitä ei olisi muuten tullut ajatelleeksikaan.
Jos pyydän neuvoja ystäviltäni, niin silloin on mukava pohtia yhdessä. Kenelläkään tuttavapiirissäni ei (onneksi) ole tapana tuputtaa neuvojaan kysymyättä. Anopilla tosin on vähän sellainen kyseenalainen tapa, että ostaa meille joululahjoiksi yms. sisustustekstiilejä, jotka ovat aina punaisia ja sydänkuvioilla koristeltuja. Oma tyylimme on skandinaavisen graafinen, ja värimaailma huomattavasti seesteisempi tuohon kirkkaanpunaiseen verrattuna. En tiedä, onko tämä anopin vihje siitä, miten hänen mielestään meidän pitäisi sisustaa, mutta en ole ainakaan vielä vetänyt hernettä nenään asiasta ;)
Kommentit ap:n kuvaamaan tyyliin on loukkaavia ja moukkamaisia. Jos jonkun kanssa keskustelee sisustuksesta ja vaikkapa kertoo, että olen miettinyt uutta sohvaa, mutta en oikein tiedä, minkä värinen sopisi, niin sitten voi tietenkin toinen ehdottaa ja kertoa oman näkemyksensä. Kysymättä en kaipaa neuvoja.
Kuka nyt noin huonotapaisia ihmisiä kotiinsa kutsuu, ainakaan kahta kertaa.