Voi tätä raastavaa epävarmuutta!

Miten sitä vielä yli kolmekymppisenäkin voi olla kuitenkin näin epävarma ja jännittää mitä uusi kumppani ajattelee kun näkee minut ensi kertaa alasti. Kun rinnat ei ole sellaiset kuin pitäisi, eikä käsivarret, eikä reidet, ja mitä jos se kuvittelikin että minulla on hirveän kiinteä vatsa ja niin edelleen.

Olisi niin mukava odottaa pelkästään innolla. Mistä tätä epävarmuutta voi riittää aina vaan? Olen tosi paljon päässyt eteenpäin, mutta aina se kuitenkin kalvaa. Onko olemassa sellaista naista, joka ei yhtään häpeä vartaloaan?