Exän uusi on varannuut lapsille (ja toki myös itselle ja miehelle) matkan Pariisiin kysymättä minulta.

Kai se kysyi mieheltäsi

Niin mitä sitten? Lapsesi on myös miehesi lapsia, ei sulta tarvi erikseen kysyä lupaa

Jep, olet katkera ja kateellinen. Anna exän elää omaa elämää.

Miksi sen pitäisi sua informoida matkasta, jotka tekevät silloin, kun lapset ovat isällään? Jos sä jollekulle alat nalkuttaa, niin nalkuta miehellesi, sehän se nyt lähinnä vastaa tiedonkulusta sinuun päin.

Kysyikö sinä mieheltä aina?

Mun mielestä olisi asiallista ja kypsää toimintaa jos asiasta puhuttaisiin. En sano, että lupaa pitäisi kysyä mutta jos minun ex ja hänen uusi naikkosensa tahtoisivat tehdä matkan lapsen kanssa niin kyllä arvostaisin suuresti jos exäni edes kysyisi, että onko minulla mitään tätä vastaan.

Kyllä exän pitää sulle kertoa. Ei se uuden vaimon haukkuminen auta

Oletko sinä kysynyt lastesi isältä, saatko lähteä lasten kanssa ulkomaille? Jos et, ei miehesikään tarvitse sinulta anoa lupaa moiseen. Kypsää olisi keskustelu ennen loman varaamista toisen vanhemman kanssa matkasta...

Juttele asiAsta miehellesi

Kysytkö itse joka kerta kun teette lasten kanssa jotain, että sopiiko se miehelle? No sitähän minäkin.

Isä saa viedä omalla ajallaan lapset mökille, anoppilaan, puuhamaahan, lapinvaellukselle tai vaikka pariisiin.

Sinä et päätä mitä isä tekee lasten kanssa. Isäkään ei päätä mitä sinä saat lastesi kanssa tehdä.

Ja sen uuden puolison voit jättää pois tästä syyttelyketjusta. Turhaan siellä katkerana vingut ja syyttelet.

Kyllä alaikäisten ulkomaanmatkat on sovittava molempien huoltajien kesken.

Et ole ällötys, mutta nipo kylläkin. Käyttäisit energiasi mielummin siihen, että iloitsisit lastenne puolesta. Pariisi on ihana kaupunki! Matka kai tässä on se ykkösasia, ei sinun ja exäsi välinen valtapeli? Vai miten itse ajattelet?

Koska ette enää elä lasten isän kanssa yhdessä, teidän on vain hyväksyttävä se, että jompikumpi vanhempi tekee silloin tällöin myös yksin ratkaisuja, jotka koskevat teidän yhteisiä lapsia. 

Meillä ex lähti pojan ja uuden emännän kanssa pidennetylle viikonlopulle Saksaan, ja kyllä tuntu hyvältä, että asia ilmoitettiin muodossa "olisimme lähdössä" kuin että "me lähdemme".

Vierailija kirjoitti:

Kyllä alaikäisten ulkomaanmatkat on sovittava molempien huoltajien kesken.

Tottakai. Ja ihan naurettavaa, että täällä kaikki väittää muuta. Vai olisiko parisuhteessakin ok jos tulisitte vaikka töistä kotiin ja lapsi olisikin jo ulkomailla isänsä tai äitinsä kanssa.

Mun mielestä olisi syytä keskustella. Jos ajankohdasta ei keskustele, voisi olla, että tällöin olisi jotain menoa, jota ei voi siirtää. Lapseni saa toki matkustaa isänsä kanssa. Kyse ei ole ollenkaan siitä.

Eikös alaikäisten lasten ulkomaanmatkoihi tarvita molempien huoltajien suostumus? Eli olisi ehdottomasti pitänyt ensin kysyä sun mielipidettä.

Vetäset hetken henkeä. Unohdat olevasi loukkaantunut, kun sinulta ei tajuttu kysyä lupaa. Sitten ajattelet kuinka hyvä on, että lapsillasi on sillä puolella niin välittäviä ihmisiä. Ovat tervetulleita reissuun mukaan.

Toisinkin voisi olla. On turha silloin alkaa riidellä asioista, joilla ei oikeasti ole merkitystä, vai etkö olisi antanut lupaa lähteä?

Toki olisi ollut hyvä kertoa asiasta sinulle ennen, mutta ihana juttu jos uusi pitää lapsista noin paljon ja lähtee heidän kanssaan reissuun! Nyt vaan alat katsomaan, että lapsilla on sinne asianmukaiset vaatteet, ihan riepulaisen näköisinä en heitä sinne päästäisi. Opetelkaa yhdessä myös muutamia kohteliaita sanoja ja sanontoja, niin matkasta tulee oikein antoisa. Sinä voit nyt hyvillä mielin varata itsellesi ja mahdolliselle nykyiselle miehellesi jonkun mukavan lomamatkan.

Käyttäjä2079 kirjoitti:

Et ole ällötys, mutta nipo kylläkin. Käyttäisit energiasi mielummin siihen, että iloitsisit lastenne puolesta. Pariisi on ihana kaupunki! Matka kai tässä on se ykkösasia, ei sinun ja exäsi välinen valtapeli? Vai miten itse ajattelet?

Koska ette enää elä lasten isän kanssa yhdessä, teidän on vain hyväksyttävä se, että jompikumpi vanhempi tekee silloin tällöin myös yksin ratkaisuja, jotka koskevat teidän yhteisiä lapsia. 

Ei meillä mitään valtapeliä ole. 

Olisi vain minusta ollut asiallista kysäistä asiaa minulta. Mutta olen ehkä nipo? Lapset ovat 10- ja 12 -vuotiaat. Eivät siis ihan valmiita minusta päättämään asioistaa ihan itse. 

Ihan jo senkin takia olisi ollut kiva, että meillä olisi voinut olla suunnitelmia syyslomalle. Ei nyt kyllä ollut, ihan kotona olisi oltu. Mutta periaatteessa. 

Kummaltakin vanhemmalta pitää olla suostumus alaikäisten ulkomaan matkaan. Siltä vanhemmalta, joka ei ole matkassa lupa pitää olla kirjallisena. Kettuillaksesi voisit ilmoittaa poliisille että epäilet toisen vanhemman kidnappaavan lapset ulkomaille niin tietävät lähtötarkastuksessa keiltä estetään matka.