Opettaja antaa jatkuvasti huonoa palautetta wilmassa.

No ei voi.

Huono kemia saattaa toki aiheuttaa sen, että lapsesi riehuu...

Mutta toisaalta: eivät opettajat turhaan laita niitä merkintöjä. Hyllä häiriköinti on taatusti todellista. Eikä siinä ole kyse vain lapsestasi ja opettajasta, vaan koko muun luokan oppimisesta ja työrauhasta.

Ongelma ei siis parane sillä että "opettaja on idiootti", vaan kyllä lapsen kuuluisi osata käyttäytyä, vaikka ope ei hänen mielestään maailman paras olisikaan.

Terveisin yläkoulun ope

jep jep, opettajan vika.

Vierailija kirjoitti:

Huono kemia saattaa toki aiheuttaa sen, että lapsesi riehuu...

Mutta toisaalta: eivät opettajat turhaan laita niitä merkintöjä. Hyllä häiriköinti on taatusti todellista. Eikä siinä ole kyse vain lapsestasi ja opettajasta, vaan koko muun luokan oppimisesta ja työrauhasta.

Ongelma ei siis parane sillä että "opettaja on idiootti", vaan kyllä lapsen kuuluisi osata käyttäytyä, vaikka ope ei hänen mielestään maailman paras olisikaan.

Terveisin yläkoulun ope

Ei varmasti turhaan anna merkintöjä enkä halua opettajaa millään lailla haukkua. Ihmettelen lähinnä ettei missää muualla ole ongelmia käytöksessä eikä lapsella ole mitään diagnooseja.

Ap:n tapaukseen kantaa ottamatta kommentoin että vika voi myös olla opettajassa.

Joillakin opettajilla on aina näitä hankalia ja tottelemattomia oppilaita jotka pystyvät käymään koulua ihan normaalisti muiden opettajien kanssa. Mistähän johtuu? Voisiko vika olla siinä opettajassa?

Miksi opettajat ovat yleensä arvostelun yläpuolella? Joka ammatissa toimii niitä jotka ovat kutsumusammatissaan ja niitä joiden olisi pitänyt valita joku muu ura. Opettajan rooli lapsen koulunkäynnissä on niin suuri, että on todella todella surullista jos oppilas joutuu ammattitaidottoman opettajan hampaisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huono kemia saattaa toki aiheuttaa sen, että lapsesi riehuu...

Mutta toisaalta: eivät opettajat turhaan laita niitä merkintöjä. Hyllä häiriköinti on taatusti todellista. Eikä siinä ole kyse vain lapsestasi ja opettajasta, vaan koko muun luokan oppimisesta ja työrauhasta.

Ongelma ei siis parane sillä että "opettaja on idiootti", vaan kyllä lapsen kuuluisi osata käyttäytyä, vaikka ope ei hänen mielestään maailman paras olisikaan.

Terveisin yläkoulun ope

Ei varmasti turhaan anna merkintöjä enkä halua opettajaa millään lailla haukkua. Ihmettelen lähinnä ettei missää muualla ole ongelmia käytöksessä eikä lapsella ole mitään diagnooseja.

Lapsi voi olla yksinketaisesti saanut väärän roolin siinä luokassa. Eikä se ole välttämättä opettajan vika. Ehkä hän ei ole löytänyt paikkaansa siinä sosiaalisessa verkostossa, mikä luokassa on. Ja yrittää sitten "ansaita paikkaansa" väärin keinoin tai vaan purkaa ahdistustaan...

Vierailija kirjoitti:

Ap:n tapaukseen kantaa ottamatta kommentoin että vika voi myös olla opettajassa.

Joillakin opettajilla on aina näitä hankalia ja tottelemattomia oppilaita jotka pystyvät käymään koulua ihan normaalisti muiden opettajien kanssa. Mistähän johtuu? Voisiko vika olla siinä opettajassa?

Jotkut oppilaat ovat sellaisia, että eivät tule toimeen yhdenkään naisopettajan kanssa mutta ovat ihan kiltisti miesopettajien kanssa. Taikka päinvastoin. Siinä on aika selkeää osviittaa siihen, miten kotona kohdellaan toista vanhempaa. Siitähän se asenne siirtyy lapsen päässä kaikkiin kyseisen sukupuolen aikuisiin edustajiin. Ja nyt en puhu maahanmuuttajista vaan ihan tavallisista valkonaamatapaluterilaisista. Näitä on ehtinyt tulla useampia vastaan minun urallani yläkoulun opettajana.

Mitä tulee ap:n tapaukseen, kannattaisi muistaa, että ihminen käyttäytyy eri tavoin eri paikoissa. Ap itsekin käyttäytyy kotona eri tavoin kuin töissä, harrastuksessa, kaupassa, ystävällismielisessä taikka vihamielisessä ympäristössä. Ihan samalla tavalla lapsi voi olla enkeli kotona mutta pirulainen koulussa. Aika usein se menee päinvastoinkin. Kotona on kauhea kakara mutta koulussa käyttäytyy aivan fiksusti ja rauhallisesti. Vanhempainvarteissa istuu joskus tosi hämmästyneitä vanhempia, jotka eivät usko korviaan, kun kuulevat, että se jälkeläinen, joka kotona paiskoo ovia ja huutelee vittua, onkin koulussa iloinen ja ahkera viittaaja ja auttavainen ja kiva kaveri.

Kyllä se on niinkin, että jos opettajalta tulee jatkuvasti sellaista signaalia, ettei oppilaan käytös tai naama miellytä, siitä alkaa syntyä itseään toteuttava ennustus. Miksi nähdä vaivaa, jos kaikki on aina kuitenkin väärin ja nurinkurin. Tästä syystä olen yrittänyt näissä keskusteluissa monta kertaa sanoa, että negatiivisen palautteen määrän pitäisi olla tasapainossa sen positiivisen kanssa. Moniko haluaa työssään kuulla jatkuvaa moitetta?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on niinkin, että jos opettajalta tulee jatkuvasti sellaista signaalia, ettei oppilaan käytös tai naama miellytä, siitä alkaa syntyä itseään toteuttava ennustus. Miksi nähdä vaivaa, jos kaikki on aina kuitenkin väärin ja nurinkurin. Tästä syystä olen yrittänyt näissä keskusteluissa monta kertaa sanoa, että negatiivisen palautteen määrän pitäisi olla tasapainossa sen positiivisen kanssa. Moniko haluaa työssään kuulla jatkuvaa moitetta?

Koulussa on perusoletus, että käyttäydytään hyvin. Siitä ei tarvitse erityisesti kiittää. Kiitteletkö sinä vastaantulevia ihmisiä siitä, että he ovat aamulla laittaneet vaatteet päällensä eivtkä kulje alasti?

Jos käytös on huono, se pitää ottaa kotona puheeksi. Jos näitä merkintöjä tulee useamminkin ja selkeästi luokan ryhmädynamiikassa jotain ongelmia, olisi hyvä pitää koululla palaveri, jossa on opettaja, huoltaja, lapsi, kuraattori ym. asiaan kuuluvia henkilöitä.

Mun kuopukseni on ujo. Tästä jotkut opettajat ottaa henkilökohtaisesti nokkiinsa. Heille jotenkin käy luonnon päälle, kun lapsi "ei heti pidä heistä". Nuoren eskariopen kanssa eln yhden painajaismaisen talven, koska hän ei yksinkertaisesti löytänyt lapsesta mitään hyvää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on niinkin, että jos opettajalta tulee jatkuvasti sellaista signaalia, ettei oppilaan käytös tai naama miellytä, siitä alkaa syntyä itseään toteuttava ennustus. Miksi nähdä vaivaa, jos kaikki on aina kuitenkin väärin ja nurinkurin. Tästä syystä olen yrittänyt näissä keskusteluissa monta kertaa sanoa, että negatiivisen palautteen määrän pitäisi olla tasapainossa sen positiivisen kanssa. Moniko haluaa työssään kuulla jatkuvaa moitetta?

Koulussa on perusoletus, että käyttäydytään hyvin. Siitä ei tarvitse erityisesti kiittää. Kiitteletkö sinä vastaantulevia ihmisiä siitä, että he ovat aamulla laittaneet vaatteet päällensä eivtkä kulje alasti?

Jos käytös on huono, se pitää ottaa kotona puheeksi. Jos näitä merkintöjä tulee useamminkin ja selkeästi luokan ryhmädynamiikassa jotain ongelmia, olisi hyvä pitää koululla palaveri, jossa on opettaja, huoltaja, lapsi, kuraattori ym. asiaan kuuluvia henkilöitä.

Niin? Sinultahan tuli jo ihan rakentava ehdotus, miten asian voisi hoitaa. Valitettavasti osa opettajista ei ole kiinnostunut mistään tapaamisista vaan työntävät ainoastaan tätä palautetta jatkuvalla syötöllä kotiin pureskeltavaksi. Heille Wilma on työpäiväkirja, ei muuta ja oppilaan kotona saadaan harmaita hiuksia näistä palautteista. Meillä on töissä tästä asiasta puhuttu kyllästymiseen saakka.

t. opettaja itsekin

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on niinkin, että jos opettajalta tulee jatkuvasti sellaista signaalia, ettei oppilaan käytös tai naama miellytä, siitä alkaa syntyä itseään toteuttava ennustus. Miksi nähdä vaivaa, jos kaikki on aina kuitenkin väärin ja nurinkurin. Tästä syystä olen yrittänyt näissä keskusteluissa monta kertaa sanoa, että negatiivisen palautteen määrän pitäisi olla tasapainossa sen positiivisen kanssa. Moniko haluaa työssään kuulla jatkuvaa moitetta?

Tämä on totta.

Samoin ikävä kyllä edelleen on opettajia, jotka ottavat sen yhden silmätikun, jossa ei ole muuta kuin vikoja (opettajan mielestä). Toisinaan se silmätikku on tilanteeseen täysin syytön. En tiedä onko ap:n tapauksessa kyse tästä, mutta voi olla. Tai sitten lapsi on jumissa muuten luokan häirikköroolissa.

Yhden tapauksen muistan omilta ajoiltani. Se mikä auttoi, oli koulun vaihtaminen. Uudessa koulussa ei ollut enää mitään ongelmia. Poika viihtyi ja sai hyvää palautetta. Ei ollut oikeastaan muuten vanhassakaan koulussa käytösongelmia, vaikka opettajan puheiden perusteella olisi voinut luulla vaikka mitä, todellisuudessa muut oppilaat tulivat hyvin toimeen kyseisen pojan kanssa, eikä tämä häiriköinyt.

Voin kertoa esimerkiksi yhden tapauksen josta ehkä pääsette jyvälle: minä puhuin ja naureskelin silloisen parhaan kaverini kanssa kuuntelematta opettajaa. Mitä teki opettaja: alkoi huutamaan vieressämme istuvalle pojalle syyttäen häiriköinnistä, laittoi ulos luokasta ja alkoi kirjoittaa kotiin lappua. Ei auttanut meidän sanoa, että poika ei ollut millään lailla osallistunut siihen meidän jutteluun. Kyseinen opettaja opettaa edelleen. Voin vain kuvitella, mitä tämä kansakunnan kynttilä kirjoittelee Wilmaan jostakusta nykyisestä silmätikustaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huono kemia saattaa toki aiheuttaa sen, että lapsesi riehuu...

Mutta toisaalta: eivät opettajat turhaan laita niitä merkintöjä. Hyllä häiriköinti on taatusti todellista. Eikä siinä ole kyse vain lapsestasi ja opettajasta, vaan koko muun luokan oppimisesta ja työrauhasta.

Ongelma ei siis parane sillä että "opettaja on idiootti", vaan kyllä lapsen kuuluisi osata käyttäytyä, vaikka ope ei hänen mielestään maailman paras olisikaan.

Terveisin yläkoulun ope

Ei varmasti turhaan anna merkintöjä enkä halua opettajaa millään lailla haukkua. Ihmettelen lähinnä ettei missää muualla ole ongelmia käytöksessä eikä lapsella ole mitään diagnooseja.

Mitä jos koulussa kaverit ovat sellaisia, että villintyy heidän kanssaan. Mun poika osaa käyttäytyä ja harrastuksissa aina kunnolla.

Mutta parin pojan kanssa koulussa menee ajoittain överiksi. Käy juttelemassa siellä koululla jos on ongelma. Ja kysy lapseltasi niistä merkinnöistä.

Mun tyttö kun meni yläasteelle oli wilma täynnä merkintöjä huonosta käytöksestä. Opettajia ei voi syyttää, kun kaikissa aineissa eri ope.

Kännykän käytöstä tunneilla oli paljon merkintöjä. Laitoin aina opeille viestiä, että saatte ottaa sen kännyn pois ja antaa vasta tunnin jälkeen. Muutenkin viestittelin usein.

Puhuin tytön kanssa käyttäytymisestä koulussa ja kävin monta kertaa puhumassa opettajan kanssa, tyttö usein myös mukana.

Joskus kyseessä oli jopa väärinkäsitys, ope sekoittanut oppilaat tai saanut syyttä noottia.

Oli hyvä oikoa väärinkäsitykset ja tyttö sai tuoda esiin oman näkemyksensä. Luokanvalvojalla oli todella ihanan positiivinen asenne. Löysi lapsestani myös ne hyvät puolet. Muisti aina myös kehua!

Näillä keinoin huono käytös saatiin kitkettyä pois. Nyt ysin alku ja wilma keltasena "hyvä" merkintöjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on niinkin, että jos opettajalta tulee jatkuvasti sellaista signaalia, ettei oppilaan käytös tai naama miellytä, siitä alkaa syntyä itseään toteuttava ennustus. Miksi nähdä vaivaa, jos kaikki on aina kuitenkin väärin ja nurinkurin. Tästä syystä olen yrittänyt näissä keskusteluissa monta kertaa sanoa, että negatiivisen palautteen määrän pitäisi olla tasapainossa sen positiivisen kanssa. Moniko haluaa työssään kuulla jatkuvaa moitetta?

Tämä on totta.

Samoin ikävä kyllä edelleen on opettajia, jotka ottavat sen yhden silmätikun, jossa ei ole muuta kuin vikoja (opettajan mielestä). Toisinaan se silmätikku on tilanteeseen täysin syytön. En tiedä onko ap:n tapauksessa kyse tästä, mutta voi olla. Tai sitten lapsi on jumissa muuten luokan häirikköroolissa.

Yhden tapauksen muistan omilta ajoiltani. Se mikä auttoi, oli koulun vaihtaminen. Uudessa koulussa ei ollut enää mitään ongelmia. Poika viihtyi ja sai hyvää palautetta. Ei ollut oikeastaan muuten vanhassakaan koulussa käytösongelmia, vaikka opettajan puheiden perusteella olisi voinut luulla vaikka mitä, todellisuudessa muut oppilaat tulivat hyvin toimeen kyseisen pojan kanssa, eikä tämä häiriköinyt.

Voin kertoa esimerkiksi yhden tapauksen josta ehkä pääsette jyvälle: minä puhuin ja naureskelin silloisen parhaan kaverini kanssa kuuntelematta opettajaa. Mitä teki opettaja: alkoi huutamaan vieressämme istuvalle pojalle syyttäen häiriköinnistä, laittoi ulos luokasta ja alkoi kirjoittaa kotiin lappua. Ei auttanut meidän sanoa, että poika ei ollut millään lailla osallistunut siihen meidän jutteluun. Kyseinen opettaja opettaa edelleen. Voin vain kuvitella, mitä tämä kansakunnan kynttilä kirjoittelee Wilmaan jostakusta nykyisestä silmätikustaan.

Käykää siellä koululla juttelemassa. En ole ope, mutta kokemusta on omasta lapsesta. Meillä auttanut tosi paljon tapaamiset opettajan kanssa.