Lue keskustelun säännöt.
Paloin pari vuotta sitten loppuun enkä oppinut siitä yhtään mitään
06.09.2016 |
Loppuun palamisen seurauksena sain pysyvän osatyökyvyttömyyseläkkeen, 3kymppisenä. Nyt on työnantaja vaihtunut parin vuoden sisällä mutta sama meno vain jatkuu. Olen super tunnollinen, en osaa sanoa ei ja pienistä asioista/ vastoinkäymisisitä alan pelkäämään että menetän työni. Juuri tänään tajusin että en ole helvetti oppinut yhtään mitään parin vuoden takaisesta. Nyt eläkkeen, uusien työaikojen ja ansiotulorajan turvin en pysty vetämään itseäni yhtä piippuun, mutta silti vaadin itseltäni ihan mahdottomia. Aviomies sanoo että voisit nyt ottaa rauhallisemmin, vaikka olen sanonut kuinka tärkeä henkireikä työnteko minulle on. Voihan se työnteko olla tärkeää vaikka ottaisi vähän iisimmin.
Koska hemmetti ihminen oppii?
Kommentit (3)
Pidätkö itseäsi arvokkaana, mielenkiintoisena ja pätevänä ihmisenä työroolisi ulkopuolella? Jos et, ei ihme, että työ saa elämässäsi niin kohtuuttoman roolin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos työnteko on sinulle tärkeä henkireikä, miksi teet itsellesi siitä niin hirveää. Ei henkireiän ole tarkoitus viedä sinulta henkeä; päinvastoin.
Olet paradoksaalinen, jos tuhoat itsellesi tärkeän työn intoilemalla liikaa. Eihän se silloin voi olla kovin tärkeää, jos et osaa nähdä kokonaisuutta ja pitää itsestäsi samalla huolta.
Kyllä se muutos lähtee sinusta itsestäsi. Ehkä tarvitset mielekkään harrastuksen, johon voisit suunnata energiaasi?