Kun saat lapsen/lapsia, millaisia sääntöjä heillä tulee olemaan?

Voi tuo kupla puhjeta aika nopeasti kun lapsi syntyy ja kasvaa :D

Kasvatan omalla esimerkilläni. Lapset ovat tietenkin yksilöitä, mutta en ole kovin huolestunut siitä, että epäonnistuisin kasvattajana. Toivon, että lapseni ovat liikunnallisia sekä luontaisesti uteliaita kaikkea uutta kohtaan  ja älykkäitä, koska itsekin olen. Koulumenestys ja muu pärjääminen olisi silloin helpompaa. Olisi haasteellista saada kovin erilainen lapsi ja vääntää kaikkea rautalangasta.

Sain toivomani kaltaiset lapset! En taida uskaltaa yrittää lisää lapsia.

Ei taida olla sinulla hirveästi kokemusta lapsista. Kuplassa on hyvä elää. 

Vierailija kirjoitti:

Itse ajattelisin lapsen hankinnan mahdollisesti n. viiden vuoden päähän. Minun lapsellani tulee olemaan seuraavat säännöt/rajoitukset: Ei karkkia/suklaata ennen kuin yli kolme-vuotiaana, televisiota max. 30 min päivässä, ei älylaitteita, ei kiroilua, teini-iässä ei paljastavaa pukeutumista, jos tyttö ja jokaiseen muotivillitykseen ei lähdetä mukaan.

Siis ei sillä väliä minkälaisia lapsista tulee, mutta karkkia ei saa ennen tiettyä päivää ja tytöt ei saa pukeutua paljastavasti. Pojat voivat sitten tietysti teineitä viuhahdella mielin määrin.

LOL

Nuo ovat juuri sellaisia yhden pienen vauvan äidin sääntöjä.

Päivällinen syödään pöydässä yhdessä. Ainoa syy livetä on pakollinen meno tai sairaus.

Lapsille ei omia koneita ennen lukiota. Kännykät minun nimissä ja edes käyttäjänä ei lue lapsia jotta saan tarkastaa ne halutessani.

Kaikki ottavat osaa kotitöihin ikäluokkansa sopien ja lisäksi siivoavat omat huoneensa.

Ei harrastuksia joihin aikuiset joutuisivat ottamaan osaa rahankeräys tarkoituksessa.

Läksyt tehdään aina heti koulun jälkeen ja päivällisellä ei ruokita kavereita paitsi jos ovat yökylässä ja sitä ei keskellä viikkoa tapahdu. Ruuan ajaksi kaverit kotiin.

Kokeisiin pitää koetta edeltävällä viikolla lukea vähintään 30min/koe. Kysyttäessä saa vanhemman opettamaan.

Näillä menty ja hyvin pelaa

Vierailija kirjoitti:

Päivällinen syödään pöydässä yhdessä. Ainoa syy livetä on pakollinen meno tai sairaus.

Lapsille ei omia koneita ennen lukiota. Kännykät minun nimissä ja edes käyttäjänä ei lue lapsia jotta saan tarkastaa ne halutessani.

Kaikki ottavat osaa kotitöihin ikäluokkansa sopien ja lisäksi siivoavat omat huoneensa.

Ei harrastuksia joihin aikuiset joutuisivat ottamaan osaa rahankeräys tarkoituksessa.

Läksyt tehdään aina heti koulun jälkeen ja päivällisellä ei ruokita kavereita paitsi jos ovat yökylässä ja sitä ei keskellä viikkoa tapahdu. Ruuan ajaksi kaverit kotiin.

Kokeisiin pitää koetta edeltävällä viikolla lukea vähintään 30min/koe. Kysyttäessä saa vanhemman opettamaan.

Näillä menty ja hyvin pelaa

Siis 30min/koe/päivä

Meillä on ollut vain yksi sääntö ja se on, että toisen kädestä ei saa ottaa. Tarkoittaa käytännössä sitä, että toista tulee kunnioittaa, ilman lupaa ei saa ottaa tavaroitaan eikä toista saa loukata sanoilla, myös väkivallan aloittaminen on kielletty.

Jotkut vaatteet tai karkit tai pelaaminen on aika pientä verrattuna siihen, että lapsi pitää kasvattaa jäseneksi yhteiskuntaan ja pärjäämään muiden kanssa.

Muistelen päättäneeni, että sanon lapsille ääneen, että rakastan heitä ja että pyydän heiltä anteeksi ääneen. Tein siinä tietoisen ratkaisun muuttaa oman kodin perinteitä, jotka puolestaan juontuvat varmasti jonnekin sota-aikojen traumoihin ja puhumattomuuden kulttuurin.

Päätin myös, ettei lapsille anneta näkyvää sokeria alle 1-vuotiaana. Ja että ruokarytmi on säännöllinen. Rytmimamma minusta tulikin ja nuo päätetyt asiat ovat pitäneet nukkuma-aikoja myöten. Muut ovat tulleet vuosien myötä. Mm. jo mainittu kiroilemattomuus ja edellytys, ettei vanhempia solvata - eivätkä aikuisetkaan lapsia. Että koulunkäyntiä pidetään ykkösasiana, sitä eivät ohita lomat eivätkä puolikuntoiset lorivkatarripäivät. Luonnon kunnioittaminen.

Vierailija kirjoitti:

Päivällinen syödään pöydässä yhdessä. Ainoa syy livetä on pakollinen meno tai sairaus.

Lapsille ei omia koneita ennen lukiota. Kännykät minun nimissä ja edes käyttäjänä ei lue lapsia jotta saan tarkastaa ne halutessani.

Kaikki ottavat osaa kotitöihin ikäluokkansa sopien ja lisäksi siivoavat omat huoneensa.

Ei harrastuksia joihin aikuiset joutuisivat ottamaan osaa rahankeräys tarkoituksessa.

Läksyt tehdään aina heti koulun jälkeen ja päivällisellä ei ruokita kavereita paitsi jos ovat yökylässä ja sitä ei keskellä viikkoa tapahdu. Ruuan ajaksi kaverit kotiin.

Kokeisiin pitää koetta edeltävällä viikolla lukea vähintään 30min/koe. Kysyttäessä saa vanhemman opettamaan.

Näillä menty ja hyvin pelaa

Miksette ruoki lasten kavereita tai eivät saa edes odottaa teidän ruuan aikana? Missä harrastuksessa vanhempien ei tarvitse kerätä rahaa? Miksi lastesi on pakko mennä lukioon? Miksi yläkouluikäisellä ei saa olla koneella yksityisiä asioita? 

Hahahaa! Kyllä Siperia opettaa.

5lasta kirjoitti:

Muistelen päättäneeni, että sanon lapsille ääneen, että rakastan heitä ja että pyydän heiltä anteeksi ääneen. Tein siinä tietoisen ratkaisun muuttaa oman kodin perinteitä, jotka puolestaan juontuvat varmasti jonnekin sota-aikojen traumoihin ja puhumattomuuden kulttuurin.

Päätin myös, ettei lapsille anneta näkyvää sokeria alle 1-vuotiaana. Ja että ruokarytmi on säännöllinen. Rytmimamma minusta tulikin ja nuo päätetyt asiat ovat pitäneet nukkuma-aikoja myöten. Muut ovat tulleet vuosien myötä. Mm. jo mainittu kiroilemattomuus ja edellytys, ettei vanhempia solvata - eivätkä aikuisetkaan lapsia. Että koulunkäyntiä pidetään ykkösasiana, sitä eivät ohita lomat eivätkä puolikuntoiset lorivkatarripäivät. Luonnon kunnioittaminen.

Lisätään tähän vielä, että päätin myös, että lasten kaverit saavat tulla meille aina ja aina löytyy myös yösija ja ruokaa. Tämän opin kotoani ja se on jatkunut myös omassa perheessäni 25 vuotta.

Minullakin oli yleviä kasvatusperiaatteita ennen lapsen syntymää. No, aika nopeasti niistä karisi osa. Kolmevuotias saa karkkia/suklaata/jätskiä pieniä määriä viikottain, joskus saa enemmän ihan vaan siksi, että minunkin tekee mieli herkkuja. Välillä käydään hampparilla. Hänellä on oma tabletti, jota saa käyttää aamuisin puoli tuntia ja iltaisin tunnin. Välillä näistä lipsutaan, jos äitiä laiskottaa tai on muuten huono päiviä. Lapsella on kamala määrä leluja, vaikka kuvittelin ostavani hänelle vain ekologisia puuleluja. Jostain ne ryhmähaut ja mylittleponyt on silti tänne rantautuneet.

Monesta on kuitenkin pidetty kiinni. Luetaan iltasatu joka ilta. Käydään teattereissa, elokuvissa ja museoissa. Liikutaan luonnossa yhdessä ja opetellaan eri asioita luonnosta. Muistetaan aina sanoa kiitos, anteeksi, ole hyvä ja tervehtiä toisia. Ollaan opeteltu kohtelemaan toisia kauniisti, mutta silti pitämään tarvittaessa puoliaan. Annetaan lapsen olla lapsi ja oma itsensä. Mielestäni näillä onkin paljon enemmän sen suhteen millainen ihminen lapsestani kasvaa kuin sillä milloin hän saa herkkuja tai minkä verran saa ruutuaikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päivällinen syödään pöydässä yhdessä. Ainoa syy livetä on pakollinen meno tai sairaus.

Lapsille ei omia koneita ennen lukiota. Kännykät minun nimissä ja edes käyttäjänä ei lue lapsia jotta saan tarkastaa ne halutessani.

Kaikki ottavat osaa kotitöihin ikäluokkansa sopien ja lisäksi siivoavat omat huoneensa.

Ei harrastuksia joihin aikuiset joutuisivat ottamaan osaa rahankeräys tarkoituksessa.

Läksyt tehdään aina heti koulun jälkeen ja päivällisellä ei ruokita kavereita paitsi jos ovat yökylässä ja sitä ei keskellä viikkoa tapahdu. Ruuan ajaksi kaverit kotiin.

Kokeisiin pitää koetta edeltävällä viikolla lukea vähintään 30min/koe. Kysyttäessä saa vanhemman opettamaan.

Näillä menty ja hyvin pelaa

Miksette ruoki lasten kavereita tai eivät saa edes odottaa teidän ruuan aikana? Missä harrastuksessa vanhempien ei tarvitse kerätä rahaa? Miksi lastesi on pakko mennä lukioon? Miksi yläkouluikäisellä ei saa olla koneella yksityisiä asioita? 

Koska heillä on omat kodit missä syödä. Päivällinen on meillä perheen omaa aikaa. Meillä toinen käy askarteluryhmässä ja toinen uimassa. Ei siis ole seurassa. Lapsen ei ole pakko mennä lukioon mutta jos asiakseen menee voi itse tienata rahat koneeseen. Lukiossa on nykyisin oma kone pakko ja tästä syystä lukioon menevä saa koneen.

Vierailija kirjoitti:

Minullakin oli yleviä kasvatusperiaatteita ennen lapsen syntymää. No, aika nopeasti niistä karisi osa. Kolmevuotias saa karkkia/suklaata/jätskiä pieniä määriä viikottain, joskus saa enemmän ihan vaan siksi, että minunkin tekee mieli herkkuja. Välillä käydään hampparilla. Hänellä on oma tabletti, jota saa käyttää aamuisin puoli tuntia ja iltaisin tunnin. Välillä näistä lipsutaan, jos äitiä laiskottaa tai on muuten huono päiviä. Lapsella on kamala määrä leluja, vaikka kuvittelin ostavani hänelle vain ekologisia puuleluja. Jostain ne ryhmähaut ja mylittleponyt on silti tänne rantautuneet.

Monesta on kuitenkin pidetty kiinni. Luetaan iltasatu joka ilta. Käydään teattereissa, elokuvissa ja museoissa. Liikutaan luonnossa yhdessä ja opetellaan eri asioita luonnosta. Muistetaan aina sanoa kiitos, anteeksi, ole hyvä ja tervehtiä toisia. Ollaan opeteltu kohtelemaan toisia kauniisti, mutta silti pitämään tarvittaessa puoliaan. Annetaan lapsen olla lapsi ja oma itsensä. Mielestäni näillä onkin paljon enemmän sen suhteen millainen ihminen lapsestani kasvaa kuin sillä milloin hän saa herkkuja tai minkä verran saa ruutuaikaa.

Lisätään tähän, että meilläkin ruoka syödään aina yhdessä ja pöydän ääressä. Siitä olen tarkka, sillä arki on välillä aika hektistä ja päivällinen saattaa olla päivän ainoa aika, kun olemme kaikki paikalla.

Oikeastaan vain yksi sääntö: toisia ei saa kiusata/heidän oikeuksiaan ei saa rikkoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päivällinen syödään pöydässä yhdessä. Ainoa syy livetä on pakollinen meno tai sairaus.

Lapsille ei omia koneita ennen lukiota. Kännykät minun nimissä ja edes käyttäjänä ei lue lapsia jotta saan tarkastaa ne halutessani.

Kaikki ottavat osaa kotitöihin ikäluokkansa sopien ja lisäksi siivoavat omat huoneensa.

Ei harrastuksia joihin aikuiset joutuisivat ottamaan osaa rahankeräys tarkoituksessa.

Läksyt tehdään aina heti koulun jälkeen ja päivällisellä ei ruokita kavereita paitsi jos ovat yökylässä ja sitä ei keskellä viikkoa tapahdu. Ruuan ajaksi kaverit kotiin.

Kokeisiin pitää koetta edeltävällä viikolla lukea vähintään 30min/koe. Kysyttäessä saa vanhemman opettamaan.

Näillä menty ja hyvin pelaa

Siis 30min/koe/päivä

Miksi kokeisiin pitää lukea joku tietty aika. Eikö ole parempi miettiä lukemista sen mukaan miten koealueen hallitsee. Ja on mahdollista lukea 30min oppimatta mitään, jos ei mieti mitä ja miten kannattaa opiskella.

Asialliset hommat hoidetaan. Ketään ei lyödä eikä kiusata. Siinä ne, 20 vuotta on menty näillä.

"Ennen oli 10 periaatetta eikä yhtään lasta. Nyt on 10 lasta eikä yhtään periaatetta."

Hyvähän se on miettiä näitä asioita etukäteen, mutta elämä menee kuitenkin miten menee. Ja toisekseen, esikoisen kohdalla voi toimia monenlaisten periaatteiden mukaan, mutta jos on useampi lapsi, kuopuksen kanssa se ei enää onnistukaan. Kuopuksen maailma on usein hyvin elämänmakuinen isosisarusten ansiosta, siihen kuuluu enemmän ihmisiä, herkkuja, mediaa yms. Ja se on ihan hyvä :)

Lasten kaverit kannattaa päästää kotiin. Silloin

- lapset viihtyvät ja ovat aina silmän alla. Tämän hyvä puoli korostuu varsinkin siinä vaiheessa, kun alkaisi olla kaupungilla hengailun aika. Viihtyvätkin kaverisakilla kotona ja paljon terveellisemmissä hommissa.

- kavareiden joukosta voi pelastua yksi tai useampi, joka on oikeasti vailla ruokaa, aikuisia ja kodin lämpöä, kun omat kotiolot ovat vaikeita

- omiin lapsiin säilyy läheiset välit myös murrosikäisinä

Hyvä on miettiä etukäteen, ja jopa kirjata ylös niin voi sitten verrata millaiseksi todellisuus muodostui.

Mä ajattelin etukäteen, että tärkein asia mitä haluan opettaa lapsille, on omien aivojen käyttö. Halusin keskustelevia, älykkäitä lapsia.

Sieltä se lähti, pohdinnasta että tarvitaankohan ulkona hansikkaita ja jos todettiin että se mikä eteisessä tuntui tarpeettomalta onkin pikkupakkasessa aika hyvä juttu - ja hanskat löytyi hoitorepusta. Tuo siis esimerkkinä - kaikesta ei keskusteltu :)

Päivärytmi, nukkumaanmenoajat, ruokailut on aina ollut määriteltyjä.

Ja teinit hoitaa koulunsa, harrastuksensa, huolehtivat asioistaan ja osaavat tarttua toimeen jos aihetta on.