Jos aina vaan elämä tuntuu ahdistavalta, niin mitä voi tehdä?

Bentsot tai narun jatkoksi ehkä

Oletko elänyt toisia miellyttäen ja siitä kärsien vai oletko satuttanut monia ja kärsinyt siitä?

Vierailija kirjoitti:

Bentsot tai narun jatkoksi ehkä

Toi naru tulee mullekin yhä useammin mieleen, olisi helppo ja siisti ratkaisu.

-AP

Jaa'a, kiinnostais tietää. Itse oon ollut nyt yli kolme vuotta työkyvyttömyyseläkkeellä ahdistuksen vuoksi. Voin vannoa että mukavaa ei ole!! Antaisin lähes mitä vain että pääsisin tuosta elämää synkistävästä tunteesta eroon..

Vierailija kirjoitti:

Oletko elänyt toisia miellyttäen ja siitä kärsien vai oletko satuttanut monia ja kärsinyt siitä?

Miellytän muita, enkä "uskalla" tehdä niin kuin itse haluaisin ja kärsin siitä. Jos tekisin niin kuin itse haluaisin, joutuisin loukkaamaan monia ihmisiä, enkä tiedä kestäisinkö senkään ajatuksen kanssa elämistä...

-AP

Vierailija kirjoitti:

Jaa'a, kiinnostais tietää. Itse oon ollut nyt yli kolme vuotta työkyvyttömyyseläkkeellä ahdistuksen vuoksi. Voin vannoa että mukavaa ei ole!! Antaisin lähes mitä vain että pääsisin tuosta elämää synkistävästä tunteesta eroon..

Minkä ikäinen olet? Ja miten pitkä prosessi tuo sairaseläkkeelle päätyminen oli?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko elänyt toisia miellyttäen ja siitä kärsien vai oletko satuttanut monia ja kärsinyt siitä?

Miellytän muita, enkä "uskalla" tehdä niin kuin itse haluaisin ja kärsin siitä. Jos tekisin niin kuin itse haluaisin, joutuisin loukkaamaan monia ihmisiä, enkä tiedä kestäisinkö senkään ajatuksen kanssa elämistä...

-AP

Avioliitto joka ei tyydytä mutta et kehtaa erotakkaan?

Täällä yks ahdistunut, jolla kuitenkin vielä uskoa tulevaan. Omaan tilanteeseeni on vaikuttanut suuresti ammattilaisen kanssa juttelu ja vertaistuki esim. näin netinkin kautta (mutta en ehkä tätä sivustoa siihen suosittelisi, kuten noista "narun jatkoksi" kommenteista huomaa). Kaiken avun olen saanut ilmaiseksi, kiitos siitä Suomen valtiolle. Muutenkin itseäni on auttanut väkisin tunkeutuminen ihmisten seuraan. Johonkin yhteisöön kuuluminen esim. harrastuksen kautta tuntuu hyvältä. On joku paikka, minne mennä ja ihmisiä ympärillä, mutta ei pakottavaa tarvetta kanssakäymiseen. Tietysti sellaiset ihmiset, jotka huonontaa omaa tilannetta pitäisi poistaa elämästä. Yllättävää, kuinka pienikin etäisyys näistä antaa tilaa hengittää ja miettiä, mitä MINÄ haluan ja tarvitsen elämältä. Ei ole ainakaan parempi itse elää itsemurhan partaalla, ettei jollekin toiselle tule "paha mieli". Tsemppiä teille ja rohkeutta elää!!!

Ala elää niin kuin itse haluat, ET tule olemaan totaalisen yksin kuin ehkä hieman alussa ja tuskin silloinkaan totaalisen yksin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko elänyt toisia miellyttäen ja siitä kärsien vai oletko satuttanut monia ja kärsinyt siitä?

Miellytän muita, enkä "uskalla" tehdä niin kuin itse haluaisin ja kärsin siitä. Jos tekisin niin kuin itse haluaisin, joutuisin loukkaamaan monia ihmisiä, enkä tiedä kestäisinkö senkään ajatuksen kanssa elämistä...

-AP

Avioliitto joka ei tyydytä mutta et kehtaa erotakkaan?

- Äitisuhde ihan pyllystä ja oikeasti minun pitäisi katkaista välit häneen, jotta voisin elää vapaasti

- Mies alkoholin suurkuluttaja, eroaminen aiheuttaisi tosi suuren taloudellisen sotkun, mutta vapauttaisi

- Työtä ei voi järjellisesti enää tehdä nykyisillä spekseillä. Aina vaan sanotaan, että tee huonommin, mutta en pysty siihen

Sulla ei oo läheskään toivoton tilanne. Mulla valitettavasti on. Olen päättänyt lähteä täältä. Ihan vielä ei oo sen aika mutta kohta.

Vierailija kirjoitti:

Sulla ei oo läheskään toivoton tilanne. Mulla valitettavasti on. Olen päättänyt lähteä täältä. Ihan vielä ei oo sen aika mutta kohta.

Sama juttu täällä.