Lue keskustelun säännöt.
Vauvakuume, mutta tiedän olevani huono äiti
28.08.2016 |
Oon 28-vuotias ja vauvakuumeillut jo nelisen vuotta.
Lyhyesti: ongelma on se, että oon todella "väsynyt" ihminen, käyn hyvässä duunissa ja treenaan, mutta illat mun on pakko levätä kotona, henkisistä syistä. Kavereita nään vain viikonloppuisin. En vaan jaksa olla sosiaalinen. Näin on ollut aina, tarviin todella paljon omaa aikaa ja omaa rauhaa.
Jos tähän yhtälöön lisää lapsen, lapsen kaverit, harrastukset, vanhempainillat yms, tiedän nyt jo, että suurella todennäköisyydellä en jaksaisi sitä ja olisin väsynyt ja äreä, ehkä jopa masentunut. (Oma äitini oli masentunut ja sain kasvaa ilman huomiota, kun äidilläni ei enegia riittänyt muuhun kuin ruoanlaittoon)
Tiedän, että olisin huono äiti, mutta haluan niin paljon lapsen, että sydäntä riipii :/
Kommentit (6)
Olen itse vähän samanlainen, mutta kun sain lapsen oman aikana tarve on jostain syystä kovasti vähentynyt. Enemmänkin nyt minulla on hankaluuksia olla yksin. Tarkoitan vain, että rakkaus lapseen voi myös muuttaa käsitystä omasta ajasta ja sitä oikein mielellään viettää sitten aikaa lapsen kanssa. Ja jos välillä tarvitset olla yksin (niinkuin useimmilla on se tarve), on mies sitä varten :) Mutta mieti asioita, jos oikeasti haluat lapsen ja semmoisen saat, niin sitten ei voi enää perääntyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En lukenut minkäänlaista kommenttia miehestä, onko sellaista kuvioissa? Eihän mies ole välttämätön, mutta varsinkin tuollaisessa tilanteessa vakaa vakituinen parisuhde helpottaa huomattavasti.
Kuulostaa mun ongelmilta. Onneksi lapsilla on hyvä isä ja itse olen vihdoinkin löytänyt terapian, jonka uskon auttavan. Ei siis ole eka terapia, eli se ei aina ratkaise asioita, vaikka niin voisi kuvitella.
t.kivikissaäiti
Olen kanssa tälläinen äiti ja ihan hyvin kanssa menee. Mies kaiken lisäksi lähti kävelemään vuosi takaperin, mutta onneksi on muuta tukiverkkoa. Välillä on rankkaa, mutta kyllä tämä äitiys kuitenkin enemmän antaa. Eikä niitä "pakollisia kissanristiäisiä" kuitenkaan niin paljoa ole :)
Mulla ei ainakaan mene hyvin eikä ole käynyt niin, että tykkäisin olla lasten seurassa vaan haluan omaa aikaa kokoajan.
t.kivikissaäiti
Miksei isä voi hoitaa noita sosiaalisia tilanteita? Ei sitä lasta tarvitse koko aikaa viihdyttää. Kyllähän puolisonkin kanssa asuessa välillä haluaa olla rauhassa ja ihan vaan hiljaa?