Te jotka olette synnyttäneet useamman lapsen!

Toinen oli pari tuntia nopeampi. Muuten aika samanlainen. Mulla on molemmat synnytykset käynnistetty eri syistä kyllä. Eka oli 39+5, n.6h, ponnistusvaihe 20min. Helppo synnytys. Toka 40+4, n.4h, ponnistusvaihe 10min. Helppo synnytys sekin. :) Toinen ehkä aavistuksen kipeempi. Molemmat kyllä sattui paljon, mutta muuten todella helpot. Kaikki meni hyvin, synnytys eteni koko ajan, ei mitään vaurioita, vauvat terveitä ja hyvinvoivia.

Oikein ikävä synnyttämään ja sitä vauvan tuoksua. :)

Toka synnytys paljon nopeampi ja helpompi kuin eka. Eka syntyi 40+1 ja toka 40+4. Molemmat vesien menolla.

Käynnistyi samalla tavalla, eli vesien menolla. Molemmat päättyivät myös sektioon, eri syistä tosin. Ensimmäisen synnytyksen kesto n. 12h ja toisen reilu 40h.

Eka syntyi 40+5. Käynnisteltiin viisi päivää alkavan raskausmyrkytyksen takia. Todella nopea synnytys, kokonaiskestoksi tuli pari tuntia.

Toka syntyi spontaanisti 41+2.  Kokonaiskesto kuutisen tuntia.

Molemmat yhtä helppoja synnytyksiä.

Eka sektioilla rv 37+4 raskausmyrkytyksen vuoksi

Toinen rv 40+5 vesien menolla 16h synnytys alakautta, ponnistus 20min

Kolmas rv 40+9 käynnistetty, kivulias mutta ei traumoja 7h josta 15min ponnistus. Hyvät kokemukset jäi alatiesynnytyksistä jotka kyllä kivuliaita ja käytin lievityksiäkin mutta niin hyvät kokemukset.

Odotan neljättä ja todellakin toivon alatiesynnytystä. Toivottavasti Tämä minun verenpainetauti ei tee mitään komplikaatioita etten saa synnyttää alakautta :/

Ekassa tosiaan toksemia ja kahdesta muusta vain verenpaineseuranta. Nyt kerkesin kuitenkin jo saamaan tässä välin verenpainetaudin ja lääkityksen jo ennen raskautta. Nyt on jo ollut alusta asti albetol 100mg 1x1 annoksella.

Eka 40+6 pidempi synnytys, ponnistus vaikein. Toka 41+2 syntyi veteen, helposti ponnistin. Kolmas 42+1, hänkin syntyi veteen, kolmatta sai taas punnertaa enemmän, oli kyllä isoin. Synnytyksen kokonaisaika lyhentyi joka kerta, mutta lopun tuskasimmat 2 tuntia yhtä pitkä kiirastuli kaikissa. Kipeää teki mutta aivan oppikirja synnytyksiä kaikki :)

Eka syntyi rv39+4, synnytyksen kesto 23 tuntia, ponnistusvaihe n.30min. Epiduraalin sain vasta parisen tuntia ennen ponnistusta. Minulla hävisi kohdunkaula jossain raskauden viimeisen kolmanneksen alussa, pelättiin lapsen syntyvän kesken, mutta onneksi toisin kävi.

Toinen lapsi syntyi rv 39+5, synnytyksen kesto 12 tuntia, ponnistusvaihe ehkä n.10min. Oli todella paljon helpompi kuin eka. Sain spinaalipuudutuksen. Koko raskaus meni kakkosen kohdalla paljon iisimmin. Vauvalla oli vain ekat neljä kuukautta koliikki.

Eka 38+5 viikolla lapsivesien menolla. Tosin vedet menivät jo 38+3 eli pitkä, vaikea ja raskas synnytys. Toinen 40+1 viikolla... Monta yötä supisteluja ennen itse toimitusta, toisin kuin ekassa jossa ei tullut yhtään supparia ennenkuin muutama tunti vesien menon jälkeen. Toinen synnytys paljon lempeämpi ja helpompi. Säännöllisiä supistuksia 7 h ennen synnytystä mutta siedettäviä ja hallittavissa lähes viimeiselle tunnille asti jolloin sain epiduraalin.

Ekan synnytys oli pitkä, avautuminen kesti pitkään, asiat lähtivät etenemään vasta, kun sain epiduraalin (kätilön mielestä olin avautunut tarpeeksi), siihen asti oli todella kivuliasta. Kaikkiaan meni puolitoista vuorokautta koko hommaan. (Epiduraalin saamisen jälkeen meni vain pari tuntia ja ponnistus ehkä 20min.) Repesin paljon, sain hirveästi tikkejä (kätilö sanoi, ettei kannata laskea, oli niin paljon).

Toisen lapsen kohdalla kesto oli 8h. Vaadin epiduraalin jo ennen kuin olin auennut "riittävästi", vastustelun jälkeen antoivat, ja sen jälkeen asiat taas etenivät nopsaan. Repesin vähemmän, koska tietty paikat oli väljät edelisestä kerrasta. Oli niin paljon helpompi synnytys kuin eka. Molemmat oli kivuliaita synnytyksia, mutta esikoisen kohdalla se pitkä kesto vei mehut ihan totaalisesti ja sekä lapsi että minä oltiin synnytyksen jälkeen aivan naatteja. Toisen synnytyksen jälkeen ei ollut lainkaan yhtä voimaton olo, koska ei ollut tarvinut valvoa yli vuorokautta putkeen.

Raskaudet oli aika samanlaisia, voin tolkuttoman pahoin lähes 9kk. Olin välilä sairaslomalla töistä ihan vain sen yrjöämisen takia. Jatkuvasti etoi, mitään ei tehnyt mieli syödä. Olin ylipainoinen ja raskauden myötä painoa ei tullut kummassakaan yhtään lisää  eli tavallaan laihduin. Muita ongelmia ei pahoinvoinnin lisäksi ollut.

Alakautta synnyttäisin edelleen, jos kolmas tulisi. Nyt tiedän vaatia sitä epiduraalia tosi varhaisessa vaiheessa. Kivun takia ei muuten homma etene ja kun paikat rentoutuvat, alkaa homma edistymään.

Ja molemmat lapset syntyivat tasan laskettuna päivänä.

Eka käynnistyi vesien menolla rv 39+1. Ei olis varmaan ollut vielä ihan valmis tulemaan, kalvot poksahti aika ylhäältä. Supistukset alkoivat n. viiden tunnin kuluttua vesien menosta, synnytyksen kestoksi laitettiin 16h. Ponnistusvaihe vartin. Ei paha synnytys, mut vähän pitkä.

Kakkonen syntyi 40+6. Käynnistyi supistuksilla. Yksi epuduraali riitti, ponnistusvaihe 7 min. Kaikinpuolin kiva kokemus. Meni niin hyvin, et lähdettiin koko porukka kotiin 6h synnytyksestä.

Kolmonen syntyi 40+5. Alkoi supistuksilla, mut vedetkin ehti mennä kotona. Kahdeksisen tuntia tuokin kesti. Ponnistaminen oli inhottavaa vauvan avo-otsatarjonnan takia. Vartti meni, mut vaati epparin, mitä ei oo ennen jouduttu tekemään. Ei puhettakaan poliklinisestä synnytyksestä, kun pyörtyilin synnytyksen jälkeen.

Eka 39viikolla,kipeillä supistuksilla alkoi,6h kesto,ponnistusvaihe 1,5h ja oli tuskainen. Petidiiniä ja pudendaali kipuun

Toinen 38 viikolla kipeillä supistuksilla alkoi ja kesto 2h,ponnistus 10min ei mitään kivunlievitystä.

Kolmas 38 viikolla kipeällä supistuksella alkoi kesto 2h ja ponnistus 8 min,ei mitään kivunlievitystä.

Toisen ja kolmannen erona oikeastaan vain se,että toisessa tuli 2h hirveitä supistuksia tauotta ja kolmannessa hirveitä supistuksia tuli määrällisesti vähemmän. Molemmilla kerroilla sairaalaan ehdin 20min ennen vauvan syntymää eikä kivunlievitystä ehtinyt saada,enkä olisi tarvinnutkaan sitä.

Eka käynnistettiin rv36 raskausmyrkytyksen vuoksi, Supistukset alkoivat hiljalleen niin kuin vatsa olisi menossa sekaisin, mutta eivät olleet järisyttävän kamalia missään vaiheessa. Lääkkeen annosta 10h meni syntymään.

Toka alkoi spontaanisti rv39. Parin supistuksen jälkeen olin jo kontillani kun supistukset olivat niin pahoja. Supistukset olivat jotain käsittämätöntä tuskaa ja olin varma etten selviä hengissä. 4h ekasta supistuksesta lapsi ulkona.

Nyt odotan kolmatta rv25 ja voi hyvä luoja miten kauhulla odotan tulevaa, tulee varmaan mun tuurilla syntymään kotona :S