Haluaisin maatalon emännäksi
Olen kyllä jo melkein 40v, mutta valitettavasti löysin kutsumukseni vasta nyt. Vieläköhän olisi mahdollisuus päästä jonkinlaiseksi emännän tekeleeksi jollekin maajussille...
Ainut mikä arveluttaa hiukan, on se, kun olen ymmärtänyt, että kovin kiireisiä ne jussit on, enkä tiedä onko minusta joka hommaan avuksi.
Kommentit (23)
Pitääkö olla jo valmis tila vai riittääkö maat ja mannut joita aloitellaan tekemään maatilaksi?
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö olla jo valmis tila vai riittääkö maat ja mannut joita aloitellaan tekemään maatilaksi?
Ei onnistu suokuokkajajussi-menetelmä enää nykyään. Peltoa saa kyllä vapaasti raivata mutta niiden saaminen tukien piiriin on käytännössä mahdotonta. Viljely ilman tukia on katteetonta harrastelua.
t. 45v mv
Onhan tuon ikäisiä poikamiesisäntiä koko maaseutu väärällään. Kyllä varmasti isännäntekele opettaa, siinähän saa tehokasta opetusta, kun 24/7 töitä yhdessä paiskitte.
Kiitos kommenteista. Haluan maatilalle, koska nautin maaseudusta ja niistä töistä, mitä siellä voi tehdä. En kuitenkaan ole mikään työnarkomaani, joten en haluaisi ihan 24h päivässä töitä painaa.
Aina kun käyn maaseudulla niin tulee tunne, että tämä on sitä oikeaa elämää. Vuodenajatkin tuntuu ihan erilailla. Saa nähdä sitten tuleeko tämä haave toteutumaan.
En tiedä nykypäivän maanviljelyksestä, mutta kasvoin 80-luvun nuorena karjatilalla. Kyllähän niihin elukoihin on sidottu, eli ei mun vanhemmilla koskaan mitään lomia ollut. Toki oli lomittajia olemassa silloinkin jo. Töitä tehdään silloin kun niiden aika on. Eli sitovaa elämää. Voi tuntua vapauteen tottuneelle vaikealta.
"Olisi kivaa skippailla kukkamekossa heinäpellolla kun olen herännyt klo 12 ja syönyt maittavan luomuaamiaisen. Sitten komea maitomainos-vartaloinen mies rakastelisi minua heinäladossa. Päiväunien jälkeen söisin maittavan luomulounaan ja menisimme maitomainosmiehen kanssa rantasanunaan ja uimaan. Seksiäkin olisi. Tätähän se maalaiselämä on
Laita ilmoitus Maaseudun Tulevaisuuteen, Ystävää etsimässä- palstalle. Saat kymmeniä vastauksia.
Maatilalla on paljon töitä, varsinkin jos on lypsykarjatila. Työt tehdään silloin kun se sopii, työaika aamusta iltaan.
Lehmistä 99,9 % poikii yöllä.
Been there done that! Oli elämäni parasta aikaa :)
Jos haluat vaan tehdä töitä maatilalla, miksi et ala maatalouslomittajaksi? Koulutus ei ole kovin pitkä, töitä ei tarvitse tehdä 24/7, on työaika ja kuukausipalkka, maatilan emäntänä voit vaan haaveilla omasta rahasta. Ja lomittajana työnsaanti varmaan. Ihanne homma sinulle.
Ensin mieti että haluatko tehdä töitä seitsemänä päivänä viikossa. Kesä usein kiireisintä aikaa kun muut lomailee. Lomat parin, kolmen päivän jaksoina silloin tällöin.
Etsi käsiisi tommi somerolta ja maitotilan emännän paikka on sinun
Lehteen se ilmoitus, niin homma on plakkarissa.
Olen maatilan emäntä. Olen ollut sitä kolmekymmentä vuotta ja se ei ole ollut elämäni parasta aikaa. Lapset syntyivät siihen työn keskelle ja sitä riittää.
Nyt on terveys mennyt, se työ vain kuluttaa yllättävän paljon..
Mutta mietippä nyt alkuun, haluatko sinä sieltä tilalta sen rakkauden vaiko työpaikan? Ja kumpi tulee ensin. Jos se on työpaikka, niin on parempi hankkia koulutus ja ryhtyä maatalouslomittajaksi, kuin haaveilla emännän paikasta.
Muuten etsi sitä rakkautta.
Sillä nykypäivänä ei kannata ajatella, että siellä tilalla jaksaisi tehdä töitä ja elää sitä arkea, jos sitä rakkautta ei ole pohjalla. Toimeentulo on niukkaa ja töitä on suhteessa paljon. Ne ajat, jolloin emäntä oli vain siellä tuvassa ja ruokkii väkeä, ovat kaukana takanapäin. Nyt on emännänkin tartuttava traktoriin tai lypsykoneeseen ihan oikeasti.
Minä en näe sitä jatkuvaa varallaoloa tai työtä niin pahana, siihen tottuu kyllä. Mutta se ainainen rahattomuus, iskee kyllä välistä ihan oikeasti. Ei ole olemassa talon ja yksityisen rahoja, vaan niitä yritetään jakaa niin, että asiat saadaan sujumaan. Sen voi arvata, kumpi on tärkeämpää emännän kampaamo vaiko traktorin varaosat. Tätä tämä tänäpäivänä on. Niitä puskurirahastoja on vain harvalla tilalla.
Onhan sekin aika stressaavaa, että aina pitää mennä ja aina olla ajallaan navetalla. Ei oikeasti ole montaa päivää vuodessa, että voisit vain olla ja tehdä mitä huvittaa. Olenkin toivonut yhtä päivää, ettei olisi kiire minnekkään, eikä tarvitsisi kelloa tuijottaa. Lasten ja eläinten kanssa olet aikataulujen orja, siitä ei pääse yli eikä ympäri.
Suosittelen kuitenkin miettimään ja etsimään sitä yhtä ainoaa ja oikeaa maajussia. Ovat toki väsyneitä ja ylikuormitettuja, mutta heillä on suuri sydän rakastaa..
Itse olen kokeillut tuon Maaseudun Ystävää etsimässä ja voin suositella, sieltä tulee vastauksia, kuten myös Suomi 24..mutta aika paljon vonkaajia ja hörhöjäkin. Ei kaikki maajussitkaan elä ihan tässä päivässä. Vaan etsivät sitä vaimoa oikeasti hellan ja nyrkin väliin.
Itse olen eronnut ja nyt tilan omistaa poikani. Itse aloitan uuden elämän ja ylläty, yllätys nykyinen mieheni on virkamies, ja siitä olen kiittänyt kädet kyynärpäitä myöten ristissä. Hän tulee aina samaan aikaan kotiin, eikä ole yötöitä , eikä lehmä poi`i keskellä yötä, vasikat ei kuole, eikä mikään elukka sairasta.
Lehmät ovat ihania niin kauan, kuin ovat terveitä ja rahat riittää.. Sitten alkaa rakkauskin rakoilla, kun tilan asiat eivät ole kunnossa. Se on ikävä totuus ja siihen kannattaa varautua. Ensin tulee aina tila, sitten vasta rakkaus, maajussin tärkeys järjestys..näin on myös pojallani ja se hiukan minua harmittaa.. Toivottavasti löytää vielä joskus kumppanin rinnalleen.
Etsiä kannattaa aina, vaikkei löytäskään..
Yli 25 vuotta emäntänä minullakin, mutta eläimet pantu pois jo aikaa sitten. Lomat ovat harvassa ja työtä on seitsemän päivää viikossa, jos on eläimiä, mutta viljatilalla pääsee paljon helpommalla. Viljatilan tulot eivät riitä kahden elättämiseen, joten työssä on käytävä molempien, mutta helpompi kuitenkin, kun eläinten kanssa, kun silloin ei ole koskaan lomaa, eikä se oikein kannata taloudellisesti. Viljatilallista siis suosittelen. Se on enemmän sivuelinkeino nykyään, tulot ovat niin pienet.
Vierailija kirjoitti:
Jos haluat vaan tehdä töitä maatilalla, miksi et ala maatalouslomittajaksi? Koulutus ei ole kovin pitkä, töitä ei tarvitse tehdä 24/7, on työaika ja kuukausipalkka, maatilan emäntänä voit vaan haaveilla omasta rahasta. Ja lomittajana työnsaanti varmaan. Ihanne homma sinulle.
Bonuksena se, että tapaisit työssäsi maanviljelijöitä, joista moni mielellään ottaisi topakan lomittajan emännäksi. Eläinlääkärinä olisi vielä paremmat mahdollisuudet, mutta siihen opiskelu vaatii paljon enemmän aikaa kuin maatalouslomittajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos haluat vaan tehdä töitä maatilalla, miksi et ala maatalouslomittajaksi? Koulutus ei ole kovin pitkä, töitä ei tarvitse tehdä 24/7, on työaika ja kuukausipalkka, maatilan emäntänä voit vaan haaveilla omasta rahasta. Ja lomittajana työnsaanti varmaan. Ihanne homma sinulle.
Bonuksena se, että tapaisit työssäsi maanviljelijöitä, joista moni mielellään ottaisi topakan lomittajan emännäksi. Eläinlääkärinä olisi vielä paremmat mahdollisuudet, mutta siihen opiskelu vaatii paljon enemmän aikaa kuin maatalouslomittajaksi.
Maatalouslomittajan hommaan pitää kyllä olla aika paljon taitoja. Ei kannata kyllä suositella jollekin, joka ei tunne maatalousalaa ollenkaan. Jos mietin itseäni, joka on ollut sentään 25 vuotta viljelijä ja melkein 20 vuotta emolehmiä ja lampaita, niin en kyllä osaisi kaikkea mitä lomittajan pitää hallinta koneiden osalta, vaikka omat työt koneineen tietysti osasin ja osaan.
Meillä on yli 200 päätä navetassa ja ei ole lomittajia. Mies on aamusta iltaan asti töissä, eipähän ala naama kyllästyttämään.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on yli 200 päätä navetassa ja ei ole lomittajia. Mies on aamusta iltaan asti töissä, eipähän ala naama kyllästyttämään.
Missä ne loput on?
Pelkät päät navetassa.
Sinccis
Kyllä mekin ison hauen päät puuhun ..
Tekemällä oppii vaikka mitä, eiköhän se ukko neuvo.