Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi joissakin perheissä ei opeteta lapsia kohtelemaan eläimiä nätisti?!
26.08.2016 |
OIen kolmekymppinen nainen ja yhä useammalla saman ikäisellä kaverilla alkaa olla lapsi tai lapsia. Monella on myös lemmikkejä, enimmäkseen koiria ja kissoja. Olen aina pitänyt itsestäänselvyytenä, että lemmikkiperheissä lapset opetetaan pienestä pitäen kunnioittamaan eläimiä ja kohtelemaan niitä kauniisti. Pientä lastahan ei myöskään pitäisi jättää valvomatta lemmikin kanssa.
Ihmeissäni ja järkyttyneenä olen kuitenkin huomannut, että monet vanhemmat antavat lastensa kiusata ja repiä eläimiä aivan vapaasti! Erään perheen luona vieraillessani lapsi kanniskeli kissaa rumasti roikottaen, heitti sen matolle, kääri maton ja jätti kissan maton sisään loukkuun. Sama leikki toistui uudestaan ja uudestaan. Lapsella tuntui olevan kivaa, kissalla ei. Yhdessä sukulaisperheessä taas taapero saa repiä koiravanhusta rajusti koko ajan ja olen jopa nähnyt tilanteita, että lapsi yrittää heittää koiraa esineillä. Koira yrittää hiippailla piiloon ja lapsi menee perässä, kiljuu ja repii. Ja mitä tekevät näiden lasten vanhemmat? Eivät mitään! Olen esim. näissä molemmissa kyläpaikoissa kysynyt, että miksi eläin ei saa olla halutessaan rauhassa ja miksi lapsi saa retuuttaa lemmikkejä. Selityksiksi olen saanut "ei lapsi ymmärrä", "ei meidän kissaa haittaa", "ei se pure/raavi kuitenkaan", "ei pieni lapsi pysty satuttamaan", "kyllä me on komennettu, mutta ei se kuuntele"... Siis mitä kummaa?! Jos ette pysty pitämään lapsia ja lemmikkejä saman katon alla niin, että kaikilla on hyvä olla, antakaa ne lemmikit vaikka parempaan kotiin.
Vähän aikaa sitten erehdyin vielä ottamaan yhden perheen vierailulle omaan kotiini. Heillä ei omia lemmikkejä ole ja meillä on, mutta tiedän heidän 5-vuotiaan lapsen nähneen paljon eläimiä aiemminkin ja ajattelin vanhempien opettaneen jotakin eläinten kohtelusta. Mitä vielä... Lapsi oli välittömästi jahtaamassa ja repimässä meidän kissoja! Kielsin napakasti ja selitin lapselle, miksei niin saa tehdä. Itku ja huutohan siitä tuli, vanhemmat eivät taaskaan tehneet mitään! Äiti hyssytteli lasta vähän ja isä tuijotteli seiniä. Oli viimeinen kerta, kun kyseinen perhe kävi meillä kylässä.
Ja joo, tämä aihe tuli osittain mieleen sen koiraketjun takia.
Kommentit (11)
Uskovaisperheissä ei yleensä opeteta, koska Raamattu sanoo ihmisen olevan luomakruunu. Samaten myöskin wt-persuperheissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja uusi kierros taas aiheesta, vähän eri lähestymiskulma tällä kertaa...
Nanao kirjoitti:
Ei helvetti.... Ensikerralla kun näet tuollaista käytöstä nii tee lapselle samoin. Kääri mattoon, heitä kengällä, revi korvista.
Ei saa vitsailla lapsen käärimisestä mihinkään mattoon!!! Vai oletko kokonaan sivuuttannut pikku Eerikan julman kohtalon ja koko asia on sinulle yksi vitsi? Häpeäisit.
Minä olen sitä mieltä, että lapset oppivat mallista. Meillä on aina kohdeltu eläimiä hyvin. Niitä hoidetaan ja ne tulevat viereen rapsutettavaksi. Lapseni huusivat suoraa huutoa, kun miesystäväni nosti kissanpennun niskasta, kuten emokin..tätä ei meillä saa tehdä. Lapset näyttivät oikein mielellään, miten sitä hoidetaan.
En ole koskaan saanut lapsiani kiinni siitä, että kurittaisivat kissoja tai vetäisivät hännästä. Sellainen ei varmasti tule edes heidän mieleen, kun kattia pitää hoitaa.
Samoin koira-vanhus saa meillä olla ihan rauhassa. Auta armias, kun se joskus nukahtaa jonnekkin, ettei ole koko aikaa lattialla jaloissa, niin siinä käynnistellään jo suurhälytystä, kun koira on varmasti eksynyt.
Oikea malli on lapselle tärkeintä ja kieltäminen.
Vierailija kirjoitti:
Nanao kirjoitti:
Ei helvetti.... Ensikerralla kun näet tuollaista käytöstä nii tee lapselle samoin. Kääri mattoon, heitä kengällä, revi korvista.
Ei saa vitsailla lapsen käärimisestä mihinkään mattoon!!! Vai oletko kokonaan sivuuttannut pikku Eerikan julman kohtalon ja koko asia on sinulle yksi vitsi? Häpeäisit.
Mitkään Eerikat ei liity tähän. Kyse oli eläinrääkkäyksestä. Olet vissiin sitä mieltä että on ok kääriä kissa mattoon? :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten nyt niin sattuu, että kaikki nämä eläinkiysaajalapset osuvat sinun ystäväpiiriin? Meidän kaikilla ystävillä on lapsia ja suurimmalla osalla myös lemmikkejä. Koskaan en ole kohdannut mitään vastaavaa. Lapset eivät kohtele eläimiä kaltoin ja vanhemmat kyllä vahtivat ja puuttuisivat tarvittaessa. Yleensä lemmikkiperheen omat lapset eivät juuri edes ole kiinnostuneita perheen omista eläimistä, sillä nehän on aina paikalla. Enemmän joutuu vahtimaan sellaisia lapsia, jotka eivät ole tottuneita eläimiin. Ja jos menee liian vaikeaksi, niin suljen meidän koiravanhukset vierailun ajaksi toiseen huoneeseen. Mielellään nukkuvat siellö rauhassa tunnin-pari ja välttävät näin pahimman härdellin.
No olen kyllä opettanut. Ihan samanlainen opetettava asia se on kuin kaikki muutkin. Kaveria ei heitetä kengällä päähän eikä kääritä mattoon, eikä kissaa, eikä koiraa jne. Tämä pitää tietysti opettaa, koska lapsi ei ymmärrä. Mutta tämähän se vanhempien homma on, opettaa ja katsoa perään, koska lapsi ei ymmärrä. Minusta tuosta voisi sanoa vanhemmille, että miksi ette puutu, koska tuo on elänrääkkäystä ja jos eivät puutu niin eläinrääkkäyksestä ilmoitus. Jos tuollaiset kaverit olisivat entiset kaverit niin en tiedä olisiko se paha asia. Nämä lapset varmaan saavat muutenkin tehdä aika lailla mitä huvittaa niin aika rasittavaa seuraa ja kallista se olisi kaveeratakin, kun kyläilyjensä jälkeen olisi kämppä hajalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla ei siis todellakaan ole mitään lapsia vastaan, vaan pidän sekä lapsista että eläimistä. Perheen aikuisten tehtävä on valvoa ja suojella molempia. Lapsihan ei voi tietää, miten eläintä tulee kohdella, jos hänelle ei ole koskaan opetettu. Siitä on leikki kaukana, jos kissa raapaisee silmään tai koira upottaa hampaansa lapseen.
Onneksi tiedän kyllä niitäkin perheitä, jossa lasten ja lemmikkien yhteiselo sujuu hyvin, mutta ehkä nykyään on yleistynyt vanhempien jonkinlainen välinpitämättömyys lastensa kasvatukseen ja tämä näkyy myös lasten käytöksessä eläimiä kohtaan. Tämä nyt vain omana pohdintana, voin olla väärässäkin.
Ap
Ehkä vanhemmat eivät itsekään kohtele eläimiä kovin hyvin? Itse ainakin huomaan kasvattajana onnistuneeni parhaiten (ja vähimmällä vaivalla!) niissä asioissa, jotka ovat itselleni itsestäänselvyyksiä, kuten juuri tuo, että eläimiä kohdellaan kunnioittavasti. Kyllä esimerkki vaikuttaa tosi paljon. Lasten kavereissa on yllättävän paljon niitä, jotka ehkä kohtelevat lemmikkejään ok (ehkä?), mutta leppäkertulta onkin jännä repiä siipiä, koska sitä tuskin on erikseen kielletty. Samoin monilla aikuisilla on jotenkin "ylimielinen" asenne eläimiä kohtaan eli vaikka lemmikki olisi tärkeä, kissan päälle roiskautetaan ohi mennen vähän vettä ihan muuten vaan tms. Minusta tosi outoa. Koirista en ymmärrä tuon taivaallista, mutta joillakin omistajilla se kiivas ja vihainen koulutus kuuluu kilometrin päähän, osa lepertelee ihan hassuja, mutta kaikkien oppien vastaisesti jälkimmäisessä tapauksessa koira ei välttämättä käyttäydykään huonosti. Tarkoitan, että joskus tulee mieleen, että osa ihmisistä hankkii koiran ihan siksi, että on joku, jolle saa huutaa ja purkaa pahan olonsa (ja sitä kutsutaan koulutukseksi)?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Kyllä me on kommennettu" - Opeta näille vanhemmille kielioppia samalla.
Alue: Aihe vapaa
Ei helvetti.... Ensikerralla kun näet tuollaista käytöstä nii tee lapselle samoin. Kääri mattoon, heitä kengällä, revi korvista.