Apua, olen 33v enkä tiedä mitä haluan tehdä isona!
Tekisi mieli hakea jonnekin kouluun, mutta kun en tiedä minne. Yksi amk-tutkinto on suoritettuna ja alan töitä olen tehnyt, vaikka alusta asti on ollut se tunne että ei ihan täysin ole oma ala. Tämänhetkinen työpaikka ei ole mikään unelmapaikka, ja aina vähän väliä olen muualle hakenutkin, tuloksetta. Mikä neuvoksi?
Ainoa kerta kun olen tuntenut olevani oikeassa paikassa ja tekeväni "työtä" jolla on tarkoitus on kun olin äitiyslomalla ja hoitovapaalla kotona lasten kanssa.
Kommentit (9)
Olen kohta 39 vuotta.
JA en edelleenkään tiedä mitä haluan tehdä isona!
Joten älä hätäile ollenkaan opiskele ja tee myös töitä samalla tutustu ihmisiin ja IME heistä vaikutteita. Sinä kerkeät vielä tehdä vaikka mitä.
Samoin minä. :)
Vierailija kirjoitti:
Lastenhoitaja tietysti. Siinähän se lukee
Lasten kanssa työskentely ei ole poissuljettua, mutta päiväkotimaailma ei oikein innosta minua... Ja lastenhoitajan palkka on myös aika huono. -ap
Vierailija kirjoitti:
Olen kohta 39 vuotta.
JA en edelleenkään tiedä mitä haluan tehdä isona!
Joten älä hätäile ollenkaan opiskele ja tee myös töitä samalla tutustu ihmisiin ja IME heistä vaikutteita. Sinä kerkeät vielä tehdä vaikka mitä.
Samoin minä. :)
Älä häitäile on ehkä huono ohje mulle, kun en todellakaan ole hätäillyt tässä :) Olen kyllä kouluihinkin pyrkinyt, yhteen pääsinkin juuri, mutta sitten alkoi epäilyttää että haluanko sitäkään nyt sitten opiskella/tehdä, joten en ottanut paikkaa vastaan. Hirveää jahkailua! Tuosta toisilta vaikutteiden imemisestä tykkään, ja pitäisi ehkä yrittää tutustua enemmän erilaisiin ihmisiin. Olen vähän huono tutustumaan uusiin ihmisiin ylipäänsä. Sen sijaan olen avoin uusille ideoille, joskus vaan olisi kiva kun joku tulisi sanomaan "nyt teet näin"! -ap
Onpa helpottavaa, että on joku muukin joka ei tiiä! Olen siis 26, toinen amk-tutkinto opiskelussa. Ensimmäisen jälkeen olin jonkun aikaa töissä, totesin että ei ole mun ala. Läksin taas opiskelemaan. Ja nyt tuntuu, että en tiiä onko tääkään mun ala :/ Mutta en halua/ enkä voi jäädä tyhjän päälle. Joten luultavasti opiskelen tän pois ja katon miten tuo työelämä lähtee sujumaan. Pakkohan tässä on jotain töitä on tehä, että pystyy elämään :D
Ihmeeellisiä te nykyihmiset, kun haihattelette ties minkä unelmapaikkojen perässä. Ei työn tarvitse kivaa olla, riittää että se on siedettävää ja että sen palkalal elää.
Itselläni ei ole koskaan ollut mitään unelma-alaa. Nyt olen 42, eikä vieläkään ole sellaista löytynyt. Mutta mitä sillä väliä, en minä oletakaan että pitäisi. Nuorena opiskelin it-alalle, koska siellä oli töitä ja hyvät palkat. Sitä työtä olen tehnyt parikymmentä vuotta. Ei se itsessään kiinnosta, mutta ei ole kamalaakaan, ja palkka on hyvä. Paljon parempi näin, kuin tehdä itsestään onneton haihattelemalla jonkun unelman perään - unelman ,josta ei edes tiedä mikä se on.
Kunhan huolehdit vaan että ruokavaliosin on terveellinen etkä mussuta liikaa niin sinusta ei tule isoa. Problem solved.
Vierailija kirjoitti:
Ihmeeellisiä te nykyihmiset, kun haihattelette ties minkä unelmapaikkojen perässä. Ei työn tarvitse kivaa olla, riittää että se on siedettävää ja että sen palkalal elää.
Itselläni ei ole koskaan ollut mitään unelma-alaa. Nyt olen 42, eikä vieläkään ole sellaista löytynyt. Mutta mitä sillä väliä, en minä oletakaan että pitäisi. Nuorena opiskelin it-alalle, koska siellä oli töitä ja hyvät palkat. Sitä työtä olen tehnyt parikymmentä vuotta. Ei se itsessään kiinnosta, mutta ei ole kamalaakaan, ja palkka on hyvä. Paljon parempi näin, kuin tehdä itsestään onneton haihattelemalla jonkun unelman perään - unelman ,josta ei edes tiedä mikä se on.
Jep, no mulla palkka huono, työajat huonot ja työilmapiirikin vielä töissä ajoittain aika huono... Pelkästään hyvä palkka motivoisi töissä ihan eri tavalla. Aika vähättelevä kommentti, sori nyt vaan. -ap
Lastenhoitaja tietysti. Siinähän se lukee