Tapasitko parhainta ystävääsi kesän aikana, esim. kesälomalla?
Minä en. Olisin kylläkin ollut halukas tapaamaan, mutta ystäväni koko kesäloma meni miltei kokonaan kesäasunnollaan oman miehensä kanssa. Soittelimme silloin tällöin ja kuuntelin hänen ihanaa kesälomansa viettoa (tiedä sitten kuinka ihana loppuen lopuksi se olikaan ottaen huomioon tiettyjä asioita?) Ja lähettihän ystäväni valokuvia viestijen mukana puhelimeeni kesäasunnoltaan ikään kuin härnätäkseen, ja luulleen tietysti, että olisin kateellinen hänen luuseri miehensä omistamastaan kesänviettopaikastansa. Itselläni ei ole omaa kesämökkiä, mutta en ole kateellinen niitä omistaville. Kallista ja työtähän niiden ympärillä riittää tehtäväksi. En kaipaa vierailua heidän kesämökilleen, mutta ystäväni seura olisi ollut ehkä ihan mukavaa, mutta kun ei niin ei hänen kesälomansa aikana se sopinut.
Nyt sitten kesän käännyttyä loppuaan kohden ystäväni olisi halunnutkin tavata, mutta torppasin kutsun, ja en enää edes kaipaa hänen seuraansa jostain kumman syystä on alkanut tympimään koko ystäväni ja tuntuu, että meidän ystävyytemme on tullut tiensä päähän. Jos minun pitää koko ajan mennä vain ja ainoastaan ystäväni kalenterin mukaan tapaamisiin, niin antaapi olla, ja hän saa viettää minun puolestani miehensä kanssa ihan koko ajan loppuelämänsä ilman minun konkreettista seuraani. Minullakin on omat läheiset ihmissuhteeni ja kanssakäymiset muidenkin ystävieni ja sukulaisteni kanssa, mutta tuonkaltaisen ystävän kanssa, joka itse haluaa yksipuolisesti määrätä, milloin tapaamme kasvotusten, saa puolestani pysyä poissa kuvioistani.
Kommentit (20)
Vierailija kirjoitti:
Kuinka kaukana tämä kesäpaikka on? Ainakin omasta kesälomasta kului kolme viikkoa ihan kevyesti kesämökillä, ja muutaman tunnin tapaamisen takia olisi tuntunut aika turhalta käyttää pari päivää kotona käymiseen.
En tiedä minkä ikäinen olet ja minkälaisessa elämäntilanteessa, mutta itse kutsun edelleen ystäviksi ihmisiä, joita syystä tai toisesta tapaan muutaman kerran vuodessa. Ei vaan ehdi, eikä aina jaksa.
En ole ap, mutta mielestäni ystäviä tavataan säännöllisesti, ja jotain kerran vuodessa tavataan -tyyppiä ystäväksi nimittäminen on melko epätoivoista. "Kyllä mulla oikeesti on ystäviä, mutta seliseliseli..."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka kaukana tämä kesäpaikka on? Ainakin omasta kesälomasta kului kolme viikkoa ihan kevyesti kesämökillä, ja muutaman tunnin tapaamisen takia olisi tuntunut aika turhalta käyttää pari päivää kotona käymiseen.
En tiedä minkä ikäinen olet ja minkälaisessa elämäntilanteessa, mutta itse kutsun edelleen ystäviksi ihmisiä, joita syystä tai toisesta tapaan muutaman kerran vuodessa. Ei vaan ehdi, eikä aina jaksa.
En ole ap, mutta mielestäni ystäviä tavataan säännöllisesti, ja jotain kerran vuodessa tavataan -tyyppiä ystäväksi nimittäminen on melko epätoivoista. "Kyllä mulla oikeesti on ystäviä, mutta seliseliseli..."
Olen aivan samaa mieltä kanssasi, minullakin on yksi ystävä hieman outo, koska häneltä ei liikene aikaa kuin pari kertaa vuodessa jossain kuppilan nurkkapöydässä niitä näitä jutellessamme, ja hänellä itsellään ei oikein mitään kuulumisiaan olekkaan, tai niitä on hyvin vähän, koska hänellä ei ole omia lapsia miehensä kanssa, ja muukin piiri on hyvin niukkaväkinen, joten yksipuolista kuuntelemistahan ja hänen uteluaan minun laajemmasta ihmissuhdepiireistäni pääasiassa tapaamisemme onkin. Tietysti juttelemme kaikkea muutakin, mutta se on sitten mitä sattuu pinnalla kummallakin sillä hetkellä olevan ruodittavaksemme. Ystäväni puhuu pääasiassa vaan miehestään, ja melkoisen negatiivisia asioita hänestäkin tai ainakin ottaa ne herkästi esille, kun tapaamme. Toisaalta olen tullut siihen johtopäätökseeni, että ystäväni jo vuosia sitten muutettuaan yhteen miehensä kanssa, ystäväni käytös on jotenkin muuttunut, mitä tulee tapaamistiheyteemme, ja suurin syy siihen on hänen dominoiva mieskumppaninsa, joka määrää ilmeisesti kaikesta ja rajoittaa ystävääni liikkumista ystäväni oman tahdon mukaisesti. Ystäväni palvoo ja passaa miestään, ja alentuu kuin lammas miehensä käskyjen alamaisuuteen, ja ikäänkuin pelkää nousta vastarintaan miestään kohtaan. Mies on huonommassa taloudellisessa asemassakin kuin ystäväni, joten mies käyttää hyväkseen tietyllä tavalla ystäväni parempaa tulotasoaan.
En tiedä, mutta ennen tuon miehen tuloaan ystäväni elämään mukaan, oli minun ja ystäväni tapaamisetkin sponttaanempia ja olimme yhteyksissä useimmin kuin mitä nyt olemme olleet kaikki nämä vuodet. Edellisen syyn takia, olen huomannut itsekin seurustelevani entistä enemmän muiden ystävieni kanssa ja jakavan heidän kanssaan paljon, paljon entistä enemmän asioita kuin tuon harvoin tapaamani ystäväni kanssa.
Kuulosti aivan Kari Hietalahden puhumalta mainokselta, joka soi kesällä Radio Rockilla. Harmi, että loppuhuipennus puuttui.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka kaukana tämä kesäpaikka on? Ainakin omasta kesälomasta kului kolme viikkoa ihan kevyesti kesämökillä, ja muutaman tunnin tapaamisen takia olisi tuntunut aika turhalta käyttää pari päivää kotona käymiseen.
En tiedä minkä ikäinen olet ja minkälaisessa elämäntilanteessa, mutta itse kutsun edelleen ystäviksi ihmisiä, joita syystä tai toisesta tapaan muutaman kerran vuodessa. Ei vaan ehdi, eikä aina jaksa.
En ole ap, mutta mielestäni ystäviä tavataan säännöllisesti, ja jotain kerran vuodessa tavataan -tyyppiä ystäväksi nimittäminen on melko epätoivoista. "Kyllä mulla oikeesti on ystäviä, mutta seliseliseli..."
Saat toki pitää epätoivoisena. Minulla on ystäviä joita tapaan useamman kerran kuussa, mutta myös ystäviä, joita en ehdi tavata useammin kuin pari kertaa vuodessa. Onko joku sellainen tietty tapaamisfrekvenssi, jolla saa kutsua ihmisiä ystäväksi? Ja jos siitä tipahtaa, niin ilmoitetaan, että sori, nyt loppui ystävyys, pidetään jutut kaveritasolla. Mitä siitä, että ollaan tunnettu 20 vuotta, enää ei puhuta mistään oikeasti henkilökohtaisista asioista.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka kaukana tämä kesäpaikka on? Ainakin omasta kesälomasta kului kolme viikkoa ihan kevyesti kesämökillä, ja muutaman tunnin tapaamisen takia olisi tuntunut aika turhalta käyttää pari päivää kotona käymiseen.
En tiedä minkä ikäinen olet ja minkälaisessa elämäntilanteessa, mutta itse kutsun edelleen ystäviksi ihmisiä, joita syystä tai toisesta tapaan muutaman kerran vuodessa. Ei vaan ehdi, eikä aina jaksa.
Aloittaja vastaa, että ystäväni miehensä kesähuvila on niin lähellä varsinaista kotiaan, että ystäväni kävikin kotonaan miehensä kanssa melko usein lomansa aikana postin tsekkaamassa jne. ja eniten ärsyttikin se seikka, että itse ehdotti jo ennen lomaansa, että kesälomallaan sitten voitaisiin tavata, kun hänelläkin on aikaa enemmän, ja paskat! Homehtukoot sinne mökkiinsä, jossa aikoo viettää kaikki syksyviikonloputkin miehensä kanssa. Samapa mulle.
Onko kovinki tuore suhde, silloin ymmärtää että sen rakkaansa kanssa haluaa viettää aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka kaukana tämä kesäpaikka on? Ainakin omasta kesälomasta kului kolme viikkoa ihan kevyesti kesämökillä, ja muutaman tunnin tapaamisen takia olisi tuntunut aika turhalta käyttää pari päivää kotona käymiseen.
En tiedä minkä ikäinen olet ja minkälaisessa elämäntilanteessa, mutta itse kutsun edelleen ystäviksi ihmisiä, joita syystä tai toisesta tapaan muutaman kerran vuodessa. Ei vaan ehdi, eikä aina jaksa.
Miten lieneekään, mutta yksi työkaverini on juurikin samankaltainen tyyppi. Asuu kesämökillään koko kesän sen minkä ehtii töiltäänkin, ja valittaa töissäkin minulle, kun pitää jaksaa siivota ukkonsa jälkiä ja paapoa aikuista eläköitynyttä ukkoaan, tehdä ruokaa, hoitaa pyykinpesut jne. ihan kaikki, ja eikä ihmekkään, että työkaveriani väsyttää; ja eikä ehdi mihinkään muualle, kun joutuu vapaa-aikansa uhrautumaan ukkonsa palvelemiseen. Mökin huoltohommiakin joutui tekemään ukkonsa puolesta, kun ukko vaan pelehti koiriensa kanssa ja uida polskutteli vedessä ja tietenkin odotteli sitä työkaverini valmistamaa ateriaa mökilläkin. Kuulema ukko kuitenkin sytytti tulet kesäkeittiön grilliin, vaikkakin kalat perkautti työkaverillaan jne.
Tämä aloitus oli kyllä hauskimpia pitkään aikaan.
Koko ruutu lävähti myrkynvihreäksi, kun luin. :D :D :D
Vierailija kirjoitti:
Onko kovinki tuore suhde, silloin ymmärtää että sen rakkaansa kanssa haluaa viettää aikaa.
Aloittaja vastaa: Ei todellakaan ole tuore suhde, mutta alusta alkaen jollain tavalla kieroutunut parisuhde. Eikä edes omia lapsia ole ollut kasvatettavana. Mies määrää suhteessa kaiken, ja vie ystävääni kuin litran mittaa. Ystäväni mies määrää jopa ystäväni menemiset kalenteri kädessään ja kellosta aikaa mittaamalla, ja että ystäväni ei saa olla kauan poissa miehensä luota, koska silloin mies kuolisi nälkään, koska ystäväni laittaa ruoat joka päivä joutomiehensä suun eteen, koska mies niin määrää.
Vierailija kirjoitti:
Eipä tuosta "ystävästä" paljon mitään iloa aapeelle ole
Eipä niin:D ajattelin missata koko tyypin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka kaukana tämä kesäpaikka on? Ainakin omasta kesälomasta kului kolme viikkoa ihan kevyesti kesämökillä, ja muutaman tunnin tapaamisen takia olisi tuntunut aika turhalta käyttää pari päivää kotona käymiseen.
En tiedä minkä ikäinen olet ja minkälaisessa elämäntilanteessa, mutta itse kutsun edelleen ystäviksi ihmisiä, joita syystä tai toisesta tapaan muutaman kerran vuodessa. Ei vaan ehdi, eikä aina jaksa.
En ole ap, mutta mielestäni ystäviä tavataan säännöllisesti, ja jotain kerran vuodessa tavataan -tyyppiä ystäväksi nimittäminen on melko epätoivoista. "Kyllä mulla oikeesti on ystäviä, mutta seliseliseli..."
Saat toki pitää epätoivoisena. Minulla on ystäviä joita tapaan useamman kerran kuussa, mutta myös ystäviä, joita en ehdi tavata useammin kuin pari kertaa vuodessa. Onko joku sellainen tietty tapaamisfrekvenssi, jolla saa kutsua ihmisiä ystäväksi? Ja jos siitä tipahtaa, niin ilmoitetaan, että sori, nyt loppui ystävyys, pidetään jutut kaveritasolla. Mitä siitä, että ollaan tunnettu 20 vuotta, enää ei puhuta mistään oikeasti henkilökohtaisista asioista.
Niin eipä varmaankaan huvita enää ruotia omia henk.koht. asioitaan tuonkaltaisen harvakseltaan nähdyn ystävänsä kanssa. YMMÄRRÄN. Toisaalta itse olen tuonkaltaisten ystävien kanssa, joita tapaa todellakin kerran pari vuodessa juttelevani vain ihan päivän päällisiä asioita, koska jos esim. kohdataan pari tuntia puolen vuoden sisään, niin johan siinä ajassa unohtaakin parin kuukauden takaisia omia juttujaan,mistä on ollut aikomus kertoa ystävälleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka kaukana tämä kesäpaikka on? Ainakin omasta kesälomasta kului kolme viikkoa ihan kevyesti kesämökillä, ja muutaman tunnin tapaamisen takia olisi tuntunut aika turhalta käyttää pari päivää kotona käymiseen.
En tiedä minkä ikäinen olet ja minkälaisessa elämäntilanteessa, mutta itse kutsun edelleen ystäviksi ihmisiä, joita syystä tai toisesta tapaan muutaman kerran vuodessa. Ei vaan ehdi, eikä aina jaksa.
Miten lieneekään, mutta yksi työkaverini on juurikin samankaltainen tyyppi. Asuu kesämökillään koko kesän sen minkä ehtii töiltäänkin, ja valittaa töissäkin minulle, kun pitää jaksaa siivota ukkonsa jälkiä ja paapoa aikuista eläköitynyttä ukkoaan, tehdä ruokaa, hoitaa pyykinpesut jne. ihan kaikki, ja eikä ihmekkään, että työkaveriani väsyttää; ja eikä ehdi mihinkään muualle, kun joutuu vapaa-aikansa uhrautumaan ukkonsa palvelemiseen. Mökin huoltohommiakin joutui tekemään ukkonsa puolesta, kun ukko vaan pelehti koiriensa kanssa ja uida polskutteli vedessä ja tietenkin odotteli sitä työkaverini valmistamaa ateriaa mökilläkin. Kuulema ukko kuitenkin sytytti tulet kesäkeittiön grilliin, vaikkakin kalat perkautti työkaverillaan jne.
:DHAHHAHAHAaa...ja niin tuttua, aivan kuin minun ystäväni miehestä kertoisit eli ystäväni on kertonut minulle omaavansa "perinteisen miehen" eli tarkoittaneeko sitten juurikin tuollaista naisen passauksella toimivaa ukon rähjälettä, joka ei keittiöhommiin puutu, eikä siivouksiin eikä ylipäätänsä mihinkään, mikä on liian raskasta miehen kokovartalolle;):)
Olisiko sinulle ystäväsi tapaaminen ollut kesälomasi huippuhetki? Ystäväsi olisi halunnut tavata sinut loppukesästä, mutta ihan kiusallakaan et suostu... Kuka tässä nyt on hyvä ystävä?
Tapasin, käytiin vieraassa kaupungissa vähän spräidäämässä 😄 Terkkuja S.!!!
Vierailija kirjoitti:
Olisiko sinulle ystäväsi tapaaminen ollut kesälomasi huippuhetki? Ystäväsi olisi halunnut tavata sinut loppukesästä, mutta ihan kiusallakaan et suostu... Kuka tässä nyt on hyvä ystävä?
Aloittaja: Miksi sitten ystäväni lupasi, että kesälomallaan hänellä olisi aikaa tavata, ja olisihan se ollut minunkin kannaltani ihan mukavaa nimenomaan ystäväni kesäloman aikaan, sillä olisi itsellänikin ollut enemmän aikaa käydä vaikkapa jossakin muualla kuin aina samassa kaupungissa, ja samassa paikassa ystäväni kanssa. Minusta tuollainen ystäväni käytös, että lupailee ottavansa yhteyttä kesälomallaan tapaamisen merkeissä minuun on kertakaikkista ystävän lupauksen pettämistä ja huijausta. Toisaalta, en todellakaan olisi pitänyt sitä niinkään huippuhetkenäni, sillä mulle ihan sama vaikka ei tavattaisi enää ikinä kasvokkain. Minulla on muitakin ystäviä, joiden kanssa tapaamme usein, ja tapaamisten ajankohdasta sopimisesta ei tule mitään hirvittävää säätämistä kuten tuon yhden ystävän kanssa.
En. Ihminen jota pidän parhaana ystäväni on myös kielletty rakkauteni. Sielunveljeni johon en voi enää pitää yhteyttä.
Vierailija kirjoitti:
Onko kovinki tuore suhde, silloin ymmärtää että sen rakkaansa kanssa haluaa viettää aikaa.
HAHHAH vai tuore parisuhde, ystäväni on ollut jo vuosikymmeniä kimpassa miehensä kanssa.
Mutta kun ystäväni on alistuva nössö, joka ei uskalla tehdä mitään ilman miehensä lupaa.
Miehensä kanssa minulla ei ole mitään yhteistä, emme ole olleet sen koomin tekemisissä, kun mies kerran kännissä soitteli ystäväni perään, koska hän luuli, että naisensa oli tullut minun luokseni turvaan.
Kerran vuosia sitten on muistohini jäänyt ystäväni kanssa käymäni pitkä puhelinkeskustelu, jolloin hänen miehensä vielä ryyppäsi ja paljon, kunnes miehensä sitten sairastui niin, että on joutunut sen vuoksi vähentämään alkoholin käyttöään, ja hyvä niin, ajatellen ystävänaiseni olosuhteita parisuhteensa puitteissaan. Mutta tuolloin kun ystäväni mies vielä joi, ystäväni sanoi minulle, että hän vielä ottaa eron miehestään, eikä aio olla hänen kanssaan koko loppuelämäänsä. Ihmetellyt olenkin, että ystäväni vielä on miehensä kanssa, mutta ehkäpä miehensä alkoholin kanssa läträilemisen lopettaminen on parantanut suhdetta siinä määrin, että sietää miestään paremmin.
Kuinka kaukana tämä kesäpaikka on? Ainakin omasta kesälomasta kului kolme viikkoa ihan kevyesti kesämökillä, ja muutaman tunnin tapaamisen takia olisi tuntunut aika turhalta käyttää pari päivää kotona käymiseen.
En tiedä minkä ikäinen olet ja minkälaisessa elämäntilanteessa, mutta itse kutsun edelleen ystäviksi ihmisiä, joita syystä tai toisesta tapaan muutaman kerran vuodessa. Ei vaan ehdi, eikä aina jaksa.