Tajusin juuri olevani se eksä, josta kerrotaan skitsona
Erosimme neljä vuotta sitten, kun mies vaihtoi minut lennosta toiseen. Olin ollut se joustava pikkuvaimo, jolle oli tärkeämpää olla onnellinen kuin oikeassa. En edes tuntenut itseäni. Kysyin kerran av:lla, mitä on tarpeet, ja sain ihmetystä osakseni. En siis tunnistanut omis tarpeitani.
Eron jälkeen opettelin elämäön sellaista elämää, mitä itse halusin. Opettelin kuuntelemaan intuitiotani ja toimimaan siten, kun minusta parhaimmalta tuntui.
Lasten kanssa elämä menee hyvin. Vaihdot eksän kanssa ovat tapahtuneet sovitusti. Rahasta ja menoista ei ole ollut kummoista riitaa.
Nyt tiettyjen käänteiden kautta olen saanut kuulla, että eksä levittää minusta tietoa, että yritän tahalkani pilata lasten elämän, minun luonani ei ole mitään sääntöjä, yritän vieraannuttaa lapsia isästä jne jne. Hänen silmissään olen se eksä, josta av:llakin haukutaan.
Todella hämmentävää. En oikein tiedä miten asiaan pitää suhtautua, koska en todellakaan tee mitään sellaista. En kai voi mitään tehdä asialle. Jo avioliiton viimeisinä vuosina opin, että teen niin tai näin, on se aina väärin päin.
Kohtalotovereita?
Kommentit (10)
Niin, mutta hämmentäväksi tämän tekee se, että hän todella uskoo näin. Hänen uusi puolisonsa on neuvolassakin käynyt juttelemassa minusta, ja saanut tukea ajatuksilleen.
Lapsellamme on myös krooninen sairaus, ja eksä puhuu lääkärissä sitä, että perusjutut eivät vain ole kunnossa. Lue: tilanne olisi parempi, jos minä äitinä antaisin terveellisempää ruokaa, katsoisin, että lapsi juo, en antaisi tämän pelata tms. Oli hämmentävää kuulla itsestään tuollaisia asioita, kun parhaansa yrittää...
Eipä sille mitään voi. Niin kävi minullekin, ilman lapsia tosin. Seurustelimme vuosia ja uhrasin miehen eteen paljon, elin siis todella epäitsekkäästi häntä varten enkä saanut vastineeksi oikein mitään. Itsetuntoni suorastaan kuoli sen suhteen aikana, ja olisin varmasti tappanut itseni mikäli suhteeseen olisin jäänyt. Olin nuori ja tyhmä silloin. Mies vaihtoi minut toiseen, ja kautta rantain aloin kuulla juttuja siitä, kuinka minä olin ollut kauhea suhteen aikana. Kaikki ne ikävät teot, jotka mies minulle oli tehnyt, mies olikin kääntänyt toisinpäin ja tehnyt minusta syyllisen. Sain jopa haukkumisviestejä koska "olen kusipää". Oli ihan järkyttävä olo, ahdisti kamalasti. Samalla jotenkin nauratti, että mies koki olonsa teoistaan jotenkin niin uhatuksi että meni valehtelemaan kaikille ettei totuus vaan paljastuisi.
Ällöttää toisaalta ajatella, että lähipiirinsä mielestä mies on kiltti, viaton ja täydellinen mies. Minulle hän oli kaikkea muuta, ja kaippa kohtelee uutta naistansa paremmin kuin minua. Vuosia tästä on siis aikaa, ja olen tahollani itsekin onnellisessa suhteessa, joten yritän olla ajattelematta asiaa koska tuntuu, etten sille mitään voi.
Onhan meissä kaikissa vikamme, mutta jotenkin kun tämän tajusin, niin en tiedä mihin kuulopuheisiin voi enää luottaa.
Ap jatkaa: eksä myös syyttää minua valehtelijaksi, vaikka käsi raamatulla voin vannoa, että tahallisesti ja tietoisesti en valehtele. Se on ihan periaatteeni, että kaikean pitää olla avointa.
Miehet joilla on kamalia exiä...
Kerran tapailin tällaista, suhde sitten kuivahti kasaan. Siitä lähtien tyyppi on tyyliin vaihtanut toiselle puolelle katua kun olemme törmänneet. Luultavasti olen yksi hullu eksä muitten joukossa nyt.
Vähän harmillista tuollainen, kyllähän minusta kaikenlaista hulluuttakin irtoaisi muttei ollut mitään irroittelumahiksia.
Minulla on mies, olemme olleet yhdessä reilu kolme vuotta. Hänen eksänsä haukkuu miestä myös urakalla. Ja aivan ihana mies on. Mikä tärkeintä, niin miehessä on harvinaista tunneälykkyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Exäsi se sekopää on. Sinä ehkä vähän huonoitsetuntoinen? Yms.
Skitsoilla usein huono itsetunto ja siksi mustasukkaisia.
Exäsi se sekopää on. Sinä ehkä vähän huonoitsetuntoinen? Yms.