mitä mieltä itkevistä naisurheilijoista?
Kun miesgolffar Roope sijoittui sijalle43 niin hän oli ihan hymyä vaan ja päätti muistaa kisasta vain positiiviset hetket. Kun naisnyrkkeilijä ja -painija häviävät niin itkevät lohduttomasti kohtaloaan. Ovat kuitenkin sarjassaan paljon menestyneempiä kuin tämä nro 43 Roope. Naiset ylpeyttä kehiin.
Kommentit (12)
Ihan sama nauraako vai itkeekö, mutta tuota menestyneisyyttä voi olla vähän hankala verrata huomioimatta harrastajamääriä ynnä muuta sellaista. Kamppailulajeissahan jaetaan ainakin kuusi eri kultamitalia painon mukaan. Golfissa ei anneta erillistä mitalia parhaalle yli satakiloiselle, alle kuusikymmentä kiloa painavalle jne. vaan pitää pärjätä kaikille urheilijoille yhtä aikaa.
Osa noista tosi huonosti sijoittuneista omaa myös aika huonon suhtautumisen jonka seurauksena ei paljon harmita häviö.
Itse arvostan etenkin Ollin ja Potkosen suoritusta ja sitä että heillä oli kanttia hoitaa haastattelutkin itkuisena pois alta vaikka neljän vuoden satsaus päättyi pettymykseen.
Lähinnä halveksuntaa herättää se että joku golffari ryssii kisansa aivan täysin ja tulee kameran eteen virnuilemaan eikä osoita mitään pettymyksen merkkejä siitä että on alisuorittanut pahasti.
Näin miehenä on todettava että naisurheilijat ovat osoittaneet enemmän miehekkyytä kisakäytöksellään kuin miehet.
Samaa mieltä kuin itkeskelevistä miesurheilijoistakin: tunteensa saa näyttää!
Itkemisen ymmärrän vielä mutta tämä muotiin tullut holtiton kiroileminen kameroiden edessä kuulostaa ikävältä. Tässä asiassa ovatkin "kunnostautuneet" viime aikoina juuri nuoret naisurheilijamme (mm.Neziri, Laukkanen, Olli). Olisi yllättävää kuulla tämänkaltaista tekstiä esim. Ruuskasen Antin haastattelussa. Se menisi varmaankin jotensakin näin:
-kylyki napsahti meleko v***umaisesti mutta eeköhän tässä kilipailuun kerkiä kuntootua. Vaahtirata oel tosissaan k***pämäenen vuan suattaa tuosta sen hoppeen napata vaekka ihan v*****uillessaan...
Suhtaudun ihan samalla tavalla kuin itkeviin miesurheilijoihinkin. Esim. Puerto Ricon aiturimies itki otettuaan varaslähdön ja ranskalainen seiväshyppääjä yleisön buuattua hänelle. Jalkapalloilija Ronaldo itkee about joka pelissä.
Ovat intohimoisia urheilijoita, joilla on inhimillisiä tunteita. Suhtaudun empaattisesti tai välinpitämättömästi tapauksesta riippuen.
Urheilijoita voisi kyllä vähän suojella. Miksi ei voi haastatella myöhemmin. Joskus haaststtelija vaikuttaa liian tunkeilevalta: Miltäs nyt tuntuk kun petit kaikki odotukset ja epäonnistuit monen vuoden valmistautumisen jälkeen?)
Nyt jännitetään taas voimanaista.
Järjestäjät voisi laittaa nenäliinoja tarjolle.
Ooteko nähneet urheilijoitten haaststtelut? EI pitäisi haastatella suurimman pettymyksen hetkellä.