aamuäreys

Olen itse aamuäreä, sori. Sitä vaan on niin tukossa ja puoliunessa, että kaikki kommunikointi tuntuu hankalalta. Törmäilen ovenpieliin ym ja inhoan sitä, kun kaikki on yhtaikaa samassa paikassa häsläämässä. On kahvijonoa ja vessajonoa ja vaatekaappijonoa ja eteisjonoa. Parin tunnin päästä elämä hymyilee taas ja aivot alkaa toimia. Jos sulla ap on tämmöiset perheenjäsenet, niin yritä ymmärtää ja anna heille tilaa. Eivät he tee sitä varmaan tahallaan. Itse olen ratkaissut tämän kertomalla avoimesti miltä musta tuntuu ja pyytänyt lähestymään vähän myöhemmin aamupäivällä. Kyllä se on otettu ihan hyvin vastaan.

Mä oon aamuäreä. Tarviin pari kuppia kahvia ennenkun mulle voi jutella. Oon opetellut siihen et heti herättyä jos mies alkaa pälättää pyydän anteeksi, että ei just nyt, keitetään kahvit ja jatketaan sit. Ihan hyvin ottaa vastaan kun ei ärähdä kiukuspäissään vaan sanoo nätisti.

mä olen äärimmäisen aamuäreä. Olen iltavirkku, ja saan nukuttua vasta joskus klo 2-3 aikaan. Sitten täytyy työn takia herätä kuitenkin klo 7. Ei paljoa naurata aamulla. Onneksi olen sinkku niin saan ihan rauhassa manata ja kirota ja valittaa ilman että se häiristee ketään :D

Koominen oli että kerran ostin kirkasvalolampun, kun luin että se auttaa aamu-unisia. Pari päivää se ehti olla, ja ärsytti alusta asti, mokoma räikeä valonräkitys, kun haluaisi mennä pimeään peiton alle. Yhtenä oikein huonona aamuna hain työkalukaapista moukarin ja paukautin koko helvetinkoneen rikki siihen keittiön pöydälle. Aamu parani monta astetta heti!