Te, joiden puhevika on korjaantunut (vähän vanhempana/aikuisena)
Tuli mieleen toisesta ketjusta...
Olen kolmekymppinen, ja opin sanomaan ärrän vasta 18- tai 19-vuotiaana. Sitä ennen jätin sen vain sanomatta, mutta opin tuossa teini-iän lopussa sanomaan sen täysin virheettömästi. Mulle on kuitenkin jäänyt sellainen vika, että kun "puhun päässäni" omalla äänelläni, en osaa ääntää ärrää, vaan jätän sen mielessäni edelleen sanomatta. Sen sijaan jos ajattelen jonkun tuttavan ääntä, pystyn hänen äänellään sanomaan ärrän.
Onko muilla tällaista outoutta? Joskus häiritsee, kun vaikka kelaa mielessään jotain puhetta tai vastaavaa, eikä kuule ärrää. Onkohan sama ilmiö myös heillä, jotka ovat oppineet sanomaan ärrän esim. jo 7-vuotiaana?
Kommentit (3)
Vierailija kirjoitti:
Miten opit sanomaan ärrän tarkasti vasta tuolloin? Mitä vikaa oli ennen, kävitkö puheterapiassa?
En tiedä, itse ajattelin kielijänteen löystyneen vanhempana sen verran, että ärrä alkoi onnistua, mutta voi johtua jostain muustakin. Opin sen niin, että aloin laulaa ja korvasin ärrät oikein pitkillä d-kirjaimilla. Kävin vuosia puheterapiassa, mutta se ei auttanut, ja jossain vaiheessa lopetettiin hyödyttömänä.
Harmi kyllä, jos vika johtui liian kireästä jänteestä; ihan turhaan kuuntelin vittuilua kouluaikani. Toisaalta, kaipa siellä olisi keksitty joku muu syy vittuiluun, jos ärrä olisi onnistunut. :P
- ap
Miten opit sanomaan ärrän tarkasti vasta tuolloin? Mitä vikaa oli ennen, kävitkö puheterapiassa?