Lue keskustelun säännöt.
Syömiseni on ihan pelleilyä, tarvitsen apua
16.08.2016 |
Kärsin todella paljon syömisteni johdosta, olen sen kanssa umpikujassa. Teen mallin töitä, joten minun täytyy pitää kroppani kunnossa. Mittani ovat 176/62, mutta niiden täytyisivät töiden jatkuvuuden vuoksi olla 176/55. Turha napista tuosta tavoitepainosta, ei, siihen ei kuole, se sopii muutenkin hennoille luilleni. Ahdistuneisuushäiriö on luultavasti lihottanut minua tuon 7kg enkä enää tiedä miten päästä eroon. Olen 20v.
Annan hieman esimerkkejä päiväni syömisistä ja ajatuksista.
Päivä1: Päätän aloittaa terveellisen syömisen ja liikkumisen. Syön normaalia kotiruokaa kohtuuannoksia ja käyn ulkoilemassa.
Päivä2: Sama kaava kuin eilen, mutta himo johonkin herkkuun yltyy kohtuuttoman suureksi, syön siis herkun. Tästä syntyy valtava omatunnontuska, joten päätän vähentää seuraavan päivän syömisiä.
Päivä3: Pakotan itseni syömään erittäin vähän kaloreita. On hyvä ja kevyt olo, että olen eliminoinut eilisen päivän herkut.
Päivä4: Edellisen päivän kalorivaje tuo mukanaan valtavan ahmimiskohtauksen, joten vedän ruokaa aivan älyttömästi. Saatan oksentaa ne, mutta harvemmin. Joskus päätän jatkaa taas paastoa, joskus onnistun jatkaa terveellistä linjaa kunnes tämä sama kaava toistuu.
Olen aivan saakelin masentunut, en saa mitään tolkkua tähän. Paino ei etene suuntaan tai toiseen, mutta mielialani laskee kuin lehmän häntä. Olen yrittänyt kasvattaa itsekuriani tai ajatella, ettei yhdestä herkusta maailma kaadu, mutta tuntuu että toisisaan minun on hyvin hankala hallita mieltäni ja kontrolloida tekemisiäni. Vtuttaa. Mitä ihmettä teen? En ole tyytyväinen nykyisessä painossani, sille täytyisi tehdä jotain, mutta kun elän tässä kamalassa oravanpyörässä.
Kommentit (21)
Kannattaisi ottaa ammattilaiselta ruokaohjelma. Itse ainakin laihduin kun rupesin oikeasti SYÖMÄÄN kunnon ruokaa ja herkkuhimot katosi, koska kroppa sai säännöllisesti kaikkia tarvitsemiansa ravintoaineita. Tulet vielä sairaaksi tuolla tavalla.. rohkeasti vain hakemaan apua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se dietti yhteen herkkuun viikossa kaadu. Ja herkuistakin voi valita niitä vähemmän energiaa sisältäviä. Kuten itsekin olet huomannut niin tuo paastoaminen ajaa ahmimaan. Syö se herkkusi rauhassa ja jatka muuten normaalia linjaa niin kyllä se siitä.
Vierailija kirjoitti:
Keskustele sun mallitoimiston vetäjän kanssa.
Olemme keskustelleetkin. Silloin kun hän ilmoitti, että sopimukseni päättyy jollen saa painoa noin 5kg alas, niin hän vain käski vähentämään päivittäistä kalorimäärää sekä lisäämään liikuntaa. Terveellistä ravinnerikasta ruokaa. Olin aluksi innoissani alottamassa tätä sen mättöilyn jälkeen, mutta liian monesti epäonnistuneena toivoni on mennyttä - olen tässä kierteessä enkä pois pääse. Muuten saan alkaa katsella muita töitä, mutta en halua sillä tämä on täydellinen opintojeni ohessa. En ymmärrä miksen saa mistään tarpeeksi motivaatiota, sillä siitähän tämä on kiinni. Oikeasti minulla on halua, sillä ajattelen asiaa jatkuvasti ja poden huonoutta omasta itsekurista.
Jasmiini kirjoitti:
Nykyisissä mitoissasi ei tehdä vakavasti otettavia mallin hommia. Tavoiteesi ei ole hento- vaan raskasluustoisen paino. Mielenkiinnsta, mikä mahtaa olla toimistosi?
Anteeksi mutta mitä :D Minua on kyllä sanottu hentoluiseksi, silloin ennen kun painoin 54kg. Olen melko tunnetussa toimistossa, en sano nimeä täällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota Sulamo.fi käyttöön. Lataa sinne päivän ruokailut, niin saat oikean määrän kaloreita ym, ettet syö liikaa tai liian vähän
http://www.syomishairioliitto.fi/syomishairiot/SYLI_voisit_olla_onnellinen-4MB.pdf
http://www.syomishairioliitto.fi/syomishairiot/index.html
Syömishäiriöliiton neuvontapuhelin 02 251 9207 vastaa arkimaanantaisin klo 9-15 ja arkiperjantaisin klo 15-18, myös kesällä.
Hyvä, että haluat hakea apua, vaikka ei siltä varsinaisesti tuntuisikaan, että olet sairastunut/sairastumassa syömishäiriöön. Kannattaa tässä kohtaa ehdottomasti miettiä tilannetta yhdessä jonkun ammattilaisen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kärsin todella paljon syömisteni johdosta, olen sen kanssa umpikujassa. Teen mallin töitä, joten minun täytyy pitää kroppani kunnossa. Mittani ovat 176/62, mutta niiden täytyisivät töiden jatkuvuuden vuoksi olla 176/55. Turha napista tuosta tavoitepainosta, ei, siihen ei kuole, se sopii muutenkin hennoille luilleni. Ahdistuneisuushäiriö on luultavasti lihottanut minua tuon 7kg enkä enää tiedä miten päästä eroon. Olen 20v.
Annan hieman esimerkkejä päiväni syömisistä ja ajatuksista.
Päivä1: Päätän aloittaa terveellisen syömisen ja liikkumisen. Syön normaalia kotiruokaa kohtuuannoksia ja käyn ulkoilemassa.
Päivä2: Sama kaava kuin eilen, mutta himo johonkin herkkuun yltyy kohtuuttoman suureksi, syön siis herkun. Tästä syntyy valtava omatunnontuska, joten päätän vähentää seuraavan päivän syömisiä.
Päivä3: Pakotan itseni syömään erittäin vähän kaloreita. On hyvä ja kevyt olo, että olen eliminoinut eilisen päivän herkut.
Päivä4: Edellisen päivän kalorivaje tuo mukanaan valtavan ahmimiskohtauksen, joten vedän ruokaa aivan älyttömästi. Saatan oksentaa ne, mutta harvemmin. Joskus päätän jatkaa taas paastoa, joskus onnistun jatkaa terveellistä linjaa kunnes tämä sama kaava toistuu.Olen aivan saakelin masentunut, en saa mitään tolkkua tähän. Paino ei etene suuntaan tai toiseen, mutta mielialani laskee kuin lehmän häntä. Olen yrittänyt kasvattaa itsekuriani tai ajatella, ettei yhdestä herkusta maailma kaadu, mutta tuntuu että toisisaan minun on hyvin hankala hallita mieltäni ja kontrolloida tekemisiäni. Vtuttaa. Mitä ihmettä teen? En ole tyytyväinen nykyisessä painossani, sille täytyisi tehdä jotain, mutta kun elän tässä kamalassa oravanpyörässä.
Lopetat sen itses esineellistämisen ja meet oikeisiin töihin, älä huo raa sisko!
Voin luvata, että tilanteessasi kaloreiden laskeminen tulee vain pahentamaan asiaa. Unohda neuvot kalorilaskureista ja hakeudu juttelemaan jollekin. Voimia! Tuosta voi päästä yli, mutta ei dieetillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jasmiini kirjoitti:
Jasmiini kirjoitti:
Nykyisissä mitoissasi ei tehdä vakavasti otettavia mallin hommia. Tavoiteesi ei ole hento- vaan raskasluustoisen paino. Mielenkiinnsta, mikä mahtaa olla toimistosi?
Mielenkiinnosta, mikä on mielestäsi hentoluisen paino reilu 176 senttiselle? Alle 50kg? :) ap
Syö runsaasti tuoreita kasviksia. Ravintorikasta ruokaa :) Vältä turhia kaloreita.
Tiedät, ettet noteeraa Jasmiinin kommentteja ♡
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sössö syömään! Tein kanelipullia sinua varten!
Lopeta nuo mallihommat. Sulla on syömishäiriö tai alkava sellainen, eikä se ole hyvä kombo työn kanssa, jossa on ulkonäköpaineita. Muitakin osa-aikatöitä löytyy, sellaisia joissa ei tarvitse riskeerata terveyttään.
Koen olevani vähän samassa veneessä, mutta mulla oireilun laukaisi painoluokkaurheilu. Niin, ja hae apua ennen kuin homma karkaa lapasesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Unohda laihduttaminen ja mallintyöt. Olet kohta niin syvällä suossa, että terveytesi menee. Liiku. Treenaa salilla, syö, lepää, käy lenkillä, syö, lepää... jatka tätä rataa, ja unohda laihdutus.
Et jaksa treenata jos et syö tai ainakaan et saa tuloksia, et palaudu, sairastut... jos et treenaa, et saa kaunista kroppaa. Liikunta, ravinto, lepo. Pyhä kolminaisuus.
Menet nyt perse edellä puuhun. Sen sijaan että yrität kontrolloida syömistä, sinun pitäisi hoitaa ensin ahdistuksesi joka on alunperin häiriinnyttänyt myös sen syömisen.
Suosittelen lopettamaan nuo mallintyöt. Tuo tavoitepaino on pituuteesi nähden liian alhainen. Onko ihme, että ahmituttaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kärsin todella paljon syömisteni johdosta, olen sen kanssa umpikujassa. Teen mallin töitä, joten minun täytyy pitää kroppani kunnossa. Mittani ovat 176/62, mutta niiden täytyisivät töiden jatkuvuuden vuoksi olla 176/55. Turha napista tuosta tavoitepainosta, ei, siihen ei kuole, se sopii muutenkin hennoille luilleni. Ahdistuneisuushäiriö on luultavasti lihottanut minua tuon 7kg enkä enää tiedä miten päästä eroon. Olen 20v.
Annan hieman esimerkkejä päiväni syömisistä ja ajatuksista.
Päivä1: Päätän aloittaa terveellisen syömisen ja liikkumisen. Syön normaalia kotiruokaa kohtuuannoksia ja käyn ulkoilemassa.
Päivä2: Sama kaava kuin eilen, mutta himo johonkin herkkuun yltyy kohtuuttoman suureksi, syön siis herkun. Tästä syntyy valtava omatunnontuska, joten päätän vähentää seuraavan päivän syömisiä.
Päivä3: Pakotan itseni syömään erittäin vähän kaloreita. On hyvä ja kevyt olo, että olen eliminoinut eilisen päivän herkut.
Päivä4: Edellisen päivän kalorivaje tuo mukanaan valtavan ahmimiskohtauksen, joten vedän ruokaa aivan älyttömästi. Saatan oksentaa ne, mutta harvemmin. Joskus päätän jatkaa taas paastoa, joskus onnistun jatkaa terveellistä linjaa kunnes tämä sama kaava toistuu.Olen aivan saakelin masentunut, en saa mitään tolkkua tähän. Paino ei etene suuntaan tai toiseen, mutta mielialani laskee kuin lehmän häntä. Olen yrittänyt kasvattaa itsekuriani tai ajatella, ettei yhdestä herkusta maailma kaadu, mutta tuntuu että toisisaan minun on hyvin hankala hallita mieltäni ja kontrolloida tekemisiäni. Vtuttaa. Mitä ihmettä teen? En ole tyytyväinen nykyisessä painossani, sille täytyisi tehdä jotain, mutta kun elän tässä kamalassa oravanpyörässä.
Lopetat sen itses esineellistämisen ja meet oikeisiin töihin, älä huo raa sisko!
Siis mieluummin vaikka huokailee oikein huolella kivan miehen kanssa kuin että pitää olla jossain määrätyssä painossa että saa tehdä jotain työtä!
Kiitos jasmiini, kommenttisi alkoi ahdistaa niin paljon, että kävin äsken yrjöilemässä illan ruokani pöntöstä alas. Kevyempi olo kuitenkin nyt. Vihaan elämääni ":D"
ap
Hei, rakkaudella, olet ihan sekaisin jos reagoit jonkun sekoboltsin sanomisiin tuolla tavalla. Itseinhoinen ja itsetuhoinen. Mars terapeutin juttusille!
Keskustele sun mallitoimiston vetäjän kanssa.