Lue keskustelun säännöt.
Pian synnytys edessä
07.08.2016 |
Ei varsinaisesti mitään odotuksia tai ressiä, mutta enemmänkin mietityttää ja pelottaa jos joku menee huonosti tai menisin paniikkiin tms. Kipua en osaa odottaa/pelätä, koska siihen en saa mitään kulmaa, miten varautua. Esikoinen tuli suunnitellulla sektiolla, joten vauvanhoito ei mietitytä/huoleta. Nyt ekaa kertaa "oikeaa äksöniä" synnytyksen suhteen tulossa. Sisko sanoi mulle että "Älä murehdi, kyllä luontoäiti hoitaa!" En kokemattomana oikein sisäistänyt...
Kommentit (23)
Miksei suunniteltua sektiota nytkin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi suunniteltu sektio nyt, edelliselle kysyjälle?
Älä huoli (:-D), kaikilla taitaa olla nuo samat pelot!
Ite koitin psyykata ajatuksella, että jos joku sattuisi meneen huonosti, niin kätilö on paikalla ja lääkärit tulee sit apuun ja pelastavat. Tekevät sit vaikka hätäsektion...
Jälkikäteen synnytys tuntuikin helpommalta osuudelta kuin raskausaika, jonka olisin mieluusti skipannut ja ottanut vaikka ekstrasynnytyksen...
Vierailija kirjoitti:
Miksei suunniteltua sektiota nytkin?
Haluan kokea sen ns oikean synnytyksen ja perätila oli ekalla kertaa, siksi oli sektio. Vähä jänskättää, kuitenkin päätökseni alatiesynnytyksestä pitää.
Vierailija kirjoitti:
Ei luontoäiti kyllä todellakaan hoida. Jos sen annettaisiin "Hoitaa" niin puolet lapsista varmaan syntyis kuolleena, kiireelliset sektiot ja hätäsektiotkin on pieleenmenneitä alatiesynnytyksiä.
Tarkoitti lähinnä sanoa mulle sitä, kun suunnittelin valmiiksi miten teen sitä ja tätä ja tuota jne...ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei suunniteltua sektiota nytkin?
Haluan kokea sen ns oikean synnytyksen ja perätila oli ekalla kertaa, siksi oli sektio. Vähä jänskättää, kuitenkin päätökseni alatiesynnytyksestä pitää.
En ymmärrä ajatusmaailmaasi. Tai no tavallaan, itse haluan kokea luomualatiesynnytyksen jälkeen suunnitellun sektion.
Vaadi hyvä nainen epiduraali. Tsemppiä...
Muista hengitys,rento asento,rento leuka,laskeminen kymmeneen ja anna supistusten viedä.Olen 4 lasta ilman puudutuksia synnyttänyt ja hyvin selvinnyt joten minä en suosittele.
Ja jos syy miksi leikattu viimeksi niin luota itseesi jos kaikki ei tunnu oikealta ja ilmoita siitä.
Voimia ja tsemppiä ja muista että se on sitä "hyvää kipua"... Mitään pahaa siinä ei normaalisti tapahdu.
Muista öljyt ja lämmitykset alapäähän että väliliha on joustava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei suunniteltua sektiota nytkin?
Haluan kokea sen ns oikean synnytyksen ja perätila oli ekalla kertaa, siksi oli sektio. Vähä jänskättää, kuitenkin päätökseni alatiesynnytyksestä pitää.
En ymmärrä ajatusmaailmaasi. Tai no tavallaan, itse haluan kokea luomualatiesynnytyksen jälkeen suunnitellun sektion.
Vaadi hyvä nainen epiduraali. Tsemppiä...
Äitien kova fyysinen kokemus on monelle luonut välittömän ja ehdottoman siteen vauvaan ja luonnollinen synnytys siksi, koska sektio oli tunnekylmä, vihreää sermiä tuijottaessa ja lääkäreiden kanssa jutellessa mennyt "leikkaushetki" ja vauvan näki vilaukselta, ei rinnalle missään kohtaa ja ompeluvaihe kesti kauan sekä heräämöön, josta osastolle ja sain vihdoin vauvan 4h jälkeen syliin. Ap.
Vierailija kirjoitti:
Muista hengitys,rento asento,rento leuka,laskeminen kymmeneen ja anna supistusten viedä.Olen 4 lasta ilman puudutuksia synnyttänyt ja hyvin selvinnyt joten minä en suosittele.
Ja jos syy miksi leikattu viimeksi niin luota itseesi jos kaikki ei tunnu oikealta ja ilmoita siitä.
Voimia ja tsemppiä ja muista että se on sitä "hyvää kipua"... Mitään pahaa siinä ei normaalisti tapahdu.
Muista öljyt ja lämmitykset alapäähän että väliliha on joustava.
Kiitos. :) ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei suunniteltua sektiota nytkin?
Haluan kokea sen ns oikean synnytyksen ja perätila oli ekalla kertaa, siksi oli sektio. Vähä jänskättää, kuitenkin päätökseni alatiesynnytyksestä pitää.
En ymmärrä ajatusmaailmaasi. Tai no tavallaan, itse haluan kokea luomualatiesynnytyksen jälkeen suunnitellun sektion.
Vaadi hyvä nainen epiduraali. Tsemppiä...
Äitien kova fyysinen kokemus on monelle luonut välittömän ja ehdottoman siteen vauvaan ja luonnollinen synnytys siksi, koska sektio oli tunnekylmä, vihreää sermiä tuijottaessa ja lääkäreiden kanssa jutellessa mennyt "leikkaushetki" ja vauvan näki vilaukselta, ei rinnalle missään kohtaa ja ompeluvaihe kesti kauan sekä heräämöön, josta osastolle ja sain vihdoin vauvan 4h jälkeen syliin. Ap.
Voi vitsi,toivotaan sulle tällä kertaa toista kokemusta.Itse en ole tuota kokenut mutta on varmasti melko kliinistä.
Itse synnytin kolme ensimmäistä pienessä saikussa vammalassa,neljäs tuli tays.sissa ja sekin oli jo huima ero.Synnytykseen vaikuttaa kovasti tunnelma ja paikkakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei suunniteltua sektiota nytkin?
Haluan kokea sen ns oikean synnytyksen ja perätila oli ekalla kertaa, siksi oli sektio. Vähä jänskättää, kuitenkin päätökseni alatiesynnytyksestä pitää.
En ymmärrä ajatusmaailmaasi. Tai no tavallaan, itse haluan kokea luomualatiesynnytyksen jälkeen suunnitellun sektion.
Vaadi hyvä nainen epiduraali. Tsemppiä...
Äitien kova fyysinen kokemus on monelle luonut välittömän ja ehdottoman siteen vauvaan ja luonnollinen synnytys siksi, koska sektio oli tunnekylmä, vihreää sermiä tuijottaessa ja lääkäreiden kanssa jutellessa mennyt "leikkaushetki" ja vauvan näki vilaukselta, ei rinnalle missään kohtaa ja ompeluvaihe kesti kauan sekä heräämöön, josta osastolle ja sain vihdoin vauvan 4h jälkeen syliin. Ap.
Voi vitsi,toivotaan sulle tällä kertaa toista kokemusta.Itse en ole tuota kokenut mutta on varmasti melko kliinistä.
Itse synnytin kolme ensimmäistä pienessä saikussa vammalassa,neljäs tuli tays.sissa ja sekin oli jo huima ero.Synnytykseen vaikuttaa kovasti tunnelma ja paikkakin.
Se oli kivuttomuudesta huolimatta iso pettymys, kun ei tunteetkaan tulleet kuin vasta päivien jäljeen ja parantuminen kestää myös pitkään. Itse synnytän Hyvinkäällä ja ainakin tähän asti kaikki hoitohenkilöt joita olen tavannut, ovat olleet sympaattisia ja mukavia siellä. :)
Siinä ponnistusvaiheessa meneekin hieman paniikkiin, juuri ennen ponnistusta. Kun alkaa ponnistaa rauhoittuu.
Minun viime synnytys josta nyt pari kuukautta meni hyvin ja melko kivuttomasti. Vauva sai hieman happea ja maitoa. Joskus vauvat joutuu keskolaan tms. Mutta usein kyse on pikku probleemista ja vauvan saa nopeasti itselleen. Todennäköisempää on että vauva voi hyvin ja synnytys myös.
Minulla oli samoja mietintöjä ihan lopussa. Mutta yritin tsempata että ainakin rakenteiden pitäisi olla kunnossa. (tuttavallani ei ollut ja hän tiesi vauvansa joutuvan useiksi kuukausiksi osastolle).
Infektioriski on suurempi sektiossa joten nyt vauvallasi on vähenmän riskitöntä syntyä.
Tsemppiä ja onnea vauvasta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muista rentoutua ja miettiä kipua positiivisena kipuna, joka tuo lasta syliisi. Ja pidä mieli hyvänä sekä edelleen rentoudu, älä jännitä lihaksia. Itsellä tulikuuma suihku auttoi ensimmäiset 5 cm ja sitten epiduraali.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei suunniteltua sektiota nytkin?
Haluan kokea sen ns oikean synnytyksen ja perätila oli ekalla kertaa, siksi oli sektio. Vähä jänskättää, kuitenkin päätökseni alatiesynnytyksestä pitää.
En ymmärrä ajatusmaailmaasi. Tai no tavallaan, itse haluan kokea luomualatiesynnytyksen jälkeen suunnitellun sektion.
Vaadi hyvä nainen epiduraali. Tsemppiä...
Äitien kova fyysinen kokemus on monelle luonut välittömän ja ehdottoman siteen vauvaan ja luonnollinen synnytys siksi, koska sektio oli tunnekylmä, vihreää sermiä tuijottaessa ja lääkäreiden kanssa jutellessa mennyt "leikkaushetki" ja vauvan näki vilaukselta, ei rinnalle missään kohtaa ja ompeluvaihe kesti kauan sekä heräämöön, josta osastolle ja sain vihdoin vauvan 4h jälkeen syliin. Ap.
Voi vitsi,toivotaan sulle tällä kertaa toista kokemusta.Itse en ole tuota kokenut mutta on varmasti melko kliinistä.
Itse synnytin kolme ensimmäistä pienessä saikussa vammalassa,neljäs tuli tays.sissa ja sekin oli jo huima ero.Synnytykseen vaikuttaa kovasti tunnelma ja paikkakin.Se oli kivuttomuudesta huolimatta iso pettymys, kun ei tunteetkaan tulleet kuin vasta päivien jäljeen ja parantuminen kestää myös pitkään. Itse synnytän Hyvinkäällä ja ainakin tähän asti kaikki hoitohenkilöt joita olen tavannut, ovat olleet sympaattisia ja mukavia siellä. :)
Juu toivottavasti on mukava paikka.Itsellä neljännen kanssa tuli sitten sellaista että tulehdusarvot nousi ja joutui lasten osastolle muutamaksi päiväksi (oikeastaan kaiken varalta) ja siitä on nyt yli vuosi.Asiasta ei koskaan kunnolla puhuttu minun kanssani ja jonkinlainen trauma jäi.Sekin oli tosiaan jo tarpeeksi minulle vastoinkäymistä siinä lapsen syntymässä joten voin kuvitella kuinka raskas sektio saattaa olla.Siksi toivon että saat nyt hyvän kokemuksen.Mutta eihän niille mitään voi jos jotain sattuu..
Ei mutta,hyvin se varmasti menee.Muista vaan tosiaan kaikki "luomu" kikat,nekin helpottaa kummasti vaikkei uskoisi.
Voimia ja hyvää onnea matkaan!
Kiitos kaikille hyvistä neuvoista. Koitan olla rauhallisella mielellä. Tässäkin hommassa taitaa se maltti olla valttia! :) ap.
Äitien kova fyysinen kokemus on monelle luonut välittömän ja ehdottoman siteen vauvaan ja luonnollinen synnytys siksi, koska sektio oli tunnekylmä, vihreää sermiä tuijottaessa ja lääkäreiden kanssa jutellessa mennyt "leikkaushetki" ja vauvan näki vilaukselta, ei rinnalle missään kohtaa ja ompeluvaihe kesti kauan sekä heräämöön, josta osastolle ja sain vihdoin vauvan 4h jälkeen syliin. Ap.[/quote]
Voi AP, älä odota alatieltä liikaa. Ihan kaikella ystävyydellä. Mun alatiesynnytys oli kans tunnekylmä, koski niin paljon (repeämät) että kipu haittasi vauvaan keskittymistä synnytyksen jälkeen. Ja vauva oli isällään kun mua kursittiin kasaan 3 h. Toivottavasti sulle ei käy samoin mut monillle käy.
Ja toki kannattaa kuitenkin henkisesti varmuuden vuoksi valmistautua myös mahdolliseen sektioon. Aina ei sektion jälkeen onnistu alatiesynnytys.
Vierailija kirjoitti:
Äitien kova fyysinen kokemus on monelle luonut välittömän ja ehdottoman siteen vauvaan ja luonnollinen synnytys siksi, koska sektio oli tunnekylmä, vihreää sermiä tuijottaessa ja lääkäreiden kanssa jutellessa mennyt "leikkaushetki" ja vauvan näki vilaukselta, ei rinnalle missään kohtaa ja ompeluvaihe kesti kauan sekä heräämöön, josta osastolle ja sain vihdoin vauvan 4h jälkeen syliin. Ap.
Voi AP, älä odota alatieltä liikaa. Ihan kaikella ystävyydellä. Mun alatiesynnytys oli kans tunnekylmä, koski niin paljon (repeämät) että kipu haittasi vauvaan keskittymistä synnytyksen jälkeen. Ja vauva oli isällään kun mua kursittiin kasaan 3 h. Toivottavasti sulle ei käy samoin mut monillle käy.
Aina sitä toivoo helppoa synnytystä ja kauhuskenario on mulla juuri noi repeämät jmv. Silti olen valmis riskeeraamaan vaaleanpunaiset odotukset luonnollisen synnytyksen ilosta, vain etten enää tuntisi uudestaan samaa pettymystä sektion "ei tuntunut miltään"-tyylisestä kokemuksesta. Toivottavasti vaaleanpunainen pilvilinnani synnytyksestä ei romahda! :) ap.
Ei luontoäiti kyllä todellakaan hoida. Jos sen annettaisiin "Hoitaa" niin puolet lapsista varmaan syntyis kuolleena, kiireelliset sektiot ja hätäsektiotkin on pieleenmenneitä alatiesynnytyksiä.