Yritin antaa anteeksi järkyttävät teot, se teki mut pahoinvoivaksi

Voit kertoa, että tilanne on muuttunut, anteeksianto ei enää olekaan voimassa, koska et oikeasti kyennytkään siihen. 

No, se viha ja katkeruus sielussasi jäytää. Se, että sanoo antavansa anteeksi on ihan eri juttu. Silloin, jos antaa anteeksi niin se asia ei enää kiusaa.

Itsellä sama homma. Jäytää.

Kannattanee mennä työstämään tukahdutettu viha johonkin ammattiauttajalle tai vertaisryhmään. Ne patoumat vaan ahdistaa.

Joskus ei kai pysy antamaan anteeksi vaan hyväksyy tilanteen.

Nelson Mandela on ihmemies tuossa asiassa. Kaltoin kohdeltiin ja antoi anteeksi ja jopa ystävystyi.

Mutta voihan sitä tehdä omalla laillaan. Katkeruus syö omaa energiaa. Erilaisia kirjoja aiheesta on tehty. Lue niitä. Netissäkin on. Aloita vaikka Nyyti ry sivuilta tai naisten talosta.

Vierailija kirjoitti:

Voit kertoa, että tilanne on muuttunut, anteeksianto ei enää olekaan voimassa, koska et oikeasti kyennytkään siihen. 

Tuo on hyvä ajatus. Anteeksianto tulee itsestään jos koskaan, kaikkia tekoja ei tarvitse antaa anteeksi. Joskus on helpompi katkaista välit kokonaan pahoihin ihmisiin, jotka imevät kaiken energian,

Vierailija kirjoitti:

No, se viha ja katkeruus sielussasi jäytää. Se, että sanoo antavansa anteeksi on ihan eri juttu. Silloin, jos antaa anteeksi niin se asia ei enää kiusaa.

Itsellä sama homma. Jäytää.

Kannattanee mennä työstämään tukahdutettu viha johonkin ammattiauttajalle tai vertaisryhmään. Ne patoumat vaan ahdistaa.

Joskus ei kai pysy antamaan anteeksi vaan hyväksyy tilanteen.

Nelson Mandela on ihmemies tuossa asiassa. Kaltoin kohdeltiin ja antoi anteeksi ja jopa ystävystyi.

Mutta voihan sitä tehdä omalla laillaan. Katkeruus syö omaa energiaa. Erilaisia kirjoja aiheesta on tehty. Lue niitä. Netissäkin on. Aloita vaikka Nyyti ry sivuilta tai naisten talosta.

Kiitos näistä vinkeistä ja hyvistä ajatuksista. Ap

Ei oikeastaan voi antaa anteeksi ennenkuin siihen on valmis. Et selvästi ole siihen valmis vielä. Itse olen antanut monia asioita anteeksi, pitkän päänsisäisen käsittelyn jälkeen, se ei tarkoita että unohtaisin. Forgiven but never forgotten. Tapahtumat ovat muuttaneet minua ja jättäneet jäljet jotka eivät koskaan katoa, olen hyväksynyt sen. Ennen luulin että anteeksianto tarkoittaa sitä että sen jälkeen asioiden kuuluu palata ennalleen. Niin se ei mene.

Vierailija kirjoitti:

Ei oikeastaan voi antaa anteeksi ennenkuin siihen on valmis. Et selvästi ole siihen valmis vielä. Itse olen antanut monia asioita anteeksi, pitkän päänsisäisen käsittelyn jälkeen, se ei tarkoita että unohtaisin. Forgiven but never forgotten. Tapahtumat ovat muuttaneet minua ja jättäneet jäljet jotka eivät koskaan katoa, olen hyväksynyt sen. Ennen luulin että anteeksianto tarkoittaa sitä että sen jälkeen asioiden kuuluu palata ennalleen. Niin se ei mene.

Juurikin noin. Ei ne palaa ennalleen ja muuttaa ihmistä tietyllä tavalla. Hyviä ajatuksia. Ehkä auttaa jos ap sanoo itselleen En anna anteeksi.

Ei kannata, kinuski-don-naikkosenkaan, vaarantaa loppuelämäänsä oman mielenvikaisen häirintänsä takia. Naikkosen häirinnän saa kyllä tehokkailla tavoilla loppumaan.

Kun on naapurin pentuasteelle jäänyt, syytä itseäsi.

Vierailija kirjoitti:

Voit kertoa, että tilanne on muuttunut, anteeksianto ei enää olekaan voimassa, koska et oikeasti kyennytkään siihen. 

En tiedä miksi, mutta sun sanat sai mut kyyneliin, niistä huokuu niin suuri välittäminen vieraalta ihmiseltä. Kiitos. Ap

Tiedän tunteen. On vain joitain eirttäin ikäviä asioita joita en pysty antamaan anteeksi. En suinkaan vatvo vihaa, mutta mielessä toisinaan pyörii kuinka voi lapsuuden perheen jäsenet tehdä sellaisia asioita toisilleen. Anteeksi en anna, luottaa en enää pysty, enkä halia olla enää tekemissä lapsuuden perheen kanssa. Enkä ole ollut 10 vuoteen. En pidä niistä ihmisistä, ja millaisiksi he ovat tulleet. Tapelkoon keskenään!

Vaikkakin olen mielenkiinnolla aina kuullut mitä kaikkea olen heidän mielestään tehnyt tai sanonut, ja mitä kuulema olen asioista mieltä, vaikken ole 10 vuoteen heille puhuneet.. muutama sukulainen avatuu toisinaan, ilman että edes kysyn asiasta.. Enkä muuten edes kommentoi näihin juttuihin millään tavalla kuin sanomalla että "jaa, että tällasta tällä kertaa, no, mitäs muuta sulle kuuluu?"

Ei anteeksianto tarkoita sitä että tapahtumat mitätöityisivät vaan sitä että ei sen jälkeen vatvo niitä, ne eivät vie enää energiaasi. Vähän niinkuin että heippa kusipäät, jatkan elämääni, jatkakaa te pientä tyhmää elämäänne.

Ajattele, ettet tarvitse tätä ihmistä elämääsi, keskity hyviin ihmisiin ja ammenba heistä positiivista energiaa

Ihmiset ovat pikkumaisia tunteidesa kanssa. Tee mitä tykkäät, sillä mitään moraalista auktoriteettia ei ole olemassakaan.

Vierailija kirjoitti:

Voit kertoa, että tilanne on muuttunut, anteeksianto ei enää olekaan voimassa, koska et oikeasti kyennytkään siihen. 

Tuokaan ei muuten toistuvasti ole mukavaa väärin tehneelle. Hänellä saattaa myös olla omantunnon tuskia ja anteeksi anto on saattanut olla tärkeä juttu. Sen peruminen voi olla isku vyön alle.

Vaikea sanoa, kun ei tiedä tapausta sen paremmin...

Sana 'energia' on taas vilahdellut paljon tässä keskustelussa: "imeä energiaa pois toisesta", "ammenna hyvää energiaa" jne.

Pleeeeease kertokaa joku vihdoin millaisesta energiasta puhutte. En ihan oikeasti ymmärrä :( Tarkoitatteko oikeasti olemassa olevaa energiaa (fysiikka) vai yksisarvisjuttuja (new age)?

Ja miten "energia" (new age) liittyy anteeksiantoon? Eikö anteeksiannossa useimmiten ole kyse vastakkaisten intressien sovittamisen tai vastakkaisten persoonallisuuksien vuorovaikutuksen seurauksien käsittelystä? Vain suht pienessä osassa tapauksista pahantekijä on tarkoituksellisesti vahingoittanut uhria (esim. koulukiusaaminen on esimerkki tällaisesta). Yleensä tältä palstalta saa lukea tapauksista, joissa toinen on vain käyttäytynyt oman temperamenttinsa mukaan tai omia etujaan varjellen ja loukannut tahattomasti; kuka näissä tapauksissa tuottaa "negatiivista energiaa" tai "imee toisen energiaa" – se, joka on oma itsensä vai se, joka kantaa kaunaa?

Vierailija kirjoitti:

Sana 'energia' on taas vilahdellut paljon tässä keskustelussa: "imeä energiaa pois toisesta", "ammenna hyvää energiaa" jne.

Pleeeeease kertokaa joku vihdoin millaisesta energiasta puhutte. En ihan oikeasti ymmärrä :( Tarkoitatteko oikeasti olemassa olevaa energiaa (fysiikka) vai yksisarvisjuttuja (new age)?

Ja miten "energia" (new age) liittyy anteeksiantoon? Eikö anteeksiannossa useimmiten ole kyse vastakkaisten intressien sovittamisen tai vastakkaisten persoonallisuuksien vuorovaikutuksen seurauksien käsittelystä? Vain suht pienessä osassa tapauksista pahantekijä on tarkoituksellisesti vahingoittanut uhria (esim. koulukiusaaminen on esimerkki tällaisesta). Yleensä tältä palstalta saa lukea tapauksista, joissa toinen on vain käyttäytynyt oman temperamenttinsa mukaan tai omia etujaan varjellen ja loukannut tahattomasti; kuka näissä tapauksissa tuottaa "negatiivista energiaa" tai "imee toisen energiaa" – se, joka on oma itsensä vai se, joka kantaa kaunaa?

Eiköhän tuossa viitata tahalliseen ja jatkuvaan kiusantekoon. En usko että kukaan suuttuu tahattomasta teosta niin että ei voi antaa anteeksi.

Vierailija kirjoitti:

Sana 'energia' on taas vilahdellut paljon tässä keskustelussa: "imeä energiaa pois toisesta", "ammenna hyvää energiaa" jne.

Pleeeeease kertokaa joku vihdoin millaisesta energiasta puhutte. En ihan oikeasti ymmärrä :( Tarkoitatteko oikeasti olemassa olevaa energiaa (fysiikka) vai yksisarvisjuttuja (new age)?

Ja miten "energia" (new age) liittyy anteeksiantoon? Eikö anteeksiannossa useimmiten ole kyse vastakkaisten intressien sovittamisen tai vastakkaisten persoonallisuuksien vuorovaikutuksen seurauksien käsittelystä? Vain suht pienessä osassa tapauksista pahantekijä on tarkoituksellisesti vahingoittanut uhria (esim. koulukiusaaminen on esimerkki tällaisesta). Yleensä tältä palstalta saa lukea tapauksista, joissa toinen on vain käyttäytynyt oman temperamenttinsa mukaan tai omia etujaan varjellen ja loukannut tahattomasti; kuka näissä tapauksissa tuottaa "negatiivista energiaa" tai "imee toisen energiaa" – se, joka on oma itsensä vai se, joka kantaa kaunaa?

En ole kommentoinut tähän ketjuun, mutta viha syö henkistä energiaa. Siis nimenomaan uhrin/kohteen henkistä energiaa. Sen sijaan, että kykenisi jättämään kusipäisesti sinua kohdelleen ihmisen ilman ensimmäistäkään ajatusta, mielesi askartelee hänen ympärillään. Et kykene etenemään uhrin roolista pois.

Mitä oikein kuvittelit? Mistä lähtien minä, sinä tai Karttusen Martti on voinut kenenkään muun energiaa käyttää?

Joten siinä mielessä olisi todella hyvä kyetä "antamaan anteeksi". Enkä minäkään nyt tarkoita, että pitäisi unohtaa tai olla tekemisissä pahan ihmisen kanssa, vaan jollakin tasolla ymmärtämään (siis ei hyväksymään, vaan ymmärtämään), mitä tapahtui, mitä pas..a sen tekijän motiina oli ja miksi juuri minä. Ja sen jälkeen hyväksymään, että olen nyt tässä ja tällainen ja näillä haavoilla varustettu, mutta uhriksi joutuminen EI ole = minä, se ei ole minusta kuin pieni osa, ja nyt keskityn siihen muuhun puoleen itsestäni, siirtän tapahtuneen arkistoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sana 'energia' on taas vilahdellut paljon tässä keskustelussa: "imeä energiaa pois toisesta", "ammenna hyvää energiaa" jne.

Pleeeeease kertokaa joku vihdoin millaisesta energiasta puhutte. En ihan oikeasti ymmärrä :( Tarkoitatteko oikeasti olemassa olevaa energiaa (fysiikka) vai yksisarvisjuttuja (new age)?

Ja miten "energia" (new age) liittyy anteeksiantoon? Eikö anteeksiannossa useimmiten ole kyse vastakkaisten intressien sovittamisen tai vastakkaisten persoonallisuuksien vuorovaikutuksen seurauksien käsittelystä? Vain suht pienessä osassa tapauksista pahantekijä on tarkoituksellisesti vahingoittanut uhria (esim. koulukiusaaminen on esimerkki tällaisesta). Yleensä tältä palstalta saa lukea tapauksista, joissa toinen on vain käyttäytynyt oman temperamenttinsa mukaan tai omia etujaan varjellen ja loukannut tahattomasti; kuka näissä tapauksissa tuottaa "negatiivista energiaa" tai "imee toisen energiaa" – se, joka on oma itsensä vai se, joka kantaa kaunaa?

En ole kommentoinut tähän ketjuun, mutta viha syö henkistä energiaa. Siis nimenomaan uhrin/kohteen henkistä energiaa. Sen sijaan, että kykenisi jättämään kusipäisesti sinua kohdelleen ihmisen ilman ensimmäistäkään ajatusta, mielesi askartelee hänen ympärillään. Et kykene etenemään uhrin roolista pois.

Mitä oikein kuvittelit? Mistä lähtien minä, sinä tai Karttusen Martti on voinut kenenkään muun energiaa käyttää?

Joten siinä mielessä olisi todella hyvä kyetä "antamaan anteeksi". Enkä minäkään nyt tarkoita, että pitäisi unohtaa tai olla tekemisissä pahan ihmisen kanssa, vaan jollakin tasolla ymmärtämään (siis ei hyväksymään, vaan ymmärtämään), mitä tapahtui, mitä pas..a sen tekijän motiina oli ja miksi juuri minä. Ja sen jälkeen hyväksymään, että olen nyt tässä ja tällainen ja näillä haavoilla varustettu, mutta uhriksi joutuminen EI ole = minä, se ei ole minusta kuin pieni osa, ja nyt keskityn siihen muuhun puoleen itsestäni, siirtän tapahtuneen arkistoon.

Hienosti oivallettu ja uskon että syy miksi voi huonosti anteeksiannon jälkeen on kuvitelma, että voi jatkaa kuten ennen, mutta ei se niin mene. Tapahtuneen hyväksyminen joo, mutta ei tarvitse olla tekemisissä. Paskan on paras pyyhkiä pois kengistään ja jatkaa matkaa.