Miksi pentujen pitää koko ajan kiljua???
Hemmetti ensin piti muuttaa kun yläkerran naapureiden kakarat koko ajan juoksi, kiljui ja huusi. Nyt sitten kun seinänaapureissa ei ole lapsia, pennut möykkää pihalla niin ettei ikkunoita voi pitää auki. Miksi se leikkiminen on jatkuvaa huutoa ja kiljumista? Miksi pitää ulista kurkku suorana koko ajan? Eikö vanhemmat opeta ettei saa pitää liikaa meteliä, että pitää huomioida muutkin?
Kommentit (29)
Kyllä tähän maailmaan ääntä mahtuu!
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tähän maailmaan ääntä mahtuu!
Voi että vihaan tätä sanontaa!! :D
Uskon, että äänen määrä maailmassa on vakio. Jotkut vaan käyttävät äänikiintiötä liikaa.
Ei vanhemmat enää neuvo lapsiaan olemaan huutamatta turhaan. Tiedän jopa lastenpsykologin, jonka noin 12-vuotiaat kakarat kiljuvat joka iltapäivä pihalla täysin hysteerisessä mielentilassa tauotta parin tunnin ajan. Sellaisella tavalla, joka olisi normaalia jos olisi juuri kuullut jääneensä orvoksi. En usko sen mielentilan olevan lapsille hyväksi. Tuskin ne lapset oppivat hillitsemään käytöstään aikuisinakaan. Mutta kun nykyään vallitsee se ajatus, että omat lapset saavat tehdä täysin mitä huvittaa, eikä naapureilla ole väliä, niin lasten mielenterveyden kehittyminen on toissijaista.
Nämä nykyajan äidit ne opettaa, ne itse huutaa sieltä pihapenkiltä tai ikkunasta kurkku suorana. Ja pennut oppii sen tavan heti. Olen nähnyt, kun mamuäiti oli lastensa kanssa pihalla, hän meni lapsen lähelle puhumaan asiansa. Se olisi hyvä tapa kaikille äideille.
Tätä olen miettinyt koko ikäni. Vielä en ole vastausta siihen löytänyt.
On mielestäni täysin oikein että lapset saavat pihalla kiljua ja sätkiä.
No jos kaikki talon ja pihan lapset kiljuvat ja riehuvat, niin vika on ehkä sittenkin katsojassa ja kuulijassa.
Vierailija kirjoitti:
No jos kaikki talon ja pihan lapset kiljuvat ja riehuvat, niin vika on ehkä sittenkin katsojassa ja kuulijassa.
Mikä ihmeen vika? Jos talon kaikki kakarat rääkyvät kurkku suorana niin kyllä siinä on kyse vain siitä että niistä kasvaa niitä saatanan koulukiusaajia, kyynerpäätaktiikalla eteneviä työpaikan despootteja ja muita sekopäitä. Ei tässä ole kyse mistään että "enemmistö on oikeassa".
Kyllä lasten pitää saada kiljua, huutaa, nauraa jne. ihan niin paljon kuin haluavat. Aikuisena on sitten aikaa elää kaikenlaisten sovinnaisuuksien ympäröimänä.
Jotkut ihmiset häiriintyvät kovin herkästi lasten äänistä. Muistan kun asuin kuusikerroksisessa talossa. Kerrosta ylempänä asui äiti lastensa kanssa, ilmeisesti lapsia oli kaksi. Minun naapurissani asui nainen, joka ärtyneenä kertoi minulle, kuinka häntä häiritsee lasten juokseminen rappusissa. Itse en ollut huomannut oikein mitään.
Onhan omituista, että lasten pihaleikit häiritsevät. Asuin kerran päiväkodin pihan vieressä. Nautin lasten ilonpidosta pihalla.
Sama homma täällä! Ei voi pitää ikkunoita tai parvekkeen ovea auki kun mölytaso on järkyttävä. Yää Väinö yää Matti iii ää ÄITIIIII ÄITIII avaa ovi Äitiiii Pentti löiiiii mä kerron äidille ÄITIIIIIIIIIII. Joka päivä tätä samaa.
Ja turha sanoa että lapset nyt metelöivät, kuuluu normaalielämän ääniin, muuta korpeen. Ei tuo eläimellinen kiljunta aamusta iltaan ole mistään kohtaa normaalia!
Lisäksi kakarat hakkaavat kaiteita rappukäytävissä ja raahaavat kiviä röykkiöiksi portaisiin. Katsotaan kuka taittaa niskansa ensimmäisenä.
Kuvin harva taitaa tässäkään ketjussa muistaa millainen oli itse lapsena. Minut hiljennettiin koko ajan käskyillä, älä juokse, älä huuda, älä tee sitä tai tätä. Miten tämä vaikutti? Olen nyt aikuisenakin todella syrjäänvetäytyvä ja minun on vaikea kertoa tunteistani. Koen olevani joka paikassa tuntkeilija ja miellytän ihmisiä huomaamattani.
Lapsien kuuluu saada olla lapsia. Toki komentaa pitää mutta lasten hiljentäminen on sairasta. Iloisista lapsista kasvaa terveen itsetunnon omaavia yksilöitä. Monella tässä ketjussa kommentoivalla tuntuu olevan puutetta juuri tästä ominaisuudesta.
Kyllä kyse on kasvatuksesta. Jos matkustat Ranskassa, näet usein että vanhemmat puuttuvat lasten liian kovaan puheääneen. Suoranainen kiljuminen ja rääkyminen kuten Suomessa ei tule ollenkaan kysymykseen. Lapselle sanotaan todella usein "Chut!" eli "Hiljaa!"
Suomessa taitaa olla vuosikymmeniä kun tuon olen kuullut viimeksi.
Vierailija kirjoitti:
Sama homma täällä! Ei voi pitää ikkunoita tai parvekkeen ovea auki kun mölytaso on järkyttävä. Yää Väinö yää Matti iii ää ÄITIIIII ÄITIII avaa ovi Äitiiii Pentti löiiiii mä kerron äidille ÄITIIIIIIIIIII. Joka päivä tätä samaa.
Ja turha sanoa että lapset nyt metelöivät, kuuluu normaalielämän ääniin, muuta korpeen. Ei tuo eläimellinen kiljunta aamusta iltaan ole mistään kohtaa normaalia!
Lisäksi kakarat hakkaavat kaiteita rappukäytävissä ja raahaavat kiviä röykkiöiksi portaisiin. Katsotaan kuka taittaa niskansa ensimmäisenä.
Etkö voi ottaa vanhempien kanssa asiaa puheeksi? Sano että lapset ovat hiukan villejä ja tekevät vähän pahuuttakin.
Totta. Omassa lapsuudessani leikin hiekkalaatikolla ihan rauhassa. Välillä keinuttiin tai pelattiin palloa.
Ei huutoa, kiljuntaa, mökää.
Mamukakarat huutavat kuin pistetyt siat. Vanhemmat möllöttävät suu auki, tajuamatta mistään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kyse on kasvatuksesta. Jos matkustat Ranskassa, näet usein että vanhemmat puuttuvat lasten liian kovaan puheääneen. Suoranainen kiljuminen ja rääkyminen kuten Suomessa ei tule ollenkaan kysymykseen. Lapselle sanotaan todella usein "Chut!" eli "Hiljaa!"
Suomessa taitaa olla vuosikymmeniä kun tuon olen kuullut viimeksi.
Ei ranska mikään ihana ihmemaa ole. Ilmeisesti siellä myös lyödään avokämmenellä lapsia kasvoille ja äidit eivät imetä koska haluavat miellyttää miestään. Suomessa on melkoisen hyvät ohjeet lastenkasvatukseen verrattuna moneen maahan. "Kiljuminen ja rääkyminen" tarkoittanee turhaa huutamista ja kiukuttelua? Vai normaalia iloista leikkien ääntä? Mikäli viimeistä niin asennemuutos sinulla lienee paikallaan.
Puhu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama homma täällä! Ei voi pitää ikkunoita tai parvekkeen ovea auki kun mölytaso on järkyttävä. Yää Väinö yää Matti iii ää ÄITIIIII ÄITIII avaa ovi Äitiiii Pentti löiiiii mä kerron äidille ÄITIIIIIIIIIII. Joka päivä tätä samaa.
Ja turha sanoa että lapset nyt metelöivät, kuuluu normaalielämän ääniin, muuta korpeen. Ei tuo eläimellinen kiljunta aamusta iltaan ole mistään kohtaa normaalia!
Lisäksi kakarat hakkaavat kaiteita rappukäytävissä ja raahaavat kiviä röykkiöiksi portaisiin. Katsotaan kuka taittaa niskansa ensimmäisenä.
Etkö voi ottaa vanhempien kanssa asiaa puheeksi? Sano että lapset ovat hiukan villejä ja tekevät vähän pahuuttakin.
On sanottu. Avopuoliso sai räkänokat kiinni kun rämpyttivät meidän ovikelloa. Kävi sitten yläkerran eukolle sanomassa että näin olivat heidän poikansa tehneet, ja mitä sanoo äiti? "No ei meidän pojat kyllä." Vannottuaan että kyllä, teidän pojat, tuli mutinaa että "pojat on poikia" yms.
Ota sinäkin kiljua, niin ei naapureiden meno häiritse