Lue keskustelun säännöt.
Miksi pentujen pitää koko ajan kiljua???
04.08.2016 |
Hemmetti ensin piti muuttaa kun yläkerran naapureiden kakarat koko ajan juoksi, kiljui ja huusi. Nyt sitten kun seinänaapureissa ei ole lapsia, pennut möykkää pihalla niin ettei ikkunoita voi pitää auki. Miksi se leikkiminen on jatkuvaa huutoa ja kiljumista? Miksi pitää ulista kurkku suorana koko ajan? Eikö vanhemmat opeta ettei saa pitää liikaa meteliä, että pitää huomioida muutkin?
Kommentit (29)
joopa joo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kyse on kasvatuksesta. Jos matkustat Ranskassa, näet usein että vanhemmat puuttuvat lasten liian kovaan puheääneen. Suoranainen kiljuminen ja rääkyminen kuten Suomessa ei tule ollenkaan kysymykseen. Lapselle sanotaan todella usein "Chut!" eli "Hiljaa!"
Suomessa taitaa olla vuosikymmeniä kun tuon olen kuullut viimeksi.
Ei ranska mikään ihana ihmemaa ole. Ilmeisesti siellä myös lyödään avokämmenellä lapsia kasvoille ja äidit eivät imetä koska haluavat miellyttää miestään. Suomessa on melkoisen hyvät ohjeet lastenkasvatukseen verrattuna moneen maahan. "Kiljuminen ja rääkyminen" tarkoittanee turhaa huutamista ja kiukuttelua? Vai normaalia iloista leikkien ääntä? Mikäli viimeistä niin asennemuutos sinulla lienee paikallaan.
Näin. Olen itse omin silmin nähnyt, kun ranskalaisäiti läimäytti lastaan avokämmenellä leikkipuistossa, olin ainoa, joka edes hieman hätkähti. Suomessa ei tulisi kuuloonkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin siis kyllähän lasten pitää saada leikkiä, sitä en tarkoita. Hauskanpito ja nauraminen on kivaa kuultavaa. Mutta se vihainen huuto ja karjuminen, kiukuttelu, itkeminen "äääää tuo kiusaa" ja KURKKU SUORANA KILJUMINEN (niinkuin joku päätä leikkaisi) ovat järkyttävää kuultavaa. Meidän pihapiirissä n. 5-veet myös kiroilevat, eli kuuluu vittua ja saatanaa aikalailla.
Itse kun olin lapsi vanhemmat kyllä puuttuivat jos oli liikaa metelöintiä. Minut siis kasvatettiin huomioimaan muut ihmiset. Tämä ei ilmeisesti ole enää muodissa.
AP
Ei liity mölytasoon, mutta vastuuttomiin vanhempiin kylläkin. Tyttöystäväni oli viemässä mattoja tampattavaksi. No, kun sai raahattua painavat pörrömatot mattotelineelle, oli se jälleen kerran naapurin pershedelmien valloittama. Kiipeilevät ja kiljuivat siinä. Tyttöystävä käski lasten siirtyä kiipeilytelineeseen, joka on ihan oikeasti mattotelineen vieressä. Mattoteline on sijoitettu leikkipuiston laidalle.
No tästä riemu repesi :D pojat sitten lähti siitä, mutta ei kiipeilytelineeseen vaan kantelemaan äidilleen! Äiti tuli kysymään tyttöystävältäni että "Oliko poikien kanssa joku ongelma"? No öö, joo :D? Tyttöystävä kertoi että pojat oli valloittaneet mattotelineen ja että tässä on mattoja oikeastikin tampattavana. No äiti siihen "Pojat on leikkineet siinä aamusta asti, etkö voi mennä tuonne toiselle telineelle"?
Tyttöystävä ei ollut uskoa korviaan, enkä itsekään kun jutusta kuulin. Ihanko oikeasti tällaisia äitejä on :D no tyttöystävä sanoi ettei todellakaan raahaa mattoja toisen talon mattotelineelle kun omakin on vapaa! No nuivasti äiti käski lapset sitten oikeaan kiipeilytelineeseen ja sanoo että "Menkää sitten takaisin mattotelineeseen kun vapautuu".
Ihan käsittämätöntä röyhkeyttä ja itsekkyyttä kyseiseltä äidiltä :|
Kasvatuskysymys sanon minä. Lapset ottavat mallia vanhemmistaan. Kaupan pihalla juuri todistin kun joku wt-mutsi raivosi pienelle pojalleen huutaen kun tämä otti maasta herneenpalon. Siinä ei volyymia ja kirosanoja säästelty. Tunsin suurta myötähäpeää. Eikö nämä mammat tajua, että antavat huonon esimerkin lisäksi itsestään erittäin sivistymättömän kuvan???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut lapset kiljuvat, toiset ei.
Johtuu siis kasvatuksesta tai meluisasta ympäristöstä esim. päiväkoti, jolloin totutaan rääkymään täyttä kurkkua että tulee kuulluksi.
Kasvatuksesta se johtuu. Tietysti kaikista lapsista lähtee ääntä mutta ne yleensä on sattumoisin Jesse, Lucas, Rasmus ja Miro jotka siellä karjuvat vittua ja saatanaa ennen jo esikouluikää. Tai sitten kirkumassa on Kuunpaiste ja Kesänhehku joita ei voi kieltää ettei heidän sielunsa säröydy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joopa joo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kyse on kasvatuksesta. Jos matkustat Ranskassa, näet usein että vanhemmat puuttuvat lasten liian kovaan puheääneen. Suoranainen kiljuminen ja rääkyminen kuten Suomessa ei tule ollenkaan kysymykseen. Lapselle sanotaan todella usein "Chut!" eli "Hiljaa!"
Suomessa taitaa olla vuosikymmeniä kun tuon olen kuullut viimeksi.
Ei ranska mikään ihana ihmemaa ole. Ilmeisesti siellä myös lyödään avokämmenellä lapsia kasvoille ja äidit eivät imetä koska haluavat miellyttää miestään. Suomessa on melkoisen hyvät ohjeet lastenkasvatukseen verrattuna moneen maahan. "Kiljuminen ja rääkyminen" tarkoittanee turhaa huutamista ja kiukuttelua? Vai normaalia iloista leikkien ääntä? Mikäli viimeistä niin asennemuutos sinulla lienee paikallaan.
Ai mulle möykkäävien lasten lyöminen avokämmenellä.kasvoille kuulostaa juurikin ideaaliselta. Parempi lapsen äiti kuin minä, n'est-ce pas?
Eniten ihmetyttää lasten tapa huutaa, vaikka kaveri on puolenmetrin päässä. Samalla tramboliinilla hyppiessä pitää huutaa vaikka kaveri on vieressä. Jokainen innostuu joskus mutta lasten huuto on jatkuvaa. Olen ajatellut vaikuttaako tarhat jotenkin tähän ryhmässä tulee huomatuksi vain isoäänisin ?