Lue keskustelun säännöt.
Kannattaako vielä kolmekymppisenä hakea lääkikseen?
08.06.2007 |
Alan vaihto kiinnostaisi, ja haluaisin opiskella lääkäriksi.. Mutta se tarkoittaisi sitä, että iltalukiossa pitäisi jatkaa opintoja (lukio jäi aikoinaan kesken) ja saisin haettua lääkikseen aikaisintaan v. 2010. Kannattaako vielä siinä vaiheessa aloittaa 6 vuoden intensiiviset opinnot, kun valmistuessa olisi jo aika vanha.. :) Mielipiteitä puolesta ja vastaan!
Kommentit (13)
Muutaman vuoden päästä pääsee jo terkkariin lääkäriksi opiskeluiden ohessa.
Kyllä sinun pitää lähteä opiskelemaan, jos todella sitä tahdot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lääkikseenkin voi hakea, jos on opiskellut väh. 3 vuotisen ammatillisen tutkinnon, mutta haluaisin kuitenkin petrata mm. ruotsia, matematiikka, fysiikka ja kemiaa.
Amk on ihan hyvä vaihtoehto, mutta en haluaisi tyytyä siihen toiseksi parhaaseen vaihtoehtoon, jos lääkäri on se ykköshaave :D
olen itse ihan pian 31v ja olen ajatellut jo monta vuotta vaihtaa alaa ... haavena laakarin ammatti. minulla on jo akateeminen tutkinto, tavallaan aika kaukana alasta ... mina en ole hakenut ja olen hautaamassa haaveet todennakoisesti koska:
- pitka ja rankka opiskelujakso, varsinkin perheellisena
- ammatissa on niita varjopuoliakin ja siksi mietin, etta onko kaiken vaarti tassa iassa
- palkkataso ei alussa paata huimaa ja opiskeluaika on taloudellisesti raskas
- mieheni ei ole innostunut ajatuksesta
kuitenkin ole viela miettinyt
- olisinko tyytyvaisempi kuin nykysiessa ammatissa
- ennattaisin toimia laakarina viela monta vuotta
- elamassa on tarkea tehda oikeasti asoita mista tykkaa ja nauttii
- voisin jollakin tapaa kylla hyotya myos nykyisesta koulutuksesta ja kokemuksesta
- olisin vanhempana viisaampi opiskelija kuin nykyista tutkintoa opiskellessa
Ap:lle minakin ehdottaisin myos harkitsemaan seuraaviakin ammatteja, joissa lyhyempi opiskeluaika, hyva tyollisyystilanne ja mahdollisuus jatkaa viela opintoja (vaikka sitten laakariksi), jos silta tuntuu:
- sairaanhoitaja
- terveydenhoitaja
- sosionomi
- laboratorionhoitaja
- suuhygienisti
ja sitten aloja, joilla tyollisyystilanne ei kasittaakseni ihan yhta hyva:
- katilo
- fysioterapeutti
lääkis on todella kovaa lukemista, nuorena ja perheettömänä se meni, mutta muussa tilanteessa voisin kokea sen aika vaikeaksi. Muihin akateemisiin tutkintoihin verrattuna lääkis on tiukan kurssimainen, kaikki etenevät samaa tahtia (= 40 ov/lukuvuosi= paljon!).
Vastavalmistuneena joudut vielä vuosikausia päivystämään yötä päivää, vasta erikoislääkärit pääsevät helpommalla ( erikoistuminen vie vielä noin 5-6 vuotta valmistumisesta)
Jos olet perheellinen, omasta ajasta nauttiva ihminen, en suosittele enää tuossa vaiheessa lääkistä. Helpommallakin pääsee.
mikä tutkinto sinulla taustalla? Lukiota ei tarvitse käydä, iltalukiossa luet vuodessa fysiikan ja kemian. Tässä tosi hyvä palsta, jossa keskustelua aiheesta (vaatii kirjautumisen)
alyvuoto net (väliin piste)
Meidän kurssilla on kolmekymppisiä, äitejä on, ja meillä on ihana henki meidän ' vanhempien' kesken. Juhannukset ja risteilyt vietetään yhdessä. Olen tosi onnellinen ratkaisustani hakea vielä 3-kymppisenä lääkikseen.
Tsemppiä!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että minä olen preklinikan ollut suht koht täyspäiväisesti töissä. Juuri lukiosta tulleille voi olla rankkaa opiskelua (ihmettelen tosissaan, että mitä se nuoriso tekee kirjastossa aamusta iltaan??), minusta tämä on ollut... sanoisinko helppoa :) Klinikassa aion kyllä vähentää työntekoa. Mutta mulla onkin pohjatutkinto hyvin läheiseltä alalta yliopistosta.
t. 8
hyvin harvahan sinne edes pääsee ensimmäisellä hakukerralla.. Mutta jotenkin mulla on sellainen olo, että jos jätän tämän tekemättä, tulen sitä kuitenkin jossain vaiheessa katumaan. Minä olen vielä kuitenkin nuori, ja ehtisin hyvin korotella lukiossa noita numeroita ja vielä ehtisin hakea sinne lääkikseen.
Ehkä minä kuitenkin teen niin kuin sydän sanoo ja otan tavoitteeksi sen, että vielä jonakin päivänä haen lääkikseen. Jos yrittää oikein kovasti, ja antaa kaikkensa, niin silloinhan onnistuu, vai mitä :D Aika naiivia, tiedän, mutta on pakko olla vähän ylioptimistinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lääkäreillä on hyvät tulot, mutta työ voi olla todella rankkaa varsinkin terveyskeskuksissa. Lisäksi naislääkärit tekevät itsemurhia todella paljon enemmän verrattuna muiden alojen naistyöntekijöihin.
olisi pitkiä vuoroja ja raskasta työtä. Raskasta työtähän se olisi opiskella lääkäriksi, mutta luulen, että näin aikuisiällä opiskelu on tietyllä tavalla helpompaa. On motivaatiota, tietää mitä haluaa, ja eletystä elämästä on paljon hyötyä.
Vuorotyötä saa tehdä monessa työssä, sitä minä en pelkää. Aikaa perheelle jää, kun sitä järjestää.. Vaikeaahan se varmasti olisi, mutta pitkiä työpäiviä joutuu tekemään hyvin moni vanhempi.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On paljon paljon ihmisiä, jotka opiskelevat yli 3-, 4- tai jopa 5-kymppisinä. Onhan 50-vuotiaallakin vielä reilun kymmenen vuoden työura edessään, joten miksipä sitä ei vaihtaisi mieluisampaan ammattiin, jos kovasti haluaa.
Aikaa ja voimia se vie, mutta jos oikeasti sitä tahdot, niin tee niin - parempi tehdä sitä mitä haluaa kuin sitä mihin on ajautunut.
Vierailija:
hyvin harvahan sinne edes pääsee ensimmäisellä hakukerralla.. Mutta jotenkin mulla on sellainen olo, että jos jätän tämän tekemättä, tulen sitä kuitenkin jossain vaiheessa katumaan. Minä olen vielä kuitenkin nuori, ja ehtisin hyvin korotella lukiossa noita numeroita ja vielä ehtisin hakea sinne lääkikseen.Ehkä minä kuitenkin teen niin kuin sydän sanoo ja otan tavoitteeksi sen, että vielä jonakin päivänä haen lääkikseen. Jos yrittää oikein kovasti, ja antaa kaikkensa, niin silloinhan onnistuu, vai mitä :D Aika naiivia, tiedän, mutta on pakko olla vähän ylioptimistinen.
Ei yhtään naiivia, elämässä pitää olla tavoitteita!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos lujaa tahtoa ja laheisten tukea riittaa ja talous on kunnossa opintojen ajan niin, etta vapaa-ajan voi kayttaa perheelle ja talous ei kuormita stressilastia enaa siihen paalle. taman kirjoitan vain siksi, koska seuraan juuri jatkuvasti ystavani, kahden lapsen aidin, taustalla akateeminen tutkinto ja 5 vuotta toita nokialla alan vaihdosta laakariksi. aloitti 31 vuotiaana. han on omia haaveitani kommentoinut seuraavasti:
+ aikuisena opiskelee fiksusti varsinkin, kun on jo yhden tutkinnon opiskellut ja tietoja soveltanut
+ mahtavat opiskelukaverit
+ palkinto haamottaa lopussa
+ opiskelu erittain mielenkiintoista
mutta:
- perhe-elama karsii armotta ja paljon
- taloudellinen tilanne stressaa
- glamouri ammatista on rapissut merkittavasti opintojen ja kokemuksen myota
- edessa viela monta vuotta opiskelua, uhrauksia, paivystyksia ... ennen kuin se haave erikoislaakarina toimimisesta toteutuu
- miehen ura, harrastukset ja tyytyvaisyys karsii heidan tapauksessaan opintojen aikana
- monta vuotta ilman, etta asuntolaina lyhenee, voisi tehda lomamatkoja ...
- lapset joutuvat olemaan usein hoidossa
Mutta oletko harkinnut jotain amk-pohjaista alaan liittyvää tutkintoa vaihtoehtona? Siinä opiskeluaika olisi lyhyempi ja jos sinulla on sopiva ammatillinen tutkinto, niin saattaisit päästä amk:uun ilman lukiotodistustakin.