Kulkeeko teidän v.2009 syntyneet
lapset yksin? Meillä just lapsen kaveri, tuli itse, oli vain kello mukana. Ei edes puhelinta josta vanhempi olisi voinnut tarkstaa löysikö perille.
Kommentit (19)
Lapseni (s. 2009) ei kulje vielä yksin taloyhtiömme alueen ulkopuolelle. Kohta alkaa koulu, sitten täytyy alkaa harjoitella yksin kouluun kulkemista. Onneksi koulu on tosi lähellä.
Itsellä ei ole noin nuoria, mutta naapurin 2008 syntynyt poika on jo ainakin 1,5 vuotta kulkenut yksin kavereille ja kouluun. Eikä puhelinta mukana kun kerran minulta kysyi voinko soittaa äidilleen ja kysyä koska on tulossa kotiin kun oli poju hukannut avaimet johonkin.
Omat lapset kun oli pieniä niin ei turhaa soitelleet paitsi jos halusivat olla kaverilla pidempään kuin oli sovittu. Tämä lankapuhelinaikaan.
Meillä 7v ei kulje yksin vielä, vaikka kesälomalla on hankittu kännykkä, että voisi harjoitella. Koulussa ei tule tarvitsemaan/käyttämään puhelinta, täällä ei edes saa koulussa tai ip-kerhossa käyttää kännykkää. Koulumatkan kulkemista pitäisi vielä harjoitella erikseen, vaikka sama suojatien ylitys on aina sama minne lähdetään pihalta.
Kyllä kulkee. Järkevämpääkin opetella ennen koulun alkua yksin kulkeminen jne.
Mä olen vasta ajatellut että meidän 2007 syntynyt voi jatkossa mennä muutaman kaverin luo itsekseen valoisaan aikaan. Nythän IP-kerhokin loppui eli tulee nyt kolmannella omia aikojaan koulusta kotiin.
Syynä läheinen maantie ja vaarallinen risteys.
Meillä on 2010 syntynyt, nyt eskarin aloittava lapsi, joka on jo kysellyt saisiko mennä itse autotien yli ja viereiseen leikkipuistoon. Kykenisi kyllä näin kesäaikaan ylittämään kadun suht' turvallisesti ja pärjäisi leikkipuistossa, mutta jos sattuu jotain, niin menee varmasti ihan lukkoon ja hätääntyy. On saanut olla yksin kotona (kerrostalo) sen aikaa että käyn viemässä roskat.Ensi vuonna tähän aikaan saa jo mennä tien yli, koska joka tapauksessa koulu alkaa ja pitää kyetä liikkumaan kodin ympäristössä ja selviytymään, vaikka tulisi joku kommervinkki eteen. Ehkä lapsenne tuleva koulukaveri (?) on jo saanut harjoitella yksin liikkumista ja perhe luottaa siihen, että lapsi osaa ja muut auttavat tarvittaessa.
Jos muistat, niin ei meilläkään ollut kännyköitä ja silti saimme käydä kavereiden luona...
Olen itse ajatellut saatella lastani ekalle, on vielä loppuvuoden poikakin, eli 6v. Ja aina parempi jos voisi kaverin kanssa kulkea yhtä matkaa. Esikoinen kulki aikanaan aina naapurin kaverin kanssa. Naapurin lapsi ei edes halunnut olla yksin kotona, näin hyötyivät kaikki. Ap
Mielestäni jokainen itse tietää mikä ratkaisu on hyvä.
Tämä on niin kiinni lapsesta, kavereista, asuinpaikasta.
Meillä 2008 syntynyt poika on kulkenut jo useamman vuoden itsekseen, rauhallinen omakotitaloalue.
Niin, ja jokainen vanhempi tuntee oman lapsensa parhaiten.
Taas kerran pitää ihmetellä, miten me ikivanhat sukupolvet edes selvittiin hengissä, kun ei ollut kännyköitä, vaan ihan sitä ja ilman kelloa mentiin kavereiden luo tai ravattiin pitkin kyliä kenenkään saattamatta. Johan sille olis nauraneet naurismaan aidatkin, jos mamma olisi ollut taluttamassa mukulaansa kaverin luo, jos sinne kerran osattiin mennä jo itsekin. Totta on, että liikenne on ihan toista kuin silloin, mutta kyllä me lapsetkin oltiin omatoimisempia jo alle kouluikäisinä.
Niin, ja just tänäänkin etsittiin Länsi-Pakilassa poikaa poliisin voimin. Maailma oli aika eri silloin ennen vanhaan. Olisiko se vaan parempi niitä lapsia saatella, jos yhtään on epävarma osaako lapsi kulkea?
Meillä ainakin on lapsen kaveripiirissä tapana katsoa omien ja muidenkin perään.
Talvella sai käydä parvekkeen alla lumihangessa leikkimässä. Mummoloissa saa ulkoilla yksin, eikä ole puhelintakaan mukana. Me asutaan keskustassa ja lapsella ei ole minkään näköistä itsesuojeluvaistoa. Lähtisi kenen tahansa matkaan eikä juurikaan pelkää vaaroja (pudotukset, liikenne, kalliot yms)
Menee erityisluokalle ja saa koulukyydin ainakin ensimmäiset 2 vuotta, jos ei olisi saanut, niin olisin itse varmaan pyrkinyt mahdollisimman paljon kuljettamaan/saattamaan.
Naapurin lapsi on meidän lapsen eskarikaveri ja on yksin ulkona pikkuveljensä (2-3vuotta nuorempi) kanssa. Kerran tulivat meillekin leikkimään ja olin aika hämmentynyt. Onneksi olin tavannut heidän äidin aikaisemmin ja hän osasi tulla lapsiaan etsimään hetken päästä.
Vierailija kirjoitti:
Taas kerran pitää ihmetellä, miten me ikivanhat sukupolvet edes selvittiin hengissä, kun ei ollut kännyköitä, vaan ihan sitä ja ilman kelloa mentiin kavereiden luo tai ravattiin pitkin kyliä kenenkään saattamatta. Johan sille olis nauraneet naurismaan aidatkin, jos mamma olisi ollut taluttamassa mukulaansa kaverin luo, jos sinne kerran osattiin mennä jo itsekin. Totta on, että liikenne on ihan toista kuin silloin, mutta kyllä me lapsetkin oltiin omatoimisempia jo alle kouluikäisinä.
Kyllä silloin ennenkin vanhemmat tunsivat lapsensa ja toimivat sen mukaan. Itse tosin olen niinkin vetreä vielä, kuin 1986, mutta ei ollut kännyköitä vielä silloin, kun olin pieni. Äiti oli töissä, eli ei ollut aikaa saatella joka paikkaan. Kouluun kuljin yksin, hyvin lyhen matkan päivähoitopaikasta ja koulun jälkeen sinne takaisin. Tokalla luokalla kuljin isosiskoni kanssa. Kavereilla sai pyöriä, tosin useinmiten isosiskon kanssa tai naapurissa. Kerroin tuossa aiemmin lapsestani joka menee erityisluokalle, on samanlainen kuin minä pienenä. Äitini kertoo välillä, kuinka olisi pitänyt minut vielä kotona kun koulu alkoi, kun olin niin päätön koheltaja, mutta se ei ollut mahdollista.
On sitä ennenkin ollut niitä, jotka ei lapsena olleet penaalin terävimpiä kyniä ja silloinkin on toimittu joissain asioissa toisin kuin niiden lasten kohdalla, jotka ovat ihan normaalisti kehittyviä.
Maailmakin muuttuu, ennen pärjättiin toisin ja nykyään pitää mukautua toisenlaiseen menoon.
Kyllä kulkee, välillä myös ilman kännykkää. Mulla on kyllä kavereidensa vanhempien numerot.