Lue keskustelun säännöt.
Perunko lapsen synttärit?
30.07.2016 |
Lapsi täyttää 5 vuotta. On viime aikoina taas jankuttanut monessa asiassa vastaan. Ei suostu edes syömään oikeaa ruokaa. On ollut aina ruoasta kieltäytyjä ja painoi tänäänkin aika tasan vain 14 kg. Joku aika sitten paino käynyt peräti 15 kilossa, mutta aloittanut taas tuon itsensä näännyttämisen. Ruokaa en tarjoa nykyään kuin pyytäessä koska en jaksa enää tapella joka aterialla. Aamulla söi pelkkää leipää. Vasta iltapäivällä tein pizzaa ja nakkikeittoa ja ilmeisestä nälästä huolimatta oli vielä varaa aloittaa se tyypillinen uusavuton vinkuminen ja mielenosoitus. Yhden pizzapalan söi. Jonkin ajan päästä käskin syödä nakkikeittoa että lähdetään sitten syntymäpäiväherkkuostoksille. Heitti nakkikeiton seinään. Ilmoitin, että syntymäpäivät on peruttu. Tuommoiselle nirsoilevalle anorektikolleko pitäisi vielä kakkua vääntää. Lähteä asioikseni kaupoille tunniksi, tehdä se kakkukin, laittaa tukka nätisti? Tuntikausia panostaa johonkin "juhlaan" mihin ei tule ketään vieraita, ei sukulaisia tai muitakaan, ostaa lahjoja jotka lapsi vain hajottaa... viime aikoinakin hajottanut niin monia tavaroita... ehkä minä vielä jonkun pienen tortun teen, rätkäytän sen päälle kermaa ja jotain sörsseliä koristeeksi... montakohan kertaa tuo lapsi vielä lyö minua nyrkillä ja potkii... :(
Kommentit (39)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi pientä :( Miksi juhliin ei tule ketään? Ota nyt yhteys jonnekin, neuvolaan tms että pääset ammattiavun piiriin.
Jos tämä ei ole provo, niin hae nopeasti apua. Sinulla on selvästi suuria ongelmia toimia vanhempana.
Vierailija kirjoitti:
Tarvitset apua ja tukea vanhemmuudessa.
Lässynlässyn. Mitäpä apua ajattelit konkreettisesti? Kai se olisi kohtuullista, että lapsella olisi vaikka edes sukulaisia, mutta jos sukulaisia ei kiinnosta niin ei sitten. Kivat muistot, kun kuuntelee päiväkotikavereitaan miten niillä on ollu kaikki synttäreillä ja tarjoilutkin vimpan päälle ja meillä ei yhtään mitään. Parhaimmillaan äiti ja isä jonkun säälittävän ruman kakun kanssa pöydän ääressä. Joitain kuukausia sitten se haaveili kaverisynttäreistä miten kaikki päiväkotikaverit tulisi. No sitähän ei tule tapahtumaan kun en tunne niitä vanhempia eikä ne ei halua tuntea meitä. Ap
Älä jooko tee ainakaan enempää lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko kokeillut ottaa lasta mukaan kokkaamiseen? Ehkä syöminenkin kiinnostaa enemmän, jos on itse osallistunut ruoan tekemiseen. Jatkuva kiukuttelu voi olla suoraan yhteydessä nälkään, jota lapsi ei ehkä itse tajua olevan. Saahan lapsi tarpeeksi myös liikuntaa ja muuta kehittävää tekemistä?
Ymmärrän kyllä että olet väsynyt ja turhautunut, mutta syntymäpäivien peruminen saattaa vain pahentaa tilannetta. Sinuna menisin nyt pyytämään lapselta anteeksi äkkipikaista käytöstä ja selittäisin mistä se johtui.
Selitä myös lapselle mihin syömättömyys voi johtaa (kasvun pysähtyminen, sairauksia yms.).
Minäkään en lapsena suostunut syömään oikeastaan mitään ja äitini oli varmaan jo hermoromahduksen partaalla.
Lounaaksi pizzaa JA nakkikeittoa... WT is strong on this one.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan oikeesti ihmiset. Tämähän on provon irvikuva. 0/5.
Ououuu wt kortti käytetty. Keksisitkö jotain uutta tai taidat olla itse wt ku jankutat samaa vanhaa juttua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lounaaksi pizzaa JA nakkikeittoa... WT is strong on this one.
No hei kehtasin sentään tehdä ruokaa tänään että äläpä vittuile. Aika monta päivää tuo onkin syönyt pelkkää vettä ja leipää. Tuossa tuo lapsirukka nyt kulkee edestakaisin taas vaan pelkän voileivän kanssa kun ei näytä se nakkikeitto kelpaavan kun joku perhanan kärpänen keittiössä pelottaa... joka kerta pitää joku itkun aihe keksiä. Eikä tuo taida itsekään olla tosissaan haluamassa mitään synttäreitä kun ei tee mitään sen eteen. Pari sukulaista on lähettänyt lahjoja eri puolelta Suomea niin ehkä ne synttärit on sitten siinä.
Ap
Miksei päiväkotikavereita voi kutsua? Laitat vain kutsun lokeroon, sitten tutustut vanhempiinkin. Jos itse pystyt olemaan hyvällä tuulella niin se tarttuu lapseenkin. Ja toisten vanhempienkin on helpompi lähestyä. Nyt miettimään miten voisit piristää itseäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarvitset apua ja tukea vanhemmuudessa.
Lässynlässyn. Mitäpä apua ajattelit konkreettisesti? Kai se olisi kohtuullista, että lapsella olisi vaikka edes sukulaisia, mutta jos sukulaisia ei kiinnosta niin ei sitten. Kivat muistot, kun kuuntelee päiväkotikavereitaan miten niillä on ollu kaikki synttäreillä ja tarjoilutkin vimpan päälle ja meillä ei yhtään mitään. Parhaimmillaan äiti ja isä jonkun säälittävän ruman kakun kanssa pöydän ääressä. Joitain kuukausia sitten se haaveili kaverisynttäreistä miten kaikki päiväkotikaverit tulisi. No sitähän ei tule tapahtumaan kun en tunne niitä vanhempia eikä ne ei halua tuntea meitä. Ap
Toivottavasti olet provo.
Ei niitä muitten lasten vanhempia tyhjästä opi tuntemaan. Se vaatii työtä. Käy vanhempainkokouksissa, ala kutsua lapsen tarhakavereita leikkitreffeille, kun osut hakemaan lasta yhtä aikaa. Siis yksi lapsi kerrallaan.
Siitä se lähtee, vähitellen. Jos asenteesi on noin torjuva ja oletat, että sua ja sun lasta tulee joku kotoa noutamaan, niin lapsesi tulee jäämään kaveritta, eikä koskaan opikaan sosiaalisia taitoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksei päiväkotikavereita voi kutsua? Laitat vain kutsun lokeroon, sitten tutustut vanhempiinkin. Jos itse pystyt olemaan hyvällä tuulella niin se tarttuu lapseenkin. Ja toisten vanhempienkin on helpompi lähestyä. Nyt miettimään miten voisit piristää itseäsi.
Paitsi että meillä on kesäloma eikä päiväkotia ole ollut viikkoihin ja päiväkotiryhmäkin vaihtuu taas, niin on kysymysmerkki ketä ne kaverit edes on taas tulevana vuonna. Kai ne synttärikutsut olisi pitänyt laittaa jo keväällä. Yhtä päiväkotikaveria kutsuin mutta niillä taitaa olla omat menonsa. Se on kiva kun joillain on niitä sukulaisia ja kavereita joiden perässä juosta joka päivä ja heittää lapsikin vaikka viikoksi mummolaan hoitoon että jaksaa hymyillä... ne vähät sukulaiset mitä minulla on asuvat joko kaukana tai eivät muuten halua nähdä. Joitain lähellä asuvia sukulaisia olen nähnyt viimeksi vuosi sitten. Joitain muita 2-3 vuotta sitten. Kyllä meidän lapsen elämä on niin sosiaalisesti rikasta. Not.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei päiväkotikavereita voi kutsua? Laitat vain kutsun lokeroon, sitten tutustut vanhempiinkin. Jos itse pystyt olemaan hyvällä tuulella niin se tarttuu lapseenkin. Ja toisten vanhempienkin on helpompi lähestyä. Nyt miettimään miten voisit piristää itseäsi.
Paitsi että meillä on kesäloma eikä päiväkotia ole ollut viikkoihin ja päiväkotiryhmäkin vaihtuu taas, niin on kysymysmerkki ketä ne kaverit edes on taas tulevana vuonna. Kai ne synttärikutsut olisi pitänyt laittaa jo keväällä. Yhtä päiväkotikaveria kutsuin mutta niillä taitaa olla omat menonsa. Se on kiva kun joillain on niitä sukulaisia ja kavereita joiden perässä juosta joka päivä ja heittää lapsikin vaikka viikoksi mummolaan hoitoon että jaksaa hymyillä... ne vähät sukulaiset mitä minulla on asuvat joko kaukana tai eivät muuten halua nähdä. Joitain lähellä asuvia sukulaisia olen nähnyt viimeksi vuosi sitten. Joitain muita 2-3 vuotta sitten. Kyllä meidän lapsen elämä on niin sosiaalisesti rikasta. Not.
Ap
Kuinka aktiivinen itse olet?
Kenen kanssa klaosi kesällä leikkii?
Pidä lapselle kaverisynttärit sitten, kun päiväkoti on taas alkanut.
En oikein usko, että tuo juttu on totta. Jos on, niin lapsella on todella jotain pahasti pielessä. Syömättömyys on vain yksi oire siitä. Ei normaali lapsi käyttäydy tuolla tavoin, mikäli asiat kotona ovat kunnossa (keiton seinään heittäminen). Ellei tämä ole vitsi, niin hae nopeasti apua itsellesi ja lapsellesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei päiväkotikavereita voi kutsua? Laitat vain kutsun lokeroon, sitten tutustut vanhempiinkin. Jos itse pystyt olemaan hyvällä tuulella niin se tarttuu lapseenkin. Ja toisten vanhempienkin on helpompi lähestyä. Nyt miettimään miten voisit piristää itseäsi.
Paitsi että meillä on kesäloma eikä päiväkotia ole ollut viikkoihin ja päiväkotiryhmäkin vaihtuu taas, niin on kysymysmerkki ketä ne kaverit edes on taas tulevana vuonna. Kai ne synttärikutsut olisi pitänyt laittaa jo keväällä. Yhtä päiväkotikaveria kutsuin mutta niillä taitaa olla omat menonsa. Se on kiva kun joillain on niitä sukulaisia ja kavereita joiden perässä juosta joka päivä ja heittää lapsikin vaikka viikoksi mummolaan hoitoon että jaksaa hymyillä... ne vähät sukulaiset mitä minulla on asuvat joko kaukana tai eivät muuten halua nähdä. Joitain lähellä asuvia sukulaisia olen nähnyt viimeksi vuosi sitten. Joitain muita 2-3 vuotta sitten. Kyllä meidän lapsen elämä on niin sosiaalisesti rikasta. Not.
Ap
Meillä on sama juttu, tänä vuonna ei ollut sukulaisia eikä kavereita lapsen synttäreillä. Tein kuitenkin kakun, kehnoista leipurin taidoistani huolimatta, ostin yhden lahjan ja oman perheen voimin sitten tänä vuonna juhlittiin. Kelpasi onneksi lapselle.
Tarvitset apua ja tukea vanhemmuudessa.