Yrittäkää nyt oikeasti ymmärtää se eliniänodote oikein tai älkää käyttäkö mittareita, joiden toimintaa ja laskentatapaa ette ymmärrä
Se että keskiajalla eliniänodote pyöri neljässäkympissä ei tarkoita että aikuiseksi selvinnyt ihminen kuolisi neljäkymmentävuotiaana. Aikuiseksi selvinnyt mitä ilmeisimmin eli aivan kuten nykyisinkin sinne 90:n paikkeille, jos ei sota, sairaus tai onnettomuus tappanut. Useimmiten ei tappanut.
Samaten ei nykyinen eliniän nousu tarkoita että luonnollisen kuoleman kokeva eläisi minuuttiakaan pidempään kuin ennen. Enemmän ihmisiä vaan kokee luonnollisen kuoleman eikä kuole esimerkiksi lapsena tai onnettomuuksien seurauksena.
Samaten välillä naurattaa politikot, jotka perustelee eläkeiän nostoa sillä että pianhan eliniänodote nousee päälle sadan vuoden. No ei kyllä nouse. Ihminen elää sinne 90:n paikkeille mikäli kokee luonnollisen kuoleman ja on aina elänytkin. Se on geenien säätelemää, vaikka ihmisten välillä onkin variaatiota tässä jopa vuosikymmenellä ylös ja alas.
Kommentit (11)
Samaa usein itsekin päivittelen.
Esim. metsästäjä keräilijät elivät vanhoiksi, jos selvisivät lapsuusvuosista. Silti eliniän odote oli vain jotain 40v.
90:n paikkeille eläneitä on ollut aina, mutta ennen huomattavasti vähemmän kuin nyt. Koskaan historiassa yhdeksänkymppiseksi eläminen ei ole ollut normi perusterveelle. Ihmiset päinvastoin ovat kuluneet fyysisestä työstä ja olleet vanhoja jo nelikymppisenä. Ei insuliinia, ei hammashoitoa, jne.
Ap, älä puhu läpiä päähäsi. Sairastuvuus on vähentynyt huomattavasti, samoin kuolleisuus sairauksiin.
Luonnollinen kuolema on = kaikki kuolemat, jotka eivät ole väkivaltakuolemia tai johdu onnettomuudesta.
Katsopa vaikka täältä, vastasyntyneiden odotettavissa oleva elinikä on noussut vuodesta 1971 eli 45 vuodessa - huom. siis rauhan aikana - miehillä yli 12 vuotta ja naisilla lähes 10 vuotta.
http://www.findikaattori.fi/fi/table/46
Ennen muinoin ihmisten elinikää lyhensivät aliravitsemus, kulkutaudit, synnyttämiseen liittyvät riskit, syövät jne. Sydän- ja verisuonitauteja sen sijaan ei kauheasti podettu ihan siitä syystä, että ihmiset yleensä kuupahtivat ennen kuin tulivat riski-ikään.
Ravinto oli surkeaa, vitamiinien saanti todella heikkoa talvikuukausina. Lehmätkin yleensä lakkasivat lypsämästä talvella kunnon rehun puutteessa - ja tämä koskee siis Suomeakin vielä 1900-luvun alussa. Kalsiumin saannin puute vaikutti monella tavalla luustoon. Vitamiinien saantikin oli niin ja näin, koska tuoreita vihanneksia ja hedelmiä ei tietenkään ollut, vaan ainoastaan talvisäilytettyjä juureksia.
Näin ollen ihmiset olivat sairauden iskiessä huonompikuntoisia ja kun lääketiede oli joko olematonta tai heikkoa, he kuolivat herkemmin sairauksiin, jotka nykyään ovat ihan lastenleikkiä.
Mitä tulee eliniän kehitykseen jatkossa, niin siinäKIN olet väärässä. Sen uskotaan lähivuosikymmeninä nousevan edelleen! Tyttöjen eliniän esimerkiksi jo 91,5 vuoteen vuonna 2060. Kuolevuutta on arvioitu aiemmin aina yläkanttiin, ja todellisuudessa elinikä on siten ollut jopa ennusteita pidempi.
http://www.stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-12-14_007.html?s=0
"Myös eliniän ennustetaan pitenevän koko ennustejakson ajan, ja vuonna 2060 syntyvillä lapsilla on utopistiselta tuntuva elinajanodote: poikien 87,8 ja tyttöjen 91,5 vuotta.
.....
Vuoden 2001 väestöennusteen mukaan Suomessa oli 94 500 yli 85-vuotiasta vuoden 2008 lopussa, mutta todellisuudessa heitä oli 103 800. Ennusteen virhe on siis 9 prosenttia seitsemässä vuodessa, ja kertautuessaan ennustevirhe on aikamoinen vuonna 2040.
Vuoden 2001 ennusteessa kuolevuuden alenemisen oletettiin hidastuvan, mutta hidastumisen oletettiin osuvan vasta ennustejakson 2001-2030 puoliväliin. Vuonna 2007 laaditussa ennusteessa kuolleisuuslaskelmiin tehtiin muutoksia. Silti yli 85-vuotiaita koskeva ennustevirhe oli ensimmäisen vuoden jälkeen 0,7 prosenttia.
Kukaan ei pysty tarkasti ennustamaan eläkeikäisten tai vanhusväestön määrää vuonna 2050. "
Varmuudella ei tietenkään voi ennustaa tulevaisuutta kovin pitkälle. Voi olla, että elinikää lyhentää jokin tekijä, jota ei vielä tiedetä.
Siinä olet toki oikeassa, että henkilön odotettavissa oleva, jäljellä oleva elinikä on eri asia kuin vastasyntyneen eliniänodote.
Nyt en ymmärrä. Keskiajalla siis eli noin 90 v ikäiseksi, jos sota, sairaudet tai onnettomuus tappanut sitä ennen. Useinmiten ei tappanut.
Ihanko oikeasti? Miten sitten selität sen, että keskiajalla hyvin, hyvin harva ennätti täyttämään 90 v, koska yleensä sairaus vei jo kymmeniä vuosia ennen sitä. Elinajanodote on siis mielestäsi se ikä, johon asti ihminen voi biologian puolesta elää eikä lainkaan riippuvainen elinolosuhteista?
Viitonen: myös sairauksiin kuolleet ovat kuolleet ns. luonnollisen kuoleman, toisin kuin ap antaa ymmärtää. Olet oikeassa, ap höperehtii nyt pahan kerran. Totta kai perusterveydentila ja sairaudet vaikuttavat elinajanodotteeseen.
4
buahaha, ap se tässä nyt ei ymmärrä asiasta mitään. Oikeasti.
Kyllä suuri osa vanhushoidon potilaista kuolis viikon sisään ilman nykyaikaista lääkitys- ja hoitosydeemiä. Tiede ne hengissä pitää.
Ap on taas joku rokotusten vastustaja.
Ap on hippusen oikealla jäljillä, että lapsikuolleisuus on huomttava selittäjä silloin, kun vertaillaan eri kehitystasoilla olevia yhteiskuntia. Myös siinä ap on oikeassa että genetiikka määrittää myös elinikää.
Muuten hän kyllä on aika montussa. Lasten lisäksi kun aikuisetkin kuolivat keskiajalla sairauskiin, jotka nykyisin olisi jopa helposti parannettavissa (esim. antibiootit tulehduksiin) tai ainakin jotenkin parennettavissa. Hoidettavuuden lisäksi myös sairastavuus on vähenynyt mm. hygienian parannttua.
Tämän lisäksi ravitsemuksella on ollut todella suuri merkitys - varsinki jos vertaa keskiaikaan. Ei tarvitse mennä niinkään kauas, kun Suomessakin saatettiin talvella/ keväällä kärsiä keripukista.
Esim. Britaniassa arvioidaan, että eliniän odote ei enää nousisi. Syynä elintasosairaudet, nuorten ja keski ikäisten huonot ruokailu- ja terveystottumukset. Kakkostyypin diabetes, alkoholin ja tupakan aiheuttamat vauriot, liikalihavuus yms. ovat tätä päivää Terveydenhoito ei pysty auttamaan kaikkia.
Pieni nälkä ja toimeliaisuus on todettu hyväksi ihmiselle. Mutta nythän näistä ei tarvitse kenenkään "kärsiä".
Aika harvassa taisivat olla ysikymppiset keskiajalla, kun aika vähän niitä tuntuu olleen vielä 1800-luvullakin.