Antaisitko 18-vuotiaan tytön muuttaa 25-vuotiaan poikaystävän kanssa ulkomaille?

En antaisi, jos olisi oma tytär. Muussa tapauksessa en välittäisi.

Mieluummin 25-vuotiaan kuitn toisen 18-vuotiaan kanssa, jos ihan kotoa lähtee. Sinänsä soisin, että omat lapseni asuisivat ensin yksin, ennen kuin muuttavat yhteen jonkun kanssa. 18-vuotiaalle en voi kuitenkaan kuin antaa neuvoja, jos niitä kuunnellaan.

18 vuotias on täysikänen. Et voi estääkkään jos näin päättää.

Roadwalker kirjoitti:

En antaisi, jos olisi oma tytär. Muussa tapauksessa en välittäisi.

Asia ei riipu sun antamisista tai antamatta jättämisistä. 18-vuotias on täysi-ikäinen ja vanhemmilla ei ole enää mitään valtaa häneen. 18-vuotiaalla on oikeus tehdä omat valintansa. 

No enhän voisi tuon ikäistä määrätä, riippuen tapauksesta saattaisin suositella ettei muuttaisi, jos mies on kunnollinen niin miksei? Tietysti tytöllä olisi hyvä olla suunnitelma miten ja missä opiskelee ulkomailla jne.

up

Mihin maahan? Meneekö mies töihin? Luotatko mieheen, millainen on tausta?

Ainakin keskustelisin vakavasti toimeentulosta (onko mahdollista mennä siellä töihin) ja tulevaisuuden suunnitelmista (aikooko hakea opiskelemaan, miten onnistuu muuttokohteessa). Periaatteessa täysikäistä ei voi estää. Pääseehän sieltä aina takaisin ja jos näin kävisi lupaisin auttaa taas täällä uuteen alkuun (esim. saa alkuun tulla takaisin kotiin asumaan).

Vierailija kirjoitti:

Mieluummin 25-vuotiaan kuitn toisen 18-vuotiaan kanssa, jos ihan kotoa lähtee. Sinänsä soisin, että omat lapseni asuisivat ensin yksin, ennen kuin muuttavat yhteen jonkun kanssa. 18-vuotiaalle en voi kuitenkaan kuin antaa neuvoja, jos niitä kuunnellaan.

Niin jatkan vielä: ehkä sanoisin tytölle jotakuinkin näin:" En pidä hyvänä lähtöä kotoa suoraan jonkun kanssa yhteen. Todennäköisyys sille, että tulee särkyneitä sydämiä on suuri. Toisaalta todennäköisyys sille, että joka tapauksessa tulet elämäsi aikana sydämesi rikkomaan on myöskin suuri, vaikka et juuri nyt ulkomaille lähtisikään. Tiedäthän, että sydämestäni toivon, että juuri te ihanaiset rakkaat olisitte niiden muutaman prosentin tilastoissa, joiden suhde kestää vuosikymmenet.  Tee minkä koet oikeimmaksi vaihtoehdoksi, ja pyri nauttimaan elämästäsi. Muista, että kotiin olet aina tervetullut yhdessä poikaystäväsi kanssa tai sitten yksin. Ota yhteyttä kun voit hyvin, ja varsinkin ota yhteyttä, jos koti-ikävä iskee, tarvitset äidin neuvoja tai äidin rahapussia. ja tiedäthän, miksi olen huolissani: Olet minulle kovin rakas, ja toivoisin, että elämäsi olisi ruusuilla tanssimista ilman niitä piikkejä.  Ja Dinosauruksethan kuolivat sukupuuttoon siksi, kun heidän äitinsä unohtivat varoittaa jälkikasvuaan niin kovin tärkeistä asioista: villahousuista talvella ja syömisen muistamisesta."

täysi-ikäinen tekee mitä lystää, muuttaa vaikka ulkomaille. eli olisin aivan paniikissa ja huolissani mutta milläs estäisin. toivon vaan että edelleen ollaan niin hyvissä väleissä muutaman vuoden päästä kun on 18 ettei raaski muuttaa kovin kauas, kovin nuorena äiteestä ;)

Ikis provohan tämä on, mutta tällaisiin muuttoihin liittyy muitakin speksejä kuin ikä ja ulkomaat. Jos molemmat haluavat töihin tai opiskelemaan ulkomaille, niin turvallisempi ja halvempi on mennä yhdessä. Jos taas muutetaan miehen kotimaahan ilman opintoja tai työtä tytölle ollaan heikoilla vesillä. Ensimmäisessä tapauksessa toivottaisin hyvää reissua ja kutsua kylään. Toisessa varmaankin yrittäisin puhuttaa perumaan suunnitelmat.

Riippuu ihan siitä, mikä on 18 -vuotiaan elämäntilanne. Onko 2. asteen tutkintoa, onko suunnitelmaa siitä, millä hän aikoo itsensä elättää/ mitä aikoo opiskella uudessa maassa, vai aikooko vain olla tyttöystävänä siellä?

En äkkiseltään pidä miehen ikää erityisen oleellisena. Suomessa en antaisi kenenkään lapsistani muuttaa suoraan kodista avoliittoon, enkä myöskään antaisi varsinkaan tyttäreni muuttaa yhteen miehen kanssa, joka ei koskaan ole elänyt itsenäisesti, vaan aina äidin tai jonkun muun naisen hoivissa. 

Mutta jos sekä tyttärellä että hänen miesystävällään on kiinnostavat, maailmoja avaavat opiskelu - tai työpaikat uudessa maassa, niin olisi vaikea keksiä mitään vasta-argumentteja muutolle. 

Miten niin "antaisitko"? Kyseessä on täysi-ikäinen ihminen, jonka ei tarvitse kysellä lupaa vanhemmilta. Ei ole sinun asiasi päättää hänen menemisistään, voit vain antaa neuvoja ja toivoa, että niitä noudatetaan.

Itse kannustaisin muuttamaan. Hyvää kokemusta ja takaisinhan pääsee aina.