Lue keskustelun säännöt.
Onko eron jälkeen normaalia, että kaikki "ehdokkaat" ärsyttää?
14.07.2016 |
Erosta on tovi jo kulunut, mutta vielä en ole päässyt yli. Melko passiivisesti olen yrittänyt tässä kokeilla deittailua netissä ja kerran kävin livenä tapaamani miehen kanssa treffeillä. No jotenkin mua alkaa nyt ärsyttää, jos joku näistä osoittaa mielenkiintoa minuun, ja tekisi mieli antaa pakit oikein ilkeästi. Mutta en sano muutakuin suoraan ja kohteliaasti, että ollaanko vain ystäviä.
Että normaalia vai olenko vain oikeastu tulossa ilkeäksi? :P
Kommentit (12)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Selkeästi et oo vielä päässyt erosta yli. Kannattaa ehkä lopettaa deittailu. Kyllä aika hoitaa asiansa. Sit kun muut miehet oikeasti alkaa kiinnostaa, olet jo todennäköisesti erosta yli. Kokemuksesta puhun :) Tsemppiä elämään :)
Miesviha voi olla pysyvä kaveri eron jälkeen
Puoli vuotta ja sen jälkeenkin olemme nähneet.
Ei se kyynisyys vaan pikemminkin vertailu entiseen ja kun ei ole yhtä "hyvä" mukamas niin ärsyynnyn jos toinen alkaa sitten tekstailemaan innokkaasti. En olisi varmasti ilman eroakaan kiinnostunut heistä kuin ystävinä.
Tunnistan saman itsessäni. Minua suorastaan raivostuttaa jos joku osoittaa kiinnostusta minuun. Tekisi mieli vetää lättyyn. Tosin asialla voi olla tekemistä etten itse ole oikein kiinnostunut noista kanditaateista jotka osoittavat kiinnostusta. Mutta olen kyllä usein huomannut että sellaiset tyypit jotka todella pian ovat liian kiinnostuneita alkavat nyppimään muutenkin. Tyyliin on jo ihan valmiina suhteeseen vaikkei tiedä minusta hevon kakkaa. Kierrä sellaiset kaukaa. Aiheutuu mielipahaa vaan molemmille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tunnistan saman itsessäni. Minua suorastaan raivostuttaa jos joku osoittaa kiinnostusta minuun. Tekisi mieli vetää lättyyn. Tosin asialla voi olla tekemistä etten itse ole oikein kiinnostunut noista kanditaateista jotka osoittavat kiinnostusta. Mutta olen kyllä usein huomannut että sellaiset tyypit jotka todella pian ovat liian kiinnostuneita alkavat nyppimään muutenkin. Tyyliin on jo ihan valmiina suhteeseen vaikkei tiedä minusta hevon kakkaa. Kierrä sellaiset kaukaa. Aiheutuu mielipahaa vaan molemmille.
Heh, ihana. Sielunsisko! Juuri näin. Ja kiitos tsempeistä, ehkä tämä on jotain eroprosessia vielä. Miesparat :D
Vierailija kirjoitti:
Puoli vuotta ja sen jälkeenkin olemme nähneet.
Ei se kyynisyys vaan pikemminkin vertailu entiseen ja kun ei ole yhtä "hyvä" mukamas niin ärsyynnyn jos toinen alkaa sitten tekstailemaan innokkaasti. En olisi varmasti ilman eroakaan kiinnostunut heistä kuin ystävinä.
Ei puoli vuotta ole pitkä aika.
Ja et todellakaan ole erostasi yli, jos vertaat deittikumppania exään. Jos suhde exääsi on ohi, niin älä ole tekemisissä. Kuulostat nyt sellaiselta, joka haikailee exän perään vain. Keskitä nyt mielenkiintosi muihin asioihin, sure rauhassa ja älä pönkitä itsetuntoasi deittailemalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos erosta on tosiaan vain puoli vuotta, niin ei ihme, ettet ole vielä päässyt erosta yli. Ja kun et ole päässyt yli, niin miehet vielä ärsyttävät. Joten voisitko olla ystävällinen ja käsittelisit eron ensin. Ja vasta sen jälkeen sotkisit täysin ulkopuolisia asiaan.
Niin, en olekaan yli mutta luulin deittailun auttavan, saavan ajatuksia muualle, mutta päinvastoin.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä onko tuo normaalia. Mutta minusta on hyvä jos osaa tai malttää, että pöly ensin hieman laskeutuu ennenkuin aloittaa uuden parisuhteen. - Tietysti on hirmuisen vaikeaa sanoa, että milloin on lupa tai oikein kohdata "Se" uudempi "oikea" kumppani. Harva meistä haluaa laastariksi. Ja jotenkin surullista on mylös he, jotka eivät osaa lainkaa olla ja elää itsenäisesti ja yksin vaan kelpuuttavat kumppanikseen kenen tahansa. - Osa vielä niin lapsellisesti, että kuvittelevat pienessä mielessään, että kostavat näin ex- kumppanilleen. Toisaalta on myös surullista, jos eron jälkeen ei enää halua antaa uudelle ihastumiselle lainkaan mahdollisuutta vaan ajattelee kaikista -samaa sukupuolta olevista- aina jotenkin negatiivisesti.
No jaa, mulla on erosta jo vuosikausia, mutta edelleenkään kukaan mies ei oikein nappaa. Kiva jutella ja semmoista, mutta en näe ketään mun "parina". Jos alkaa tuntua liian tuttavalliselta, niin liukenen.
Kyynistääkö sinua sitten vielä ero ja on tunne, että "ei sillä väliä, vaikka tuo minusta pitäisikin, ei tästä kuitenkaan mitään tule"?