Leikkasin hiukseni pois.
Kärsin synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Minulla ei ole tukiverkkoja. Miehen suhtautuminen on kylmää ja piittaamatota. Eilen sysimustana hetkenä leikkasin hiukseni sängeksi, viiltelin jalat arville, otin unilääkettä liikaa. Minuun koskee ja sattuu. En tiedä miten jaksan.
Kommentit (11)
Vierailija kirjoitti:
Ajatuksia?
Ei oikeastaan.
Ei hiustenleikkuu ainakaan auta. Lääkärin juttusille.
Hae apua,jos et itsesi,niin ainakin lapsesi vuoksi.
Apua on haettu. Joudun odottamaan neljä viikkoa. Se on pitkä aika.
Kodinhoitaja avuksi nyt ensihätään. Missä sukulaiset?
Minäkin leikkasin hiukseni ja tein tekoja jolla halusin mieheni huomion. Tekoni 'huusivat' että tarvitsen apua ja minä huusin hänelle ihan oikeasti myös. Mutta toista ihmistä ei saa huomioimaan vaikka seisoisi päällään ja pidättäisi hengitystään jos hän ei välitä. Päätin että välitän ainakin itse itsestäni ja lapsestani sen verran etten vahingoita itseäni edes leikkaamalla päätä puolikaljuksi. Ei voi sanoa että pidän itsestäni nytkään mutta ainakin välitän olla vahingoittamatta ja rakastan lastani yli kaiken. Rakkaus miestä kohtaan kuoli pois.
Mene päivystykseen ja kerro tuo mitä tänne kerroit, sun täytyy saada jotain apua jo aiemmin, jos tilanne on kestämätön. Ehkäpä se herättäisi miehenkin tajuamaan. Tai tee itsestäsi lastensuojeluilmoitus, niin voit saada apua nopeastikin, enkä nyt tarkoita mitään huostaanottoa, vaan konkreettista apua arkeen. Voimia!
Pidä huoli hivenainetasapainosta. Sulla saattaa olla paha raudan ja B12 vitamiinin puute. Ne aiheuttaa masennusta ja outoa käytöstä. Mene lääkäriin, mutta sitä odotellessa syö tosi terveellisesti ja ota apteekista joku luontainen rautavalmiste tuoeksi.
Ajatuksia?