Kaveri kastoi lapsensa samannimiseksi kuin lapseni - 1-kirjaimen erolla.

tässä maassa nyt aika harva nimi on sellainen, mitä ei muilla ole.

Mitä haittaa, jos teillä Jenna ja heillä Jenni? Eri nimi se kuitenkin on.

kyseessä on siis eri nimi. olis se halutessaan voinut laittaa vaikka ihan saman nimenkin.



kunhan pääset harmituksestasi yli, et edes muista enää koko asiaa.

Se on minusta jo törkeää matkimista, vaikka nimi olisikin kaunis. Me keksimme lapsellemme hiukan harvinaisemman tokan nimen ja nyt sitten kaverimme matki lähes koko nimen. Tai koko nimenhän se matki, mutta " Emmistä" tuli " Emma" (nimet keksitty).

Törkeää matkimista.

Emmi Cinderella

ja Emma Cinderella,

kuten minun tapauksessani. (nimet edelleen keksittyjä)

Vierailija:

Niin, minäkin ole Mari, niin eiköhä..

Sitäpaitsi kuinka paljon tokaa nimeä edes käytetään.



Yksi ratkaisu sulle olisi tietty katkaista välit tähän ystävään, jolloin ongelma olis ratkaistu.

tytön ja antoi lapselleen tuon Elli nimen. Jos medän toisesta lapsesta olisi tullut tyttö niin hänelle olisimme antaneet nimen esim. Ella. Ymmärrän potutuksen, mutta sait kuitenkin antaa sen nimen ekaksi! Olistko itse antanut saman nimen tai yhden kirjaimen erolla?



Joskus nimellä todella on henkilöille iso merkitys!

Mulla ja miehen siskolla oli lasketutajat lähekkäin. Nimet me oltiin mietitty valmiiks tytölle ja pojalle. Onneks meille synty sitte tyttö koska miehen siskonpoika kastettiin täsmälleen samalla nimellä kuin me oltais pojalle annettu!! Toka nimi vielä harvinainen, vähän ihmeteltiin ristiäisissä et miten voi olla koska vain keskenämme miehen kanssa oltiin nimistä puhuttu.

Eihän sit enää oltais voitu nimetä samalla nimellä koska kyseessä meidän kummipoika ja ollaan paljon tekemisissä, mut jos kaverin kanssa olis käyny niin varmasti pojalleni oisin antanu valitsemamme nimen!!

lapsensa. Ja miten samannimiseksi kastetaan? Nimi annetaan väestörekisterikeskukseen ja kasteessa lapsi otetaan seurakunnanjäseneksi. Taidat olla aika yksinkertainen tapaus.

Meillä sama juttu, mitä joku toinenkin sanoi. Meillä oli nimi valmiina kakkoselle, serkku kastettiin ensin ja sai juuri saman nimen! Vielä sama kirjoitusasu (tämän nimen voi kirjoittaa kahdella eri tavalla). Eikä ole mikään tuikitavallinen nimi. Taisin vähän aikaa olla monttu auki kastetilaisuudessa.

kuin ystävälläni tai läheisellä sukulaisella jo on. Tuota yhden edellä olevan tapauksen kaltaista nimien varaamista en kyllä ymmärrä... Jo itsellä ei edes vielä ole sitä lasta, niin silloin ei mielestäni voi olettaa ettei joku tuttu laittaisi samaa nimeä minkä itsekin haluaisi. Seuraavalle lapselle haluaisin antaa saman nimen kuin mieheni serkulla on, emme tosin näe heitä edes kertaa vuodessa, joten tuskin siitä tulee ongelma. Toki asiaa olen miettinyt, olin vain keksinyt nimen ennen kuin muistin mikä mieheni serkun nimi on (hän on kohta jo aikuinen)

Puhekielessä on erittäin tavallista sanoa esim. " kastoimme poikamme Pekaksi" . Menetkö joka naapurimummolle saarnaamaan ahdasta näkemystäsi, jos uskaltaa yhdistää puheessaan kasteen ja nimenannon.

Nimenanto ja kaste liittyvät kyllä hyvin läheisesti toisiinsa, vaikka periaatteessa erillisistä asioista onkin kyse. Lapsi nimittäin ei voi saada kastetta ilman nimeä, ja hyvin yleisesti se on pappi, joka ne nimet sinne rekisteriin toimittaa.

Vierailija:

lapsensa. Ja miten samannimiseksi kastetaan? Nimi annetaan väestörekisterikeskukseen ja kasteessa lapsi otetaan seurakunnanjäseneksi. Taidat olla aika yksinkertainen tapaus.

Mutta jos sinun lapsesi on vaikka Mirelle Christianna ja ystävälläsi on Mirella Christianna, niin syytän ystävääsi plagioinnista ;)

Jos kaverisi on puhunut joskus vuosia sitten haluavansa tytöstään vaikka Ella Esmeraldan, ja nimi on jäänyt sinulle jonnekin alitajuntaan. Kun oma tyttösi syntyi, muistit tuon nimen ja kuvittelit että se on omaa keksintöäsi, ja annoitte sen tytöllenne yhden kirjaimen erolla: Elli Esmeralda. Mitä ystäväsi olisi pitänyt tehdä? Luopua mielestään maailman kauneimmasta nimestä Emma Esmeraldasta?



Tädilleni kävi suunnilleen näin joskus. Äitini oli sanonut, että hänen tytöstään tulee Susan Helena. Äiti sai esikoisekseen pojan. Täti sai sitten tytön muutaman vuoden kuluttua, ja antoi tälle nimeksi Anne Susan Helena. Hän ei todellakaan, aidosti, muistanut mistä oli kuullut nimen Susan Helena joskus. No, sitten synnyin minä, Susan Helena :) Äidin ja tädin välit eivät tosin tästä kärsineet, nauroivat vaan.

Vierailija:

Luopua mielestään maailman kauneimmasta nimestä Emma Esmeraldasta?

eivät millään keksineet tytölle nimeä ja isovanhemmat sitten ehdottivat tätä meidän tekonimeä. Eivät vaan ymmärtäneet, että olisimme oikeasti antaneet sen tyttärellemme sitten kun sellaisen joskujs mahdollisesti saisimme. Toiset oikeasti haluavat antaa tietyn nimen.



Olin kyllä todella ihmeissäni kastajaisissa kjun se minulle siellä sitten pamautettiin, meinasi itku tulla : (



Ja olen ihan viisas, mutta tuo oli minusta tyhmä temppu.

Ei tule kellekään mitään väärinymmärryksiä.

Tiesivät oikein hyvin lapseni toisesta nimestä, muuten se tuskin heille olisi edes tullut mieleen. Kuten sanottu tiedän ettei saisi tällaisesta asiasta valittaa, mutta suututtaa kuitenkin.

Mietittiin tätä nimeä kauan ja etsittiin nimenomaan toiseksi nimeksi jotain harvinaisempaa ja löydettiin sattumalta kaunis nimi, joka on ollut molempien jo edesmenneillä sukulaisilla. (isoisoisoisoäidilläni ja miehen suvusta löytyi vielä kauempaa historiasta) Tällä nimellä oli kaunis tarina meidän lapselle kerrottavaksi, nyt nimen hohto tuntuu menevän kun kaverin lapsi sai tismalleen saman. :( Kaimoilla on ikäeroa 4v, mutta kaverillani on samanikäinen lapsi kuin omani ja ovat bestiksiä.

Eniten suututtaa se ettei kaveri voinut edes etukäteen sanoa että aikovat nimetä meidän lapsen mukaan tämän oman kakkosensa. Sitten vasta ristiäisten jälkeen (ei päästy ristiäisiin, kun oli lakkiaiset samana päivänä) uskaltautui kertomaan.

Vierailija:

Meillä sama juttu, mitä joku toinenkin sanoi. Meillä oli nimi valmiina kakkoselle, serkku kastettiin ensin ja sai juuri saman nimen! Vielä sama kirjoitusasu (tämän nimen voi kirjoittaa kahdella eri tavalla). Eikä ole mikään tuikitavallinen nimi. Taisin vähän aikaa olla monttu auki kastetilaisuudessa.

Vierailija:

Jos kaverisi on puhunut joskus vuosia sitten haluavansa tytöstään vaikka Ella Esmeraldan, ja nimi on jäänyt sinulle jonnekin alitajuntaan. Kun oma tyttösi syntyi, muistit tuon nimen ja kuvittelit että se on omaa keksintöäsi, ja annoitte sen tytöllenne yhden kirjaimen erolla: Elli Esmeralda. Mitä ystäväsi olisi pitänyt tehdä? Luopua mielestään maailman kauneimmasta nimestä Emma Esmeraldasta?

Tädilleni kävi suunnilleen näin joskus. Äitini oli sanonut, että hänen tytöstään tulee Susan Helena. Äiti sai esikoisekseen pojan. Täti sai sitten tytön muutaman vuoden kuluttua, ja antoi tälle nimeksi Anne Susan Helena. Hän ei todellakaan, aidosti, muistanut mistä oli kuullut nimen Susan Helena joskus. No, sitten synnyin minä, Susan Helena :) Äidin ja tädin välit eivät tosin tästä kärsineet, nauroivat vaan.