Huomaan kyllä, että jonkinlaista masennusta/ahdistusta pukkaa
mutta apua siihen ei lääkkeistä/kesksuteluista olisi. Viime aikoina on ollut rankkaa, oikeastaan pidempäänkin, tosin paljon hyviäkin asioita on tapahtunut. Mutta huomaan siis olevani aika pohjalla, kaikki vaatii ponnistelua ja pieni ahdistus on koko ajan, toisinaan tosi iso. Hetkittäin voin ihan ok, jopa hyvin. Taustalla olevat asiat ovat sellaisia, joihin en itse voi vaikuttaa vaan joudun vaan kestämään ja kärsimään niistä. Poispääsyä ei ole. Saa nähdä kauan jaksan, ehkä niiden hyvien asioiden voimalla kuitenkin.
Kommentit (2)
Lääkkeistä ja terapiasta ei siis olisi hyötyä, koska ahdistuksen ja tuskan aiheuttamat asiat eivät poistu vaikka niitä kuinka käsittelisin tai lääkkeillä keinotekoisesti nostattaisin mielialaani. Hetkittäin pystyn irtaanutumaan kaikesta ja nauttimaan mutta tosiaan, hetkittäin.
Oletko edes kokeillut lääkitystä ja/tai terapiaa? Suosittelisin kyllä hakemaan apua kärsimisen sijasta.