Naisten ja miesten välinen tasa-arvo ja hoitovapaa

Samaa mieltä. Lisäksi tässä ei oteta huomioon sitä fyysistä faktaa että isä ei voi imettää. Itse olen imettänyt lapsen tahtisesti n. Vuoden ikään lapsen parhaaksi.

Täysimetystähän suositellaan 6kk jonka jälkeen vasta aletaan pikkuhiljaa maistelemaan kiinteitä, alle vuoden ikäisen tärkein proteiinin ja ravinnon lähde on edelleen äidin maito. Ja lehmänmaito eli korvike niillä joilla ei ole mahdollisuutta tarjota äidin maitoa.

Odotan, että Se, joka jo ehti alapeukuttaa niin perustelisi... t. ei Ap. 

Saahan sen nyt jo jakaa, mutta monessa tapauksessa se ei ole taloudellisesti kannattavaa. Lisäksi "perinteinen" tapa on, että äiti jää kotiin. Eihän äitiysvapaa ole kuin kolme kuukautta. Siitä eteenpäin kumpi vain voi olla kotona.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän joidenkin naisten ja miesten välistä tasa-arvoa ajavien pointin siinä, että hoitovapaa pitäisi jakaa puoliksi äideille ja isille. Siihen, että vanhempain- ja hoitovapaiden kuluja saataisiin siirrettyä äitien työnantajilta tasapuolisesti isienkin työnantajille, pitäisi kuitenkin löytyä jokin muu keino. Minun mielestäni tasa-arvoa kun ei ole se, että molempien sukupuolten edustajien pitää tehdä yhtä paljon kaikkea, vaan se, että molempien sukupuolten edustajilla on yhtäläinen mahdollisuus tehdä kaikkea.

Esimerkiksi minä itse henkilökohtaisesti elän tällä hetkellä suurinta unelmaani ollessani kotiäitinä esikoiselleni. Vaikka olen mielettömän onnellinen, huomaan silti jotenkin "häpeileväni" asiaa, enkä ole siitä ylpeä, koska tuntuu, että jotkut ajattelevat minun jotenkin alistuneen asemaani, enkä voisi itse haluta tätä.

Miksi ihmeessä hoitovapaa pitäisi pakolla jakaa mieheni ja minun kesken puoliksi, jos minulle tämä on suurinta unelmaani ja mieheni on tyytyväinen voidessaan käydä töissä?

Ehkäpä sen vuoksi, että tasajako olisi sinun työnantajaasi kohtaan reilumpaa.

"Samaa mieltä. Lisäksi tässä ei oteta huomioon sitä fyysistä faktaa että isä ei voi imettää. Itse olen imettänyt lapsen tahtisesti n. Vuoden ikään lapsen parhaaksi. Täysimetystähän suositellaan 6kk jonka jälkeen vasta aletaan pikkuhiljaa maistelemaan kiinteitä, alle vuoden ikäisen tärkein proteiinin ja ravinnon lähde on edelleen äidin maito. Ja lehmänmaito eli korvike niillä joilla ei ole mahdollisuutta tarjota äidin maitoa."

Rintamaito on toki erinomaisen hyvää ja arvokasta ravintoa lapselle, mutta onko se ainoa syy, miksi olisi aina parempi, että yksinomaan nainen on "Se", joka jää kotiin pienen lapsen kanssa, enkä esimerkiksi minä  miehenä. - Eikö esimerkiksi rintamaitoa voi (ns) lypsää valmiiksi pulloon jolloin myös minä isänä saattaisin ravita pienokaisen, kun lapsen äiti on töissä?  

itse olen sillä kannalla, että paras on, jos vanhemmat voivat keskenään sopia, että kumpi käy mahdollisesti enempi töissä ja kumpi on laps(i)en kanssa kotona. - ihan pientä lasta kun en hennoisi viedä "heti" hoitoon...  Siten pienen lapsen kanssa voi kotona olla välillä enempi minä välillä mahdollisesti äiti; riippuen elämäntilanteesta ja kuten sanottu keskinäisestä sopimisesta.   

Äitiys- ja perhevapaiden kulut voitaisiin jo nykyisellään aivan helposti jakaa tasan nais- ja miesvaltaisten alojen kesken, mutta sitä ei voida tehdä, koska sitä ei voida tehdä, vaan siitä pitää saada vääntää kättä.

Minä olen ihan rehellisesti sitä mieltä että paljon useampi ihminen olisi elämässään onnellisempi ja tyytyväisempi jos asioita olisi helpompi järjestää, kuten nyt esimerkiksi tämä hoitovapaa-asia. Moni isä jäisi aivan mielellään pidemmällekin vapaalle kuin mitä nyt on mahdollista jäädä, ja he haluaisivat osallistua (ja osallistuvatkin) aiempaa enemmän lastensa hoitamiseen. Tämä on tutkittu asia, vasta pääsykokeissa siitä luin kun oli kirjallisen tehtävän aineistona.

Siihen, miten yritykset ja finanssipoliittinen maailma sitten pyörisivät kaamean muutoksen jälkeen joka soisi vanhempien olevan lapsiaan hoitamassa, en todellakaan tiedä. Mutta kyllä se silti epäkohdalta tuntuu ettei molempia vanhempia rohkaista ja kannusteta jäämään hoitovapaalle. Ei täällä kovin pitkälle pötkitä loppujen lopuksi pelkkien tukien varassa, jostain se leipä on tienattava. Ja jos perhe on se haave, niin miksi haaveen havittelusta pitää rangaista.

Kulut pitäisi jakaa puoliksi , siis korostan että  lapsenteon KULUT pitäisi jakaa eikä välttämättä vapaita.

Olisi siihen ihan yksinkertainen keino: miesten palkasta jotain 0,2%  ( tai mitä todellisuudessa laskennallisesti olisikin) suurempi sosiaaliturvamaksu nimenomaan lastenteosta aiheutuvien kulujen kattamiseen.

En ymmärrä, miksi miehillä ei ole mahdollista jäädä nykyistä pitemmille vapaille. Mikä siihen lienee syynä, kun jo 1990-luvulla lasteni isä oli melkein koko vuosikymmenen vanhempain- ja hoitovapaalla, kun itse olin vain äitiysvapaat, ja niidenkin aikana mies saattoi olla hoitovapaalla.