Mies ja asioita päättäminen

Oltiin lähdössä kesälomalla koko perheen kans reissuun, ihan kotimaassa viikon pätkä. Ollaan joka vuosi käyty, mieskin jo joskus tammikuussa jutteli, että nythän voi kesälomaa ja perinteistä matkaa odotella, on se kivaa perheen kans päästä..

Viikon päästä lähtö ja nyt mies ilmottaa, että voin lähtä lasten kanssa itsekseni kun oon kaiken jo yksin suunnitellut. Kysyin monta kuukautta sitten mieheltä, että mihin haluais, kuulemma ihan sama. No käviskö paikka X? Joo, hyvin käy, kivalta kuulostaa. Mentäiskö tällä kertaa junalla vai ajetaanko taas matka puoliks? Ihan sama, miten vaan mun mielestä helpoin on. Mennäänkö sukulaisten nurkkiin vai johonki muualle? Päätä sää, kun oot ennenki katellu leirintäalueita ja sellasta.

Tästä tuli jumalaton riita, jossa mies huutaa, että oon pilannu hänen elämän, ikinä ei tehdä, mitä hän haluaa yms... Ja helvetti, lun mä yritän aina suunnilleen pakottaa sen päätöksiin mukaan, kun kaikki on AINA ihan sama, mulle käy mikä vaan ja päätä sää. Ei meinaan ole ihan kevyttä miettiä ja päättää yksin kaikkea talon rakennuspaikasta mattojen materiaaliin ja viikon ruokalistaan... ja sitten ku joku menee vituilleen, ni "ite halusit", "no miks ei tehty niin ja näin tätä asiaa".. no ois vittu esittäny paremman toimintatavan jo ennen ku kaikki meni mettään...

Itsekin myönsi, ettei mielipiteitään sano, muttei kyllä keksinyt, miten mun me sitten pitäis tietää.. Tää matkahommakin... Se olis halunnu vissiin mennä Lappiin mökkeilemään vanhempiensa paikkaan, mutta ei missään vaiheessa ole mulle siitä mitää maininnu. Olis menty sinne sit. Nyt on menossa yksinää ja kai me lasten kans mennään alkuperäisen suunnitelman mukaan ku kaikki majotukset yms on sovittu ja matkat ostettu..