Naiset! (synttärimuistamiset mieheltä)
Kuinka moni avioliitossa / avoliitossa / vakavassa parisuhteessa jää syntymäpäivänään ilman lahjaa / muistamista mieheltä? Alkaa jo kyllästyttää kun joka vuosi sama homma ja ikää mittarissa jo yli 30. Salkun kanssa tullaan kaupasta eikä edes ole käynyt pienessä mielessä, että suklaalevyn voisi toiselle ostaa. Onko mulla vain joku poikkeuksellinen nahjus tämä yksilö vai onko yleisempikin ilmiö?
Kommentit (16)
Olet jo aikuinen ihminen. Synttärit on lapsille.
Ostatko sä miehelle? Minä sain aamupalan ja itsetehdyn kakun synttäreinä, vastaavasti minä ostin miehelle (arvoltaan kyllä suuremman) lahjan, mutta olin ikionnellinen että se muisti syömisillä☺️ Jos ostat niin huhhuh mikä mies 😳 jos taas et, niin silloin ei voi odottaa itsekään saavansa mitään:/
Mene töihin ja osta omat suklaalevysi.
Yleinen. Muistaa onnitella kyllä, mut lahjoja ei ole näkynyt. Saan kuulemma itse valita jotain.
T.N42
En tiedä, miten sujuisi, jos mun syntymäpäivä ei olisi sama päivä kun ISO kansallinen juhla & pyhäpäivä.. varmaan kävisi just noin.
Kyllä minun aviomies muistaa joka kerta. Usein kukkia 🌹
Joskus jotain tavaraa tms.
Emme hanki lahjoja, sillä emme juhli synttäreitä. Suosittelen kaikille. Ei tule lahjanhankintapaineita, turhaa krääsää, pahaa mieltä tms. Arjessa muistaminen riittää, ne kuuluisat pienet teot.
Meillä sattuu syntymäpäivät samalle viikolle, joten muistutan miestä synttäreistä, kun se ei muista edes omaansa. Jos toisella on jotain toivetta, niin toinen voi ostaa sen lahjaksi. Joskus ostetaan jotain yhteistä kivaa tai tarpeellista, yleensä käydään syömässä. Yllätyslahjat eivät oikein ole onnistuneet, joten olemme luopuneet niistä.
Mun mies muistaa aina. Ei mitään ihmeempää ostele, suklaata tai vartalorasvaa tms. Ja se riittää mulle.
Saan lahjoja, suuriakin. Mutten odota niitä mykkänä marttyyrina, vaan usein jopa suunnittelemme yhdessä mitä toisen synttäreille tai vaikka isäinpäivään hankitaan.
Saattaa oli jokin tarvekalu, joka pitää ostaa muutenkin. Olen toivonut ja saanut mm. oksasahan ja tasohiomakoneen tai läppärin. Mies vaikka kitaran tai lisenssin johonkin tietokoneohjelmaan.
Meille molemmille myös joululahjat ovat tärkeitä, tiedämme sen, kun näistä on keskusteltu ajoissa.
46+47
Mun mies kyllä ottaa riemulla vastaan mun tarkkaan harkitun ja mietityn lahjan, oon siis aina hankkinut jotain mistä mies todella pitää. Mulle hankkii jonku hätäisen lahjan tyyliin edellisenä iltana. Esim viimeksi oli jostain korista napannut vain kynsilakan.
En mä ainakaan saa mitään. Ellen itse varta vasten pyydä jotain TIETTYÄ. Miehen syyt lahjojen puuttumiseen on mm. "nyt ei oo varaa", "en tiedä mitä sulle ostais", "mä ostan sulle sit jossain vaihees jotain". Itse ostan aina ajatuksen kanssa miehelle kivan synttärilahjan :( Ollaan 30-vuotiaita. Ja mies on muissakin asioissa epäromanttisin mies, jonka kanssa olen koskaan ollut.
Kauheaa: synttärit, joulu, vuosipäivä, kihlapäivä, hääpäivä... Miksi teitä tulee lahjoa koko ajan?
Eipä muisteta minuakaan. Eikä rajoitu vain syntymäpäiviin, myös mm joulu on melko köyhää. Vedotaan sitten rahapulaan, vaikka omalle äidilleen on kyllä varaa viedä lahjoja. Jos jotain saankin, niin muistetaan mainita ettei siihenkään olisi ollut varaa/tämäkin maksoi näin ja näin paljon - eli melkein kivempi sitten jäädä ilman lahjaa. Olen maininnut että ihan vitosen kukkapuskakin olisi sydäntä lämmittävä joskus.
Yleinen.