No nyt saa nauraa :D

Exänpaska otti ja jätti tämän vuoden puolella, en sen tarkempaa ajankohtaa kerro. Kuitenkaan tähän päivään mennessä en ole ollut valmis mihinkään, vaikka exä on oikeasti melkoisen kiero, ehkä vähiten minulle sopiva ikinä jne. Lista jatkuisi, jos jaksaisin kirjoittaa :D Tosiaan en ole tehnyt eron jälkeen kenenkään kanssa mitään, koska ei vain ole tuntunut siltä. Oma aika on tullut todella tarpeeseen ja uusi suhde on viritteillä, katsotaan nyt johtaako mihinkään vai ei.
Ajankulukseni käyn aina kyyläyskierroksilla katselemassa somen ihmeellisessä maailmassa milloin kenenkin elämän käänteitä, myös tämän exän. Nyt sain eräällä keinolla tietää hänellä olevan uusi muija, ja ai että kuolin sisäisesti :D Ensinnäkin muija on selkeästi epäviehättävämpi kuin minä, ja toiseksi ragastavaisilla ei ole mitään julkista tietoa ihanasta suhteestaan. Minun kanssani exä halusi heti julkistaa minuun liittyvät asiat, oikein kysyikin, että voiko laittaa parisuhdetiedon näkyville. Minä itse hieman alkuun toppuuttelin. Ja nyt: ei mitään hehkutusta :D

Tulin iloiseksi huomatessani, etten mennytkään suunniltani tästä tiedosta. Tämä nostaa vain omaa itsetuntoani niin ulkoisissa kuin sisäisissä asioissa. Olen oppinut antamaan olla, koska kun käyttää maalaisjärkeä, voi hyvinkin ymmärtää yllättävän paljon. Tuskinpa tuokaan mikään vuosisadan rakkaustarina on :D Ällöttää, kuvottaa, mutta myös naurattaa.

Olen tajunnut, että elämällä rehellistä elämää on lopputulos aina parempi. Minä etenen omaan tahtiini, ja kun minä jonain päivänä sulan rakkaudesta, on exä todennäköisesti riutumassa surkuuttaan. Koskaan ei kannata esittää menevämpää tms. vain saadakseen egoboostausta, se on turhaa ja rikkoo vain ihmistä itseään.

Olipa tässä taannoin toinenkin tapaus, jossa eräs nettimies sanoi hymyilleensä kuvalleni ja kirosi välimatkaamme. Suhteesta ei olisi edes voinut tulla mitään, koska hänellä oli ihan omat kotiprojektinsa siellä jossain, ja minulla omani täällä. Mies sitten alkoi melkein heti seurustelemaan, ja sysäsi minut syrjään. Noin pari kuukautta, ja kaikki yhteiskuvat ja hehkutukset olivat kadonneet. :D

Miksi harrastan kyttäilyä? Koska se auttaa minua käsittelemään omia tunteitani ja ajatuksiani. Sitä paitsi nyt tiedän, että jos/kun exä joskus vinkuu minun perääni, niin en todellakaan enää ikinä koske häneen. Kuvottava ihminen kaikin puolin :D