Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Lapset pienellä ikäerolla--jälkimmäisellä koliikkia, allergioita, huono nukkumaan jne.

Vierailija
15.06.2007 |

Pitääkö paikkansa?

Kommentit (8)

Vierailija
1/8 |
15.06.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Myös miehen lapsuudenperheessä. Parilla tuttavapariskunnalla ja serkulla näin...Muita kokemuksia?



ap

Vierailija
2/8 |
15.06.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

olivat vatsavaivaisia ja huonoja nukkumaan. ikäeroa 1,5 v.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/8 |
15.06.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tai siis kyllä meillä kakkonen oli joillain tavoin " vaikeampi" lapsi, tuota vatsa-huutelua oli n. 3 viikosta 4 kuukauteen asti. Mutta onneksi kuitenkin nukkui hyvin, mikä auttoi minun jaksamistani. Allergioita tai muita ei ole ollut, muutenkin terveempi lapsi kuin isoveljensä. Nyt vuoden iässä oma rasituksensa on tuo fyysisen kehityksen hitaus, lapsi on vasta oppinut ryömimään pieniä matkoja, ei vielä nouse itse istumaan, seisomisesta puhumattakaan. Eli tuon olisin toivonut/kuvitellut tapahtuvan nopeammin.



Mutta siis toki toista lasta harkitessa kannattaa suhtautua alkuun niin että noita " ongelmia" voipi tulla enemmän ja pahempina kuin esikoisella...

Vierailija
4/8 |
15.06.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tarkoitan sitä, miltä, kuinka vaikealta/vaativalta jne toinen lapsi tuntuu.



Meillä esikoinen oli uskomattoman vaativa tapaus joka huusi vähän yli 4-kuiseksi _koko_ ajan, mikään ei ollut hyvä, ja oli vielä 2-vuotiaaksi hirveän vaikea.

Toinen lapsemme olisi varmasti ollut samanlainen, mutta kun olimme tottuneet ensimmäiseemme ja oppineet tulemaan vaativan lapsen kanssa toimeen, hän tuntui helpommalta kuin ensimmäinen.

Vierailija
5/8 |
15.06.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


Tarkoitan sitä, miltä, kuinka vaikealta/vaativalta jne toinen lapsi tuntuu.

Meillä esikoinen oli uskomattoman vaativa tapaus joka huusi vähän yli 4-kuiseksi _koko_ ajan, mikään ei ollut hyvä, ja oli vielä 2-vuotiaaksi hirveän vaikea.

Toinen lapsemme olisi varmasti ollut samanlainen, mutta kun olimme tottuneet ensimmäiseemme ja oppineet tulemaan vaativan lapsen kanssa toimeen, hän tuntui helpommalta kuin ensimmäinen.

Esikoisemme oli varsin rauhallinen vauva, nukkui paljon, söi ja hereilläoloajan oli tyytyväinen kaveri. Itkua kuuli harvoin.

Siksi varmaan tuo kakkosen vatsan huutaminen tuntui meistä niin pahalta kun aiempaa kokemusta siitä ei ollut. Jonkun koliikkilapsen äidin mielestä meidän kakkonen olisi varmaan ollut tyytyväinen ja rauhallinen vauva ;o)

Vierailija
6/8 |
15.06.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kakkosen ja kolmosen ikäero 1v3kk. Molemmat oli helppoja tapauksia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/8 |
15.06.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:

Silläkin voisi olla merkitystä, millainen ensimmäinen lapsi on.

Tarkoitan sitä, miltä, kuinka vaikealta/vaativalta jne toinen lapsi tuntuu.

Meilläkin ensimmäinen oli niin supervaativa. Että toinen oli sitten helppo (koska vaativuusasteikossa ei ollut toiseen suuntaan enää lukuja).

Oikeesti meidän toinen kyllä heräsi 6 - 12 kk:n iässä vajaat kymmenen kertaa yössä. Mutta silti pidin sitäkin heräämistahtia ihan inhimillisenä vain koska ensimmäinen lapsi nukkui aikanaan vielä paljon huonommin (se ei sillon edes nukahtanut niiden heräämisten välissä, vaan oli vain sylissä). Moni varmaan sanoisi tuota meidän helpompaa vaativaksi, mutta ei se oikeesti oo, vaan ihan tavallinen vauva.

Vierailija
8/8 |
15.06.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

esikoisella ei yhtään mitään, jälkimmäisellä vaikka ja mitä ei edes tiedetä mikä vaivaa... :(

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi kahdeksan viisi