Ratsastajat!

Syvät vatsalihakset käyttöön, napa selkärankaan ja vähän nojaat taaksepäin niin että istut persuksillasi kunnolla. Pohkeet rentona.

Vierailija kirjoitti:

Syvät vatsalihakset käyttöön, napa selkärankaan ja vähän nojaat taaksepäin niin että istut persuksillasi kunnolla. Pohkeet rentona.

Noin mä oon tehnytkin, mutta ei oikein ole toivottua vaikutusta. Tosin voi olla, että tuo "pohkeet rentona" -kohta ei sitten toteudu mun kohdalla, koska mun jalat tuppaavat olemaan aika epärennot. Mutta kiitos, ei muuta kuin jatkamaan harjoituksia!

-

Mun tuli muuten mieleen, että kerran jossain AV:n ratsastamista käsittelevässä ketjussa oli joku kolme vuotta ratsastusta harrastanut aikuisen aloittanut ratsastaja, joka kertoi rastsastavansa maastoesteitä 4- tai 5-vuotiaalla angloarabiorillaan. Se on jäänyt mieleen hienona AV-hetkenä :D

Ap

Jaa mä en tollasta harrasta. Oon ihan tavallinen puskaratsastaja. Mutta jos sä puristat pohkeella ja jarrutat istunnalla on sulla kaksi vastakkaista apua käytössä. Mitä teet käsilläsi, ei kaikki reagoi pelkkään istuntaan.

Kaikki hevoset ei jarruta istunnalla vaikka tekisitkin kaiken oikein.

Tuosta kyseisestä hevosesta just se omistaja sanoi, että pitäisi reagoida istuntaan.

Ap

No jos nojaat taakse, niin ei se hevonen pysähdy. Taakse nojaaminen on käsky liikkua eteenpäin. Jos on pakko nojata johonkin, niin eteen, se pyytää hidastamaan.

Vierailija kirjoitti:

No jos nojaat taakse, niin ei se hevonen pysähdy. Taakse nojaaminen on käsky liikkua eteenpäin. Jos on pakko nojata johonkin, niin eteen, se pyytää hidastamaan.

Hmm... mä olen kyllä ratsastanut hevosella, jolle on opetettu apu "taakse nojatessa eteen", mutta en ole huomannut, että muut hevoset siihen reagoisi. Nimittän mulla lantio menee jumiin helposti ja yksi juttu, mitä satulassa teen, on se, että nojaan vähän taakse. Kukaan hevonen ei ole koskaan siitä innostunut pyrkimään eteenpäin. Mutta siis, mä teen niin kuin ykkönen selitti, aktivoin vatsalihakset ja siinähän lantio sitten työntyy eteenpäin, jolloin automaattisest ylävartalo nojaa vähän taakse.

Ap

Olen aika amatööri vastaamaan. Heppa kuitenkin omien kokemusten mukaan pysähtyy kun vetää ohjaimista itseen päin. Sitä varten ne jutut on hepalla suussa että niillä ohjataan. Vasemmalle, oikealle tai seis. Se seis on yhtäaikaa molemista hihnoista itseen päin.

Aika helposti sain hepan menemään miten halusin. Aika paljon itseäni kehuen eläimet tykkää musta. Sillä voin oikein leuhkia että iso koira josta varoitettiin on mun ystävä. Annoin ensin nuuhkia, sitten silitin ja aina sillä otuksella häntä heiluu kun meikän näkee.

Tähän päivään mennessä ei ole tullut sellaista eläintä vastaan joka ei olisi tykännyt tästä jätkästä.

Purista perseellä.

Vierailija kirjoitti:

Olen aika amatööri vastaamaan. Heppa kuitenkin omien kokemusten mukaan pysähtyy kun vetää ohjaimista itseen päin. Sitä varten ne jutut on hepalla suussa että niillä ohjataan. Vasemmalle, oikealle tai seis. Se seis on yhtäaikaa molemista hihnoista itseen päin.

Aika helposti sain hepan menemään miten halusin. Aika paljon itseäni kehuen eläimet tykkää musta. Sillä voin oikein leuhkia että iso koira josta varoitettiin on mun ystävä. Annoin ensin nuuhkia, sitten silitin ja aina sillä otuksella häntä heiluu kun meikän näkee.

Tähän päivään mennessä ei ole tullut sellaista eläintä vastaan joka ei olisi tykännyt tästä jätkästä.

Onhan sekin yks tapa ratsastaa, että ohjaa vain ohjista ja pysäyttää vain ohjilla. Ei kuitenkaan se tapa, millä kehittyy.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Purista perseellä.

Miten, käytännössä? Siis niin, että jalat eivät purista.

Ap

Niinkuin kakkaisit

Jalat rennoksi, nojaa taaksepäin satulassa, kevennä otetta suitsista, purista syvät vatsalihakset yhteen ja istu kunnolla taaksepäin satulassa. Ykkönen olikin hyvät ohjeet kertonut.

T. Ratsastuksen opettaja

Myös mulle on aikoinaan opetettu, että taakse nojaamalla ihmisen lantio avautuu niin, että hevosella on ns tilaa lähteä liikkeelle. (Tämän salaisuuden kertoi kansallisen tason piipertäjä sekä ratsuttaja, joten koen hänen tietävän mistä puhuu).

Se että on ratsastuksen ope ei kerro nojaamisen olevan absoluuttinen totuus. Se on kyllä huomattu. Lapsena ollessani eräskin ope neuvoi nojaamaan taakse ja sahaamaan suusta mikäli hevonen lähti kuskaamaan kesken ratsastustunnin. Eikä yksikään poni pysähtynyt tällä konstilla.