Maailmassa on kaksi ihmismieltä vaivaavaa mysteeriä jotka eivät tule ikinä ratkeamaan

Ensimmäisen mysteerin tällä hetkellä yleisimmin hyväksytty selitys on ns. alkuräjähdys, mutta mikä sen mahtoi aiheuttaa? Toinen mysteeri on aika hyvin avattu, kun on lakattu kyselemästä miehiltä ja otettu mittatikku ammattilaisten käteen.

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäisen mysteerin tällä hetkellä yleisimmin hyväksytty selitys on ns. alkuräjähdys, mutta mikä sen mahtoi aiheuttaa? Toinen mysteeri on aika hyvin avattu, kun on lakattu kyselemästä miehiltä ja otettu mittatikku ammattilaisten käteen.

Ensimmäisessä mysteerissä on monia ongelmia. Juuri se että miten tyhjyydestä syntyi jotakin ja se onko muita universumeja (todennäköisesti on) jne. Toisessa taas ongelmana on, että miten saada kaiken kokoisia miehiä mitattavaksi (häpeilevät eivät suostu mitattavaksi) ja miten saada vehkeet huippukuntoon stressaavassa tilanteessa. Ja se onko paljon löskiö tiellä jne.

Maailmankaikkeus on aina ollut olemassa. Sitä on ihmismielen vaikea käsittää, että jotakin olisi aina ollut olemassa, koska meidän aikakäsitys rajoittuu siihe, että näemme omassa ajassamme ja maailmankaikkeudessa koko ajan asioiden alkamista ja päättymistä. Maailmankaikkeus ei ole koskaan alkanut, eikä päättynyt. Se vain muuttaa muotoaan. Oli se sitten pieni piste joka yhtäkkiä räjähtää ja laajenee tai kaartuva pyörteeksi, joka muuttuu taas takaisin pieneksi pisteeksi. Se on kuitenki aina ollut eikä pääty koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Maailmankaikkeus on aina ollut olemassa. Sitä on ihmismielen vaikea käsittää, että jotakin olisi aina ollut olemassa, koska meidän aikakäsitys rajoittuu siihe, että näemme omassa ajassamme ja maailmankaikkeudessa koko ajan asioiden alkamista ja päättymistä. Maailmankaikkeus ei ole koskaan alkanut, eikä päättynyt. Se vain muuttaa muotoaan. Oli se sitten pieni piste joka yhtäkkiä räjähtää ja laajenee tai kaartuva pyörteeksi, joka muuttuu taas takaisin pieneksi pisteeksi. Se on kuitenki aina ollut eikä pääty koskaan.

Ei tuo teoriasi kuulosta väärältäkään, mutta lopulta se on pelkkää spekulaatiota. Maailmankaikkeuteen liittyy niin paljon ihmeellisiä asioita ettei niitä voi järjellä ymmärtää. Totuus jää meiltä ikuisesti saavuttamatta, sillä järki ei riitä, aistit vääristävät kaikkea ja tiedostamaton tekee omia temppujaan. Itse yritän sen vuoksi muodostaa mahdollisimman subjektiivisen maailmankäsityksen.

Tuu mittaamaan. Turha sulle on itse vastata, kun et kuitenkaan uskois.

Minua vaivaa lapseomainen mihin avaruus päättyy. Onko se ääretön? Toisaalta miten joku voi olla ääretön? Mielestäni kaikella pitäisi olla päätepiste, mutta toisaalta, mitä päätepisteen jälkeen sitten on? Olen tullut siihen tulokseen, että avaruuden on oltava sellainen, jossa jossain vaiheessa käännytään huomaamatta takaisin, eli kun aikansa siellä kulkee koko ajan suoraan eteenpäin, tulee lähtöpisteeseen. Tiedelehdessä on pohdittu samaa, mutta ne jutut on liian vaikeita mulle ymmärrettäväksi. 

Vierailija kirjoitti:

Maailmankaikkeus on aina ollut olemassa. Sitä on ihmismielen vaikea käsittää, että jotakin olisi aina ollut olemassa, koska meidän aikakäsitys rajoittuu siihe, että näemme omassa ajassamme ja maailmankaikkeudessa koko ajan asioiden alkamista ja päättymistä. Maailmankaikkeus ei ole koskaan alkanut, eikä päättynyt. Se vain muuttaa muotoaan. Oli se sitten pieni piste joka yhtäkkiä räjähtää ja laajenee tai kaartuva pyörteeksi, joka muuttuu taas takaisin pieneksi pisteeksi. Se on kuitenki aina ollut eikä pääty koskaan.

Tämä on hyvä pointti, sillä aika sellaisena kuin me sen käsitämme on osa universumiamme. Ei ole siis aikaa ennen maailmankaikkeutta, sillä aika alkoi alkuräjähdyksestä. Ja aikahan voi kulkea taaksepäinkin ilman että se olisi ristiriidassa minkään tunnetun fysiikan lain kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Minua vaivaa lapseomainen mihin avaruus päättyy. Onko se ääretön? Toisaalta miten joku voi olla ääretön? Mielestäni kaikella pitäisi olla päätepiste, mutta toisaalta, mitä päätepisteen jälkeen sitten on? Olen tullut siihen tulokseen, että avaruuden on oltava sellainen, jossa jossain vaiheessa käännytään huomaamatta takaisin, eli kun aikansa siellä kulkee koko ajan suoraan eteenpäin, tulee lähtöpisteeseen. Tiedelehdessä on pohdittu samaa, mutta ne jutut on liian vaikeita mulle ymmärrettäväksi. 

NASAn mukaan maailmankaikkeus on näkyvää maailmankaikkeutta suurempi muistaakseni n. 98 % varmuudella. Ei voida tietää onko se ääretön, sillä havaintoja näkyvän maailmankaikkeuden ulkopuolelta on mahdoton saada, mutta periaatteessa mitään estettä sille ei ainakaan ole.