Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Euroopan tulevaisuus: kehitysmalleja

makethejp
18.06.2016 |

Yksittäisiä ongelmia tulee varmaarn ikuisellaan ilmentymään kun puhutaan kansallisista eduista ja yhteisten tavoitteiden yhteensovittamisesta. Ovatko jäsenvaltiot valmiita ja sitoutuneita toimimaan yhdessä rauhan, yhteiskunnallisen vakauden, demokratian, tasa-arvon ja yvinvoinnin turvaamiseksi EU n kansoille.
Tuleeko unionin toimintakyky tehostumaan ja uskottavuus vahvistumaan .

Velkakriisin myötä EU jakaantuu käsittääkseni neljään eri ryhmään: Välinmeren maat ylivelkaantuneita eivätkä selviä ilman tukea. Vauraat Keski-Euroopan maat pyrkivät estämään tukitoimillaan EMU n hajoamisen. EMU n ulkopuolinen maa Iso-Britannia ei ole hallunnut osallistua pelastusoperaatioon. sittenon Itäisen Euroopan köyhät maat. Suomi on korkeimman luottoluokituksen maa.
Onnistuuko EU pysäyttämään jäsenmaidensa ylivelkaantumisen?

Jos nostetaan esille joitakin huolia EU sta: Pelko työpaikkojen siirtymisestä jäsenmaihin, joissa on Suomea alemmat tuotantokustannukset. Maanviljelijöiden vaikeudet. Pienten jäsenmaiden vaikutusvallan menettäminen. Kritiikkiä: Unioinia ei johdeta tehokkaasti, tgoimintaa ei pidetä riittävän läpinäkyvänä, vastuullisena ja demokraattisena.

Keskustelua EU sta, sen ongelmista ja tulevaisuuden näkymistä asialliseen sävyyn toivoisin.

Kommentit (11)

Vierailija
1/11 |
18.06.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joutuu ottaa mallia kehitysmaista kohta.

Vierailija
2/11 |
18.06.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

"Onnistuuko EU pysäyttämään jäsenmaidensa ylivelkaantumisen?"

Tää on täysin väärä kysymys. Oikea kysymys on, halutaanko pysyvä tulonsiirtojärjestelmä euromaiden välille. Ja koska Saksa päättää niin ei haluta. Velkaantuminen ja austerity tulee siis jatkumaan hamaan tulevaisuuteen, kärsijöinä etenkin euromaiden taloudelliset periferiat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/11 |
18.06.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

En kovin suurena pelkona näe tuota työpaikkojen siirtymistä alemman kustannuksen maihin, eihän täällä kohta ole enää mitä siirtää. Mistä pitäisi olla huolissaan on palkkojen alentaminen Suomessa. Eiköhän kokoomuksen ajatuksena ole saada paikallisella sopimisella luotua halpatyövoimamarkkinat Suomeen, maahanmuuttajat siivoomaan 5 euron tuntipalkalla. Siitä kannattaa olla huolissaan.

Enkä myöskään näe, että on varsinaisesti EU:n ongelma maiden velkaantuminen, kyllähän se on hyvin yleinen ongelma muuallakin.

Brexitin mahdollisia seuraamuksia:

- Niin sanottujen puolalaisten putkimiesten tulo Suomeen, jos saavat lähtöpassit Briteistä. Ei siis minään suurena laumana, mutta saattaisi lisätä työvoiman tuloa Suomeen varsinkin tekniikan aloilla.

- Ranskan ja Saksan vaikutusvalta lisääntyy huomattavasti EU:ssa.

- Mikäli Britannia nousee jaloilleen parissa vuodessa sen uskon olevan EUn loppu, koska muut näkisivät ettei EU:sta ole mitään hyötyä niin miksi kuulua siihen.

- Skotlannin itsenäisyys askeleen lähempänä.

- Talouskriisi

Brittien jääminen jäseneksi:

- Vapaudet, mitä vapauksia britit tulevat saamaan. Aiheuttaako se eripuraa.

Vierailija
4/11 |
18.06.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä se tietysti herättää.

Vierailija
5/11 |
18.06.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

En kovin suurena pelkona näe tuota työpaikkojen siirtymistä alemman kustannuksen maihin, eihän täällä kohta ole enää mitä siirtää. Mistä pitäisi olla huolissaan on palkkojen alentaminen Suomessa. Eiköhän kokoomuksen ajatuksena ole saada paikallisella sopimisella luotua halpatyövoimamarkkinat Suomeen, maahanmuuttajat siivoomaan 5 euron tuntipalkalla. Siitä kannattaa olla huolissaan.

Enkä myöskään näe, että on varsinaisesti EU:n ongelma maiden velkaantuminen, kyllähän se on hyvin yleinen ongelma muuallakin.

Brexitin mahdollisia seuraamuksia:

- Niin sanottujen puolalaisten putkimiesten tulo Suomeen, jos saavat lähtöpassit Briteistä. Ei siis minään suurena laumana, mutta saattaisi lisätä työvoiman tuloa Suomeen varsinkin tekniikan aloilla.

- Ranskan ja Saksan vaikutusvalta lisääntyy huomattavasti EU:ssa.

- Mikäli Britannia nousee jaloilleen parissa vuodessa sen uskon olevan EUn loppu, koska muut näkisivät ettei EU:sta ole mitään hyötyä niin miksi kuulua siihen.

- Skotlannin itsenäisyys askeleen lähempänä.

- Talouskriisi

Brittien jääminen jäseneksi:

- Vapaudet, mitä vapauksia britit tulevat saamaan. Aiheuttaako se eripuraa.

"Enkä myöskään näe, että on varsinaisesti EU:n ongelma maiden velkaantuminen, kyllähän se on hyvin yleinen ongelma muuallakin."

Se oli se yhdysvalloista levinnyt finannssikriisi: eli Yhdysvaltain talous oli jo vuosia elänyt yli varojensa. Euroopan maissa monet kuluttajat olivat raskaasti velkaantuneita ja asuntomarkkinat olivat ylikuumentuneita. Sijoittajilta lainanottajille välittävät rahoitusmarkkinat romahtivat syksyllä 2008. Kansainväliset suurpankit eivät enää lainanneet rahaa toisillleen kuten tavalisesti, koska kyti pelko amerikkalaisten arvopapereiden arvojen romahduksen aiheuttava pankkien konkursseja. Yritykset taas reagoivat maailmalla lopettamalla uusien liiketoimien suunnittelun ja lykkäsi maksut muille yrityksille. Rahoituksen loppumisen pelko johti investointien, sijoittamisen ja globaalin kaupan jähmettymiseen. Tämä vaikutti eniten vienti vetoisiin maihin kuten SUomeen. 

Euroalueiden jäsenmaat olivat solmineet vakaus- ja kasvusopimuksen eli että harjoitetaan tiukkaa budjettikuria ja kielletään valtion liiallinen velkaantuminen ( eli valtion velka ei saa ylittää 60 prosenttia vuotuisesta BKT sta). Näiden noudattamista ei käytänössä valvottu lainkaan. Kreikaan valtiovarainministeri myönsi, että kansantalouden kirjanpitoa peukaloitiin jo kättelyssä pyrkiessään EMU n jäseneksi.

No finanssikriisin seurauksesta keväällä jo yli puolet olivat rikkoneet ja ylittäneet EMU n vakaus- ja kasvusopimuksen viitearvon.

Finanssikriis muuttuminen maailmanlaajuiseksi oli yhdistelmä hitaasti kehittyneitä ongelmallisuuksia ja riskejä. Jenkkien asuntomarkkinoilla oli ongelmia ja ne tiedostettiin. Jos subprime-lainat olisivat pysyneet pankkien ja asiakkaiden välisinä, ongelma olisi itsessään ollut amerkkalaisten (luottotappiorikit olisivat kantaneet amerikkalaiset pankit) Amerikkalaisten ongelmat paketoitiin suuriksi monisäikeisiksi sijoitustuotteiksi, joita pankit myivät  muille rahoituslaitoksille ja ne edelleen suursijoittajille ympäri maailmaa. Vuonna 2007 työttömyys kasvoi eikä asuntovelalliset kyenneet hoitamaan lainojaan. Asuntolainoihin perustuvien sijoituste arvo romahti. Globaaleille rahoitusmarkkinoille levisi pelon sävyttämä epätietoisuus kuinka suuri määrä romahtaneita sijoituksia suurpankkien hallussa oli. Osakemarkkinaat kääntyivät jyrkkään laskuun ja maailmalla suurpankit joutuivat hankaluuksiin. Vuonna 2008 useat amerikkalaiset suurpankit ja investointipankit ajautuivat lähes vararikkoon. Useat kaatuivat. Pelko pankkien kaatumisesta- -kansainvälisten  rahoitusmarkkinoiden jähmettyminen.

Tilannetta rahoittivat länsivaltioiden lupaus taata suurpankkien varainhankinnat ja tallettajien rahat. Pankit eivät saaneet rahoitusta markkinoilta omin toimin, vaan ne olivat asiakkaidensa talletusten ja keskuspankkien myöntämien lyhytaikaisten lainojen varassa.

Yhteenveto: Amerikkalaisten asuntorahoitus oli liika kasvuhakuista ja riskejä vähäteltiin. Asuntolainan paketointi monisäikeiseksi sijoitustuotteeksi, joita myytiin ympäri maailmaa.Suurpankit ja suuret institutionaaliset sijoittajat sijoittivat näihin miljardeja euroja. Amerikkalaisten investointipankkien toiminta oli liika lyhytjänteistä, velkarahoitteista ja riskipitoista. Riskinottoon kannustivat johtajien suuret bonukset ja muut palkkiot: lyhyen ajan menestys sijoitustoiminnassa tuotti huimat tulot, mutta valtavat tappiot jäivät muiden maksettaviksi. Kriisi on tulos ahneudesta, lyhytnäköisyydestä, valvonnan puutteesta, tietämättömyydestä sekä nousukausien huolettomuudesta.

Vierailija
6/11 |
18.06.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mielenkiintoista olisi saada vielä pientä keskustlelunpoikasta aikaiseksi. Taitavat ihmiset olla mökkeilemässä. No eipä siinä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/11 |
18.06.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tiivistyy ja lisää voimaansa, siis vihdoin todellinen EU-armeija, mikäli Brexit toteutuu ja Trumpista tulee presidentti

Vierailija
8/11 |
18.06.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tiivistyy ja lisää voimaansa, siis vihdoin todellinen EU-armeija, mikäli Brexit toteutuu ja Trumpista tulee presidentti

Joopa joo :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/11 |
18.06.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

makethejp kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiivistyy ja lisää voimaansa, siis vihdoin todellinen EU-armeija, mikäli Brexit toteutuu ja Trumpista tulee presidentti

Joopa joo :)

Kiitos kiitos. Minä en pidä tuosta miehestä.

Vierailija
10/11 |
18.06.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomi ei ole korkeimman luottoluokituksen maa enää.

Toisekseen suomen vienti ei ole koskaan saanut näin kovaa moukarointia kuin EU:n aikana. Tilastokeskuksen tuoreimmat luvut ovat hyytävää luettavaa. 

Suomi on maksanut kreikkaa ja menettää seuraavissa käänteissä käytännössä takuunsa. ELi rahat menivät kankkulan kaivoon. Suomi on myös maksanut britannian maksamattomia jäsenmaksuja. 

Järjetöntä menoa. Tulemme koukkaamaan vielä todella syvältä, osa selviää osa ei. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/11 |
19.06.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jatketaanko vielä.