Lue keskustelun säännöt.
Mitäs mammat ovat mieltä; Pitäisikö jo ala-asteelta lähtien opettaa lapsia ohjelmoimaan?
17.06.2016 |
Pitäisikö siis jo ala-asteelta lähtien opettaa lapsille ohjelmointia ja mahdollisesti myös loogista päättelyä ja diskreettiä matematiikkaa (viittaan näihin kolmeen lyhenteellä OLD)?
Olen itse nyt 23-vuotias ja olen 10-vuotiaasta asti touhunnut tietokoneiden parissa. Ensimmäisen pelini ohjelmoin 11-vuotiaana olen nyt työskennellyt valmistumisestani lähtien kolmen vuoden ajan vanhempana ohjelmoijana eräässä tietoturva-alan yrityksessä.
Oma mielipiteeni on se, että kyllä pitäisi. Ei sen takia, että jokaisen tulisi osata ohjelmoida, mutta OLD on mielestäni yleishyödyllistä ja se antaa mittaamattoman arvokkaat valmiudet jopa ihan jokapäiväiseen elämään. Ajatusmaailma avartuu ja muuttuu aivan uudenlaiseksi, kun huomaa, että ihan tavallisia eteen tulevia ongelmia voi helposti ratkaista yksinkertaisilla menetelmillä, joita ei vain ole tullut ennen ajatelleeksi.
OLD:in antamia valmiuksia ja uutta ajatusmaailmaa hyödyntää ihan huomaamattaan esimerkiksi opiskelussa, harrastuksissa ja työelämässä. Asioiden käsittely sekä priorisointi paranee ja esimerkiksi turhat väittelyt jäävät minimiin, kun kumpikin osapuoli osaa ajatella loogisesti ja järkevästi, että miten päästään lopputulokseen, joka hyödyttää molempia osapuolia.
Yritän kovasti keksiä jotain käytännön esimerkkiä, mutta se on valitettavasti melko haastavaa, sillä itselläni tämä kaikki tapahtuu jo niin automaattisesti, että en edes huomioi asiaa.
Otetaan nyt vaikka vähän tällainen kaukaa haettu esimerkki, nimittäin termi äidinkielestä tuttu, mutta kovin mystinen "possessivisuffiksi". Tätä ei ainakaan omat opettajani koskaan viitsineet kenellekkään avata, ja siten se meni monilta vain suoraan ohi.
Kun tuota termia "possessiivisuffiksi" miettii ihan järjellä, että mitä se tarkoittaa:
- "possessiivi", englannista tuttu sana "possession", eli jotakin omistamista
- "suffiksi", affiksin, eli etuliitteen vastakohta, eli takaliite
Yhdessä näistä siis rakentuu "omistamisen takaliite" -tyylinen sana, mikä kertoo jo tosi paljon enemmän koko roskan tarkoituksesta. Tuosta voi nyt siis jo päätellä, että jos meillä on jokin omistamiseen liittyvä sana, kuten "polkupyöräni" tai "polkupyöräsi", niin tämä possessiifisuffiksi noissa sanoissa on varmaankin "ni" ja "si", koska ne ovat perusmuotoisen polkupyörä-sanan omistamiseen liittyviä takaliitteitä. Homma on selvä ilman minkäänlaista ulkoa opettelua tai pänttäämistä - pääteltiin vain asia loogisesti läpi ja näin saatiin vastaus mikä on oikein, tai ainakin hyvin lähellä oikeaa.
Eli tosiaan, OLD:in opettelusta on todella paljon hyötyä ja veikkaisin, että jos (ja kun) sitä aletaa jo ala-asteelta lähtien opettamaan, niin tulokset tulevat olemaan merkittäviä!
Kommentit (38)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos jotakuta ei kiinnosta, ei häntä jaksa kiinnostaa edes sinun possessiifisuffiksiselityksesi. Ohjelmoinnin opettamisessa on sekä hyötyjä että haittoja. Voi olla hyötyä, mutta se on jostakin toisesta pois. IMHO tietsikkapelejä ei maailmassa juurikaan tarvittaisi.
Ei sitä enää paljon meitlä kysytä. Ohjelmointi (tai ehkä ennemminkin ohjelmoinnillinen ajattelu) on uudessa peruskoulun opsissa. Lankeaa matemaattisten aineiden opettajille pääsääntöisesti. Kukahan heidätkin täydennyskouluttaa ja millä rahalla...
Eka- ja tokaluokkalaiset ovat meidän koulussa tehneet jotain pelillistä scratchilla. Ei niistä mitään full-stack developereita kuitenkaan ole odotettavissa.
Vierailija kirjoitti:
Jos jotakuta ei kiinnosta, ei häntä jaksa kiinnostaa edes sinun possessiifisuffiksiselityksesi. Ohjelmoinnin opettamisessa on sekä hyötyjä että haittoja. Voi olla hyötyä, mutta se on jostakin toisesta pois. IMHO tietsikkapelejä ei maailmassa juurikaan tarvittaisi.
Haen tässä nimenomaan sitä, että se juttu ei ole se, että oppii ohjelmoimaan, vaan se mitä oppii sen sivutuotteena. Ideana ei olekaan tehdä kenestäkään ohjelmoijaa, vaan antaa opiskelijalle uusia tapoja ajatella asioita.
Kiinnostus on sitten ihan eri asia ja se on mielestäni aika pitkälle opettajastakin kiinni. On toisaalta oppilaita, joita ei vain yksinkertaisesti kiinnosta mikään esimerkiksi oman- tai vanhempien asenteen vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos jotakuta ei kiinnosta, ei häntä jaksa kiinnostaa edes sinun possessiifisuffiksiselityksesi. Ohjelmoinnin opettamisessa on sekä hyötyjä että haittoja. Voi olla hyötyä, mutta se on jostakin toisesta pois. IMHO tietsikkapelejä ei maailmassa juurikaan tarvittaisi.
Haen tässä nimenomaan sitä, että se juttu ei ole se, että oppii ohjelmoimaan, vaan se mitä oppii sen sivutuotteena. Ideana ei olekaan tehdä kenestäkään ohjelmoijaa, vaan antaa opiskelijalle uusia tapoja ajatella asioita.
Kiinnostus on sitten ihan eri asia ja se on mielestäni aika pitkälle opettajastakin kiinni. On toisaalta oppilaita, joita ei vain yksinkertaisesti kiinnosta mikään esimerkiksi oman- tai vanhempien asenteen vuoksi.
Mikäs siinä, opetetaan vain minun puolestani. Oma tenavani on yleensä innostunut kaikesta, mutta olen hiukan kyyninen sen suhteen, että löytyykö sellaista oppimisen paloa laajemmalti. On hienoa seurata sivusta uteliasta asennetta maailmaa kohtaan, mutta sitten kun törmää niihin ***tua alinomaa hokeviin elämäänsä kyllästyneihin teineihin, kaikki opetus tuntuu siltä kuin heittäisi helmiä sioille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäisi. Ja muutenkin matemaattisten aineiden opetuksen laatua pitäisi nostaa. Suomi on näissä todella kaukana oppimistuloksissa.
Juuri matemaattisten aineiden vuoksi Suomi menee Pisassa alaspäin kuin vuoristorata. Lukutaito pitää vielä pinnalla.
Varovasti kuiskaan, mistä ne resurssit tähän saataaisiin pak....r...si
Vierailija kirjoitti:
Ei sitä enää paljon meitlä kysytä. Ohjelmointi (tai ehkä ennemminkin ohjelmoinnillinen ajattelu) on uudessa peruskoulun opsissa. Lankeaa matemaattisten aineiden opettajille pääsääntöisesti. Kukahan heidätkin täydennyskouluttaa ja millä rahalla...
Eka- ja tokaluokkalaiset ovat meidän koulussa tehneet jotain pelillistä scratchilla. Ei niistä mitään full-stack developereita kuitenkaan ole odotettavissa.
Peruskoulun englanninkielien opetus ei tee kenestäkään kääntäjää, historian opetus ei tee tutkijaa jne. Eli tuo full-stack developer on aikaa kaukaa haettu - peruskoulu kun ei valmista ammattiin.
Kysymys on aina siitä, mitkä valmiudet olisi hankittava jo peruskoulussa, että ne parhaiten tukisivat oppimista seuraavilla oppiasteilla. mm. ohjelmoinnillista ajattelua tarvitaan paljon muussakin kuin pelkässä ohjelmistokehityksessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei niistä mitään full-stack developereita kuitenkaan ole odotettavissa.
Eikä missään nimessä pidäkään olla odotettavissa. Tuo ohjelmoinnillinen ajattelu on juurikin se avainsana tässä koko hommassa. Muistelen esimerkiksi omilta matematiikan tunneiltani, kun jotain samaa laskua toistettiin joka tehtävässä eri luvuilla, niin miten helppoa se oli itselleni. Ei mennyt kuin minuutti tehdä pieni laskukone excelillä, mikä rullasi tehtävien luvut laskukaavan läpi ja minun ei tarvinut kuin täyttää vastaukset tehtäviin. Tällaista minä ainakin hakisin tältä ohjelmoinnilliselta ajattelulta - huomataan, että jokin asia toistuu, niin mitä sille voi tehdä, ettei tarvitse itse sitä asiaa tylsästi ja mekaanisesti toistaa.
Pitäisi opettaa algoritmeja ja algoritmistä ajattelua, ei niinkään ohjelmointia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vain jos aihe kiinnostaa, eli vapaaehtoisena aineena varmasti ihan kiva. Mieillä13-15 vuotiasta ohjelmointi kiinnostaa aika vähän, ovat kyllä DI isänsä kanssa jotakin tehneet, mutta 10 v on tehnyt vaikka mitä jo. Nykyiset aineet ovat koulussa hyvät, harrastuksena koulun ulkopuolella voisi olla vaikka ohjelmointiopetusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sitä enää paljon meitlä kysytä. Ohjelmointi (tai ehkä ennemminkin ohjelmoinnillinen ajattelu) on uudessa peruskoulun opsissa. Lankeaa matemaattisten aineiden opettajille pääsääntöisesti. Kukahan heidätkin täydennyskouluttaa ja millä rahalla...
Eka- ja tokaluokkalaiset ovat meidän koulussa tehneet jotain pelillistä scratchilla. Ei niistä mitään full-stack developereita kuitenkaan ole odotettavissa.
Kysymys on aina siitä, mitkä valmiudet olisi hankittava jo peruskoulussa, että ne parhaiten tukisivat oppimista seuraavilla oppiasteilla. mm. ohjelmoinnillista ajattelua tarvitaan paljon muussakin kuin pelkässä ohjelmistokehityksessä.
Mielestäni opiskelijoita tulisi yksinkertaisesti opettaa opiskelemaan. Tällä hetkellä kun vain oletetaan, että se on jotenkin automaattisesti kaikilla hallussa. Jo ala-asteelta asti pitäisi opettaa, miten asiat liittyvät toisiinsa ja miten näitä liitoksia voi etsiä ja havaita.
Kirjoitin tästä samasta asiasta pari kuukautta sitten muualle. Kirjoitin, että opiskelijoille tulisi jo hyvin varhaisessa vaiheessa tehdä selväksi se, että miten eri tieteiden asiat rakentuvat toistensa päälle. Kaikki uusi perustuu johonkin vanhaan ja sama pätee suoraan opiskelussa - kaikki uudet opiskeltavat asiat perustuvat johonkin vanhaan, jonka jo osaa. Opiskelijat eivät vain tiedosta tätä ja uudet asiat tuntuvat täysin hatusta vedetyiltä ja mitenkään mihinkään liittymättömiltä.
Tulisi myös tehdä selväksi se, että kun tutkijat maailmalla keksivät jotakin uutta, niin sekin on vain nykytiedon soveltamista uusiin tarkoituksiin tai uudella tavalla. Jos joku keksii uuden, kymmenen kertaa pitkäkestoisemman akun, niin menetelmät ja ideat sen tekemiseen eivät ole jonkun hörhön tuulesta tempaamia, vaan esimerkiksi jonkun toiseen tieteenalan löydöksen soveltamista johonkin toiseen tieteenalaan, eli periaatteessa sitä pyörän keksimistä uudelleen, mutta uuteen tarkoitukseen.
Samalla tavalla opiskelijoiden on mahdollista ajatella oppimiaan asioita. Mitä kaikkea on pitänyt opetella, jotta nyt pystyy opettelemaan ja ymmärtämään tämänhetkisen opetettavan asian? Mihin tämänhetkistä opetettavaa asiaa voisi käyttää jatkossa?
Toinen on sitten tuo asioista ja ideoista puhuminen niiden nimillä. Tarkoitan siis sitä, että miten opiskelija voi halutessaan löytää itsenäisesti jostain asiasta lisätietoa, mikäli ei tiedä asian nimeä? Esimerkkinä yliopiston matematiikan tunneilla minulla tuli vastaan "tässä on eräs funktio, onko se integroituva jne. jne." -tyyppisiä tehtäviä. Huomasin, että funktio näyttää tutulta, joten se ei ole mikään "eräs funktio", vaan itseasiassa "Kochin lumihiutale"-funktio, joten miksi sitä ei voi kutsua sen nimellä? Tämä ärsytti kun vastaan tuli muita mielenkiintoisia funktioita ja asioita, mutta ne olivat kaikki vain "eräitä x".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos jotakuta ei kiinnosta, ei häntä jaksa kiinnostaa edes sinun possessiifisuffiksiselityksesi. Ohjelmoinnin opettamisessa on sekä hyötyjä että haittoja. Voi olla hyötyä, mutta se on jostakin toisesta pois. IMHO tietsikkapelejä ei maailmassa juurikaan tarvittaisi.
Haen tässä nimenomaan sitä, että se juttu ei ole se, että oppii ohjelmoimaan, vaan se mitä oppii sen sivutuotteena. Ideana ei olekaan tehdä kenestäkään ohjelmoijaa, vaan antaa opiskelijalle uusia tapoja ajatella asioita.
Kiinnostus on sitten ihan eri asia ja se on mielestäni aika pitkälle opettajastakin kiinni. On toisaalta oppilaita, joita ei vain yksinkertaisesti kiinnosta mikään esimerkiksi oman- tai vanhempien asenteen vuoksi.
Mikäs siinä, opetetaan vain minun puolestani. Oma tenavani on yleensä innostunut kaikesta, mutta olen hiukan kyyninen sen suhteen, että löytyykö sellaista oppimisen paloa laajemmalti. On hienoa seurata sivusta uteliasta asennetta maailmaa kohtaan, mutta sitten kun törmää niihin ***tua alinomaa hokeviin elämäänsä kyllästyneihin teineihin, kaikki opetus tuntuu siltä kuin heittäisi helmiä sioille.
Tämä iskee minuun syvästi. On niin surullista katsoa kun 13-vuotiaat pikkupojat ja -tytöt kittaavat siideriä metsässä, joutuvat poliisin kanssa tekemisiin ja muutenkin käyttäytyvät ongelmallisesti. En oikein ymmärrä mistä tämä koulun vastaisen ja vittua viljelevä nuoriso on peräisin ja mistä nuo asenteet oikein juontavat juurensa. Paras arvaukseni on, että vanhemmilta. Valitettavaa onkin sitten se, että tuollaisiin vanhempiin on ainakin tähän mennessä ollut täysin mahdotonta vedota millään tavalla. Miten voivatkin olla niin asennevammaisia, välinpitämättömiä ja lastensa tulevaisuudesta välittämättömiä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos jotakuta ei kiinnosta, ei häntä jaksa kiinnostaa edes sinun possessiifisuffiksiselityksesi. Ohjelmoinnin opettamisessa on sekä hyötyjä että haittoja. Voi olla hyötyä, mutta se on jostakin toisesta pois. IMHO tietsikkapelejä ei maailmassa juurikaan tarvittaisi.
Haen tässä nimenomaan sitä, että se juttu ei ole se, että oppii ohjelmoimaan, vaan se mitä oppii sen sivutuotteena. Ideana ei olekaan tehdä kenestäkään ohjelmoijaa, vaan antaa opiskelijalle uusia tapoja ajatella asioita.
Kiinnostus on sitten ihan eri asia ja se on mielestäni aika pitkälle opettajastakin kiinni. On toisaalta oppilaita, joita ei vain yksinkertaisesti kiinnosta mikään esimerkiksi oman- tai vanhempien asenteen vuoksi.
Mikäs siinä, opetetaan vain minun puolestani. Oma tenavani on yleensä innostunut kaikesta, mutta olen hiukan kyyninen sen suhteen, että löytyykö sellaista oppimisen paloa laajemmalti. On hienoa seurata sivusta uteliasta asennetta maailmaa kohtaan, mutta sitten kun törmää niihin ***tua alinomaa hokeviin elämäänsä kyllästyneihin teineihin, kaikki opetus tuntuu siltä kuin heittäisi helmiä sioille.
Tämä iskee minuun syvästi. On niin surullista katsoa kun 13-vuotiaat pikkupojat ja -tytöt kittaavat siideriä metsässä, joutuvat poliisin kanssa tekemisiin ja muutenkin käyttäytyvät ongelmallisesti. En oikein ymmärrä mistä tämä koulun vastaisen ja vittua viljelevä nuoriso on peräisin ja mistä nuo asenteet oikein juontavat juurensa. Paras arvaukseni on, että vanhemmilta. Valitettavaa onkin sitten se, että tuollaisiin vanhempiin on ainakin tähän mennessä ollut täysin mahdotonta vedota millään tavalla. Miten voivatkin olla niin asennevammaisia, välinpitämättömiä ja lastensa tulevaisuudesta välittämättömiä...
Nuokin teinit olisi pelastettu, jos olisivat saaneet ohjelmointiopetusta ajoissa!!!!!!!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta ei pitäisi. Eivät ole mitään perustaitoja joita jokaisen pitäisi osata, ja lisäksi alalla ei edes tee vähäisellä, peruskoulutason osaamisella mitään. Ne, joita kiinnostaa, opiskelkoon itsekseen.
Itse olen ammattiohjelmoija, ja ohjelmoinut noin 10-vuotiaasta asti, ilman että koulussa siihen aikaan mitään opetettiin.
Meillä ainakin 5 luokkalaiselle tuli valinnaisena ohjelmointi mukaan opiskeluun nyt.
ohjelmointi on paljon järkevämpi ja nykyaikaisempi tapa opetella ajattelua kuin matematiikka, joten kannatan.
on se jo kirjoitti:
Meillä ainakin 5 luokkalaiselle tuli valinnaisena ohjelmointi mukaan opiskeluun nyt.
Hyvä että edes valinnaisena :) Pyydä häntä opettamaan asiat sinullekin, ei itsesi takia, mutta sen takia että opettaessa asioita muille oppii samalla tosi paljon itse, koska asiaa joutuu yksinkertaistamaan ja miettimään päässään, jotta sen saa selitetyksi toiselle.
Vierailija kirjoitti:
Minusta ei pitäisi. Eivät ole mitään perustaitoja joita jokaisen pitäisi osata, ja lisäksi alalla ei edes tee vähäisellä, peruskoulutason osaamisella mitään. Ne, joita kiinnostaa, opiskelkoon itsekseen.
Itse olen ammattiohjelmoija, ja ohjelmoinut noin 10-vuotiaasta asti, ilman että koulussa siihen aikaan mitään opetettiin.
Todella vähäisellä osaamisella tekee silläkin jo paljon. Ja varmaan ihan jokaisella työpaikalla jopa. Perusasioiden osaamisella valkenee, mikä on ohjelmoinnilla mahdollista, vaikka itse ei sitä osaisi toteuttaa, samoin kuin mikä ohjelmointi on helppoa ja mikä vaikeaa. Tämä mahdollistaa vaikkapa sen, että työntekijä itse osaa ehdottaa tiettyjä työtehtäviään automatisoitaviksi, tai ymmärtää etsiä tehokkaampia työkaluja käyttöönsä, koska ymmärtää niiden olemassaolon mahdollisuuden.
Tälläkin hetkellä miljoonat ihmiset ympäri maailman tekevät työtehtäviä, joita ei pitäisi edes olla olemassa, mutta tekevät niitä sen takia, etteivät osaa tehdä pientä Excel-makroa, eivät osaa ohjeistaa hiirtänsä kliksuttelemaan automaattisesti tietyllä tavalla, eivät ole kuulleetkaan OCR-ohjelmista, jne.
Ei.
Se on vain yksi homma muiden joukossa.
Toinen esimerkki voisi olla vaikka karkeat arviot. Jos pitäisi arvioida vaikka että monta autoa mahtuu parkkiin jalkapallokentän kokoiseen tilaan, niin mietitään ensin vaikka että monta autoa mahtuu jalkapallo maalin eteen... ehkä joku 3. No sitten mietitään monta jalkapallomaalia mahtuu jalkapallokentän kapealle sivulle... mietitään jotain satunnaista kertaa, kun on sattunut jalkapalloa katsomaan, muistellaan, että se maali on aika leveä, mutta sen kummallakin puolella on tilaa ehkä vielä kahdelle maalille, eli yhteensä maaleja mahtuu siis about 5. Tämän perusteella autoja mahtuu siis kentän leveyssuunnassa kentälle 3*5 = 15.
No entäs pituussuunnassa? Pituussuunnassa kenttä on ainakin kaksi kertaa niin pitkä, kuin mitä se on leveä. Veikkaisin, että kentän päädystä kentän puoleen väliin menisi peräkkäin noin 3 perävaunullista rekkaa. Sitten mietitään, kun ollaan niitä rekkoja ohiteltu moottoritiellä, että montahan henkilöautoa pitkä se rekka on, veikkaisin että suunnilleen 4.
Kentälle mahtui siis leveyssuunnassa 15 autoa ja kentän päädystä puoleen väliin 3 * 4 autoa, eli 12. Tämä arvio ei nyt kuitenkaan istu tuohon alkuperäiseen ajatukseen, että kenttä on pituussuunnassa ainakin kaksi kertaa niin pitkä, kuin mitä se on leveyssuunnassa, joten otetaan rekkoja yksi lisää. Nyt päädystä puoleen väliin peräkkäin mahtuvien autojen arvio on 4 * 4, eli 16. Tämä kuulostaa järkevämmältä. Lasketaan nyt sitten paljo autoja mahtuu puoleen kenttää, eli 16 * 15, mikä allekkain laskettuna sanoo 240. Tämä täytyy nyt vain kertoa kahdella, että saadaan koko kentälle mahtuvien autojen lukumäärä, eli 480. tämän voi vielä halutessaan vaikka pyöristää 500:aan, jos siltä tuntuu.
No tämän arvion tarkkuus voidaan selvittää laskemalla. Wolfram Alphan mukaan jalkapallokentän pinta-ala on noin 4050m^2. Selvitin lisäksi paljon tavallisen auton pinta-alan on ja se on noin 8,7m^2.
4050m^2 / 8,7m^2 = 506,3m^2
Eli tarkemmin laskettuna niitä autoja mahtuu jalkapallokentälle noin 506 kappaletta. Arviomme 480 (pyöristettynä se 500) oli mielestäni erittäin hyvä. Pelkästään päättelemällä ja arvioimalla, arviomme heittää vain 26:lla autolla, tai 6:lla autolla, mikäli arvion vielä pyöristi 500:aan. Helppoa, nopeaa ja kaiken lisäksi yllättävän tarkkaa.