Lue keskustelun säännöt.
Sopeutuukohan tuo kissa koskaan?
13.06.2016 |
Äitini kuoli keväällä ja häneltä jäi kissa, jonka otimme kotiimme. Äiti asui maalla, ja kissa sai ulkoilla mielinmäärin. Täällä taajamassa se joutuu nyt sopeutumaan sisäkissaksi.
Se on nyt ollut reilun kuukauden meillä, ja edelleen mouruaa jatkuvasti surkeana ovella. Selvästi kaipaa ulkoilua, olemme sitä valjaissa yrittäneet ulkoiluttaa, mutta makaa vaan vihaisena ovella eikä suostu liikkumaan.
Onkohan toivoa, että se sopeutuisi, kissa on nyt 6-vuotias, vai olisiko sille armollisempaa viedä piikille? Uutta kotia tosiaan yritettiin naapurustosta etsiä mutta kukaan ei kissaa halunnut. Jonnekin maatilalle kun pääsisikin :(
Kommentit (22)
No virikkeitä sille ainakin pitäisi keksiä. Kiipeilypaikkaa jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä uskoisin, että sopeutuu.
Olen ottanut elämäni aikana useita kissoja eri eläinsuojeluyhdistyksiltä, vanhin oli 11-vuotias, joka oli saanut ulkoilla vapaasti (nyt kiellettiin, mutta valjaissa sai ulkoiluttaa). Tarpeeksi vaan tekemistä kissalle, niin se auttaa sopeutumisessa. Leikitäthän kissaa usein? Siis päivittäin?
Harva ihminen tuntee oikeasti kissan käytöksen syvällisemmin, eli älä sitä ainakaan piikitä!
Yrittäisin itse varmaan etsiä sille paikkaa maalta. Jostain kodinvaihtajat-ryhmästä FB:ssä esimerkiksi.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä uskoisin, että sopeutuu.
Olen ottanut elämäni aikana useita kissoja eri eläinsuojeluyhdistyksiltä, vanhin oli 11-vuotias, joka oli saanut ulkoilla vapaasti (nyt kiellettiin, mutta valjaissa sai ulkoiluttaa). Tarpeeksi vaan tekemistä kissalle, niin se auttaa sopeutumisessa. Leikitäthän kissaa usein? Siis päivittäin?
Kyllä kissan kanssa leikitään ja puuhataan, sylitellään jne. Sillä on kiipeily/raapimispuu myös. Valjaissa ei tosiaan liiku mihinkään. Mietin voisiko sille parvekkeelle rakentaa jonkun aitauksen, tai lähinnä jollain verkolla rajata parveketta niin, ettei pääse naapurin puolelle sieltä livahtamaan ja voisi sitten edes sen verran päästä ulos. Rivarissa siis asutaan, pihalle ei mitään aitausta mahdu tekemään.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuukausi on lyhyt aika. Älä reagoi mitenkään mouruamiseen ovella, kyllä se tulee vähentymään. Äläkä herranjumala vie tervettä ja suht nuorta kissaa piikille ennen kuin aikaa on kulunut/olet oikeasti yrittänyt etsiä kotia perusteellisesti muutoin kysynyt muutamalla naapurilta!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pystytkö rajaamaan sen reviiriä niin, ettei se pääsisi ovelle mouruamaan? Moni eläin oppii rauhoittumaan, kun vähän rajataan tilaa, missä ne liikkuvat.
Sanoisin, että sopeutuu.
Onhan kissa leikattu ?
Oma kissani juoksi noin 10 vuotta ulkosalla ja mjuuton yhteydessä joutui siis sisäkissaksi.
Virikkeitä ja silittelyä , ulkohäkki, jos asuu niin, että se on mahdollista.
Tuo 6 vuotias on kuitenkin sen verran nuori, että kyllä sopeutuu.
Ihmettelen omaa kissaani vieläkin , että miten sed loppujen lopuksi meni niin helposti.
Ehkä se muutto oli ratkaiseva, kun koti vaihtui.
Ja vielä', kuten joku jo totesikin: kuukausi on ihan liian lyhyt aika miettiä sopeutumista, anna kissalle aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuukausi on kissan rutinoituneessa elämässä erittäin lyhyt aika. Muutosten opetteluun menee helposti 6-12kk...!!
ja 6-vuotias kissa on nuori vielä, ei nyt piikille ainakaan. Etsit uutta kotia vähän naapurustoa aktiivisemmin jos teille ei sopeudu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pystytkö rajaamaan sen reviiriä niin, ettei se pääsisi ovelle mouruamaan? Moni eläin oppii rauhoittumaan, kun vähän rajataan tilaa, missä ne liikkuvat.
En oikein, ellen telkeä sitä sitten jonnekin kylpyhuoneeseen tms.
ap
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin, että sopeutuu.
Onhan kissa leikattu ?
Oma kissani juoksi noin 10 vuotta ulkosalla ja mjuuton yhteydessä joutui siis sisäkissaksi.
Virikkeitä ja silittelyä , ulkohäkki, jos asuu niin, että se on mahdollista.
Tuo 6 vuotias on kuitenkin sen verran nuori, että kyllä sopeutuu.Ihmettelen omaa kissaani vieläkin , että miten sed loppujen lopuksi meni niin helposti.
Ehkä se muutto oli ratkaiseva, kun koti vaihtui.
Ja vielä', kuten joku jo totesikin: kuukausi on ihan liian lyhyt aika miettiä sopeutumista, anna kissalle aikaa.
On leikattu kyllä. Ulkohäkki ei onnistu, parvekehäkki ehkä. Pitää vähän suunnitella.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko vapaana ulkoilu ihan mahdoton ajatus? Moni rivarikissa saa ulkoilla vapaasti.
Vierailija kirjoitti:
Päästä ulkoilemaan vaan.
En oikein usko, että naapurit tykkäisivät. Itseä ei haittaisi vaikka täällä kissoja liikkuisikin, kun noita hiiriä jonkin verran valitettavasti löytyy, mutta ainakin parilla naapurilla tiedän olevan todella negatiivinen suhtautuminen kissoihin.
ap
Sopeutuu, mutta aikaa se voi vaatia. Valjasulkoiluunkin kannattaa totutella sitkeästi. Jonakin päivänä se saattaa ulkoilla valjaissa tyytyväisenä. Kannattaa myös harkita ulkoilutarhan rakentamista kissalle. Tarhan ei tarvitse olla iso, riittää että kissa pääsee sinne katselemaan, kuuntelemaan, haistelemaan jne.
Leikityksen lisäksi kissaa voi aktivoida mm. järjestämällä sille erilaisia aivopähkinöitä kuten agilityrata tai erilaisten "temppujen" opettelua (tassun antoa, hyppäämistä käskystä ym.). Kissalle voi myös piilottaa sille hommaan sopivia herkkuja/kuivaruokaa ympäri asuntoa ja kissa saa sitten etsiskellä niitä.
En osaa sanoa. Me haettiin pari vuotta sitten kissanpentu maalta, oli navetassa elänyt ne muutamat elinkuukautensa, ei siis ihmisten kanssa paljon tekemisissä. Omistaja väitti kissan olevan kuitenkin "reipas", ei muka pelkää ihmisiä kuin vähän aluksi ujostelee. No kissa haettiin, oli koko matkan meille lamaantuneena häkin nurkassa, kotiin kun päästiin ja sisälle laskettiin kissa nii piiloutui eteisen komeron alle. Oli siellä viikon, öisin kävi kulkemassa talossa kun kaikki nukkuivat. Soitettiin takaisin sinne mistä haettiin, kieltäytyivät ottamasta takaisin, "viekää lopetettavaksi" sanoivat. No ei viety, sinnikkäästi yritettiin kesyttää tuota kissaa. Lopulta päästin sen käymään ulkona ja sen jälkeen sitä ei ole näkynyt.
Meillä on aina ollut kissoja, mutta ikinä en ottaisi sisäkissaksi ulkoiluun tottunutta.
Kyllä se varmasti voi sopeutua, ja kuten moni on todennut, 1kk on lyhyt aika. Itse ajattelisin kuitenkin, että se kärsii niin paljon muutoksesta, että armeliaampaa päästää se pois. Kissat ovat myös hyvin paikkaan kiintyneitä eläimiä, monelle ihan pelkkä muutto voi pistää elämän sekaisin.
Vierailija kirjoitti:
En osaa sanoa. Me haettiin pari vuotta sitten kissanpentu maalta, oli navetassa elänyt ne muutamat elinkuukautensa, ei siis ihmisten kanssa paljon tekemisissä. Omistaja väitti kissan olevan kuitenkin "reipas", ei muka pelkää ihmisiä kuin vähän aluksi ujostelee. No kissa haettiin, oli koko matkan meille lamaantuneena häkin nurkassa, kotiin kun päästiin ja sisälle laskettiin kissa nii piiloutui eteisen komeron alle. Oli siellä viikon, öisin kävi kulkemassa talossa kun kaikki nukkuivat. Soitettiin takaisin sinne mistä haettiin, kieltäytyivät ottamasta takaisin, "viekää lopetettavaksi" sanoivat. No ei viety, sinnikkäästi yritettiin kesyttää tuota kissaa. Lopulta päästin sen käymään ulkona ja sen jälkeen sitä ei ole näkynyt.
Kissoilla samaten kuin koirilla on pentuaikana herkistymiskausi vai miksikä sitä nyt kutsutaan, jolloin pennun pitää olla tekemisissä ihmisten kanssa jotta se oppisi pitämään näitä "omanaan". Jos tämä jää tekemättä niin kissa on aikuisena korkeintaan välinpitämätön ihmisiä kohtaan ja luultavammin lähtee kävelemään heti kun siihen tulee mahdollisuus. Ikinä ei pidä ottaa pentua sellaiselta taholta joka ei ole pentuaikana kiinnittänyt huomiota tähän pentujen sosialisoimiseen.
Eipä tapoihinsa tottunut kissa välttämättä sopeudu noin radikaaliin muutokseen. Katselisin kuitenkin vielä jonkin aikaa. Kuukausi on lyhyt aika.