Että osaa olla 4-vuotias näsäviisas, kiukutteli aamupalan kanssa ja kun sanoin ettei Afrikan lapsilla ole ruokaa

Ihan oikein sulle kun noin ääliömäisen kortin vetäisit esiin.

Vähän pelisilmää nyt...

Ihan normaalia, tuon ikäinen osaa jo olla yllättävän näsäviisas ja ilkeä kun ei kuitenkaan tiedä mitä puhuu.

Aamupala ei maistu. Sanot kiitos ja korjaat pois. Lounas on klo 11. Ei ruuasta kannata tehdä numeroa

Aivan oikein. Puuroa ja ruisleipää sinun tulee tarjota aamulla eikä mitään sokerihöttöä. Jopa tuo sinun 4 vuotiaasi tajuaa sen.

No mitä se Afrikan lapsia auttaa jos täällä pakkosyöttää lapsia?

Eikö olisi parempi lähettää ne murot niille nälkää näkyville?

Joskus ne lapset on fiksumpia kuin vanhemmat. Kokemusta täälläkin, ei samasta asiasta, mutta uhkailusta ja lapsen vesittäessä se.

Lapsettomana on tietysti helppo ihmetellä mutta silti: jos lapsi ei halua syödä niin antaa olla syömättä ja ruokaa on sitten tarjolla seuraavalla aterialla. Harvempi lapsi kai kuitenkaan näännyttää itsensä nälkään, vai mitä? Jos ruoka ei maistu nyt, ei ole pakko syödä, mutta seuraavan kerran ruokaa on tarjolla vasta seuraavalla aterialla eli lounaalla.

Vierailija kirjoitti:

Lapsettomana on tietysti helppo ihmetellä mutta silti: jos lapsi ei halua syödä niin antaa olla syömättä ja ruokaa on sitten tarjolla seuraavalla aterialla. Harvempi lapsi kai kuitenkaan näännyttää itsensä nälkään, vai mitä? Jos ruoka ei maistu nyt, ei ole pakko syödä, mutta seuraavan kerran ruokaa on tarjolla vasta seuraavalla aterialla eli lounaalla.

Eipä siinä muuta kuin se, että lapsetkin usein ovat pahalla tuulella ollessaan nälkäisiä.

Vierailija kirjoitti:

Lapsettomana on tietysti helppo ihmetellä mutta silti: jos lapsi ei halua syödä niin antaa olla syömättä ja ruokaa on sitten tarjolla seuraavalla aterialla. Harvempi lapsi kai kuitenkaan näännyttää itsensä nälkään, vai mitä? Jos ruoka ei maistu nyt, ei ole pakko syödä, mutta seuraavan kerran ruokaa on tarjolla vasta seuraavalla aterialla eli lounaalla.

Olen samaa mieltä. Meidän lapsille ei maistu joskus kuin pelkkä hedelmä aamuisin. En rupea pakottamaan syömään. Itse en pystynyt syömään ennen aamuisin, oksensin aina koulumatkoilla tai voin pahoin, jos söin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsettomana on tietysti helppo ihmetellä mutta silti: jos lapsi ei halua syödä niin antaa olla syömättä ja ruokaa on sitten tarjolla seuraavalla aterialla. Harvempi lapsi kai kuitenkaan näännyttää itsensä nälkään, vai mitä? Jos ruoka ei maistu nyt, ei ole pakko syödä, mutta seuraavan kerran ruokaa on tarjolla vasta seuraavalla aterialla eli lounaalla.

Eipä siinä muuta kuin se, että lapsetkin usein ovat pahalla tuulella ollessaan nälkäisiä.

Niin? En usko että terve lapsi näännyttää itsensä nälkään vaikka olisi pahalla tuulella. Jos ruoka ei maistu nyt, ehkä seuraavalla aterialla maistuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsettomana on tietysti helppo ihmetellä mutta silti: jos lapsi ei halua syödä niin antaa olla syömättä ja ruokaa on sitten tarjolla seuraavalla aterialla. Harvempi lapsi kai kuitenkaan näännyttää itsensä nälkään, vai mitä? Jos ruoka ei maistu nyt, ei ole pakko syödä, mutta seuraavan kerran ruokaa on tarjolla vasta seuraavalla aterialla eli lounaalla.

Eipä siinä muuta kuin se, että lapsetkin usein ovat pahalla tuulella ollessaan nälkäisiä.

Niin? En usko että terve lapsi näännyttää itsensä nälkään vaikka olisi pahalla tuulella. Jos ruoka ei maistu nyt, ehkä seuraavalla aterialla maistuu.

Niin? No yritäpä sitten hoitaa elämä sen pahantuulisen lapsen kanssa ennen sitä toista ruokaa, tai parhaimmassa tapauksessa yöllä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsettomana on tietysti helppo ihmetellä mutta silti: jos lapsi ei halua syödä niin antaa olla syömättä ja ruokaa on sitten tarjolla seuraavalla aterialla. Harvempi lapsi kai kuitenkaan näännyttää itsensä nälkään, vai mitä? Jos ruoka ei maistu nyt, ei ole pakko syödä, mutta seuraavan kerran ruokaa on tarjolla vasta seuraavalla aterialla eli lounaalla.

Eipä siinä muuta kuin se, että lapsetkin usein ovat pahalla tuulella ollessaan nälkäisiä.

Niin? En usko että terve lapsi näännyttää itsensä nälkään vaikka olisi pahalla tuulella. Jos ruoka ei maistu nyt, ehkä seuraavalla aterialla maistuu.

Niin? No yritäpä sitten hoitaa elämä sen pahantuulisen lapsen kanssa ennen sitä toista ruokaa, tai parhaimmassa tapauksessa yöllä. 

Antaa lapsen kiukutella. Kyllä masilmaan mölyä mahtuu. Ja voihan siinä jossain vaiheessa kysyä että maistuisiko vaikka voileipä.

Ei välttämättä ole näsäviisautta vaan ihan aitoa ihmettelyä. Olen itsekin joskus pienenä samaa sanonut, kun ei kai se niitä Afrikan lapsia pelasta että täällä lapset syö vaikka ei maistuiskaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsettomana on tietysti helppo ihmetellä mutta silti: jos lapsi ei halua syödä niin antaa olla syömättä ja ruokaa on sitten tarjolla seuraavalla aterialla. Harvempi lapsi kai kuitenkaan näännyttää itsensä nälkään, vai mitä? Jos ruoka ei maistu nyt, ei ole pakko syödä, mutta seuraavan kerran ruokaa on tarjolla vasta seuraavalla aterialla eli lounaalla.

Eipä siinä muuta kuin se, että lapsetkin usein ovat pahalla tuulella ollessaan nälkäisiä.

Niin? En usko että terve lapsi näännyttää itsensä nälkään vaikka olisi pahalla tuulella. Jos ruoka ei maistu nyt, ehkä seuraavalla aterialla maistuu.

Niin? No yritäpä sitten hoitaa elämä sen pahantuulisen lapsen kanssa ennen sitä toista ruokaa, tai parhaimmassa tapauksessa yöllä. 

Antaa lapsen kiukutella. Kyllä masilmaan mölyä mahtuu. Ja voihan siinä jossain vaiheessa kysyä että maistuisiko vaikka voileipä.

Onpa typerä neuvo. Ja tuolla voileipien tarjoamisellahan just opetetaan, ettei tarvitse ruoka-aikaan syödä.

Minä olen jo täti-ihminen ja olen luullut, että yksikään nykyäiti ei ole niin tyhmä, että syyllistää lastaan Afrikan nälkäänäkevillä.

Voi hyvänen aika!

Vieläkö ne biafran lapset kummittelee, luulin että nuo uhkailut jäi omaan 60-luvun lapsuuteni? Yksi sukupolvi välissä siis säästyi kauhukuvilta, niin kauheat traumat niistä lapsista ja kärpäsistä sain, pienessä mielessä ajattelin että jos en syö kärpäset hyökkää silmiin.

Omat 90-luvun lapset ovat saaneet syödä jos on ollut nälkä.

Pirtelö tai juuresmehu voisi olla vaihteeksi mielenkiintoisempi aamulla?

Lapsi voi osallistua tekemiseen myös.

Idiootein lausahdus ikinä - äidiltä! Mitä hittoa ne afrikan lapset siitä hyötyy jos lapsesi syö muronsa?

Tuollainen syyllistäminen kasvatuskeinona oli muotia viimeksi 70- luvulla. Sen jälkeen on opittu muitakin kasvatuskeinoja.

Lapsi tuskin kuolee nälkään jos aamiaismurot jää syömättä.

Lasten kuuluu kyllä oppia arvostamaan ruokaa ja olemaan kiitollisia hyvän elämän mahdollisuudesta, MUTTA tuo on vaan yksinkertaisesti paska perustelu. Lapselle ei tunnu järkevältä väkisin syödä ruokaa joka ei maistu ja jolle jollakulla muulla olisi parempaa käyttöä. Opeta kiitollisuutta jotenkin muuten kuin syyllistämällä asialla joka ei suoraan liity lapsesi muroihin mitenkään.