Joensuussa on 0,1% ruotsinkielisiä, mutta silti siellä on pakkoruotsi

Miksi ruotsi on pakko-ruotsi, mutta englannin opiskelu on ok??!

Suomen kielipolitiikka on pikemminkin järkevää -ruotsin kieli on tärkeä osa suomalaista kulttuuria.

Joensuusta saa varmaan ihan vapaasti poistua myöhemmin tai mieluummin aikaisin

Mä oon ainakin tyytyväinen, että sain opiskella ruotsiakin. Kiva osata edes alkeet, ja ymmärtää edes jotain ruotsin puheesta ja kirjoituksista. Aina uuden kielen opiskelu on antoisaa ja hyödyllistä.

👍

Missmimmu kirjoitti:

Miksi ruotsi on pakko-ruotsi, mutta englannin opiskelu on ok??!

Suomessa englannin opiskelu ei ole pakollista.

Missmimmu kirjoitti:

Miksi ruotsi on pakko-ruotsi, mutta englannin opiskelu on ok??!

Koska suomalaiset ovat tyhmää kansaa. He eivät jostain syystä ymmärrä, että ruotsin kielen taito on huomattavasti tärkeämpää heidän tulevaisuutensa kannalta kuin maailmankielen asemassa olevan englannin taitaminen.

Vierailija kirjoitti:

Suomen kielipolitiikka on pikemminkin järkevää -ruotsin kieli on tärkeä osa suomalaista kulttuuria.

Ei ole sen tärkeämpi osa kuin esim. saamelaisuus (jolla on paljon pidemmät juuret Suomessa kuin ruotsin kielellä). Silti ei ole pakkosaamea.

Entä Närpiö tai Luoto? Paljonko siellä on suomenkielisiä, ehkä tuo 5%, mutta siellä ON pakkosuomi koulussa. Kumma vain, ettei siitä koskaan käytetä sellaista termiä kuin pakkosuomi (muuta kuin ironisesti vastineeksi termille pakkoruotsi)

Vierailija kirjoitti:

Entä Närpiö tai Luoto? Paljonko siellä on suomenkielisiä, ehkä tuo 5%, mutta siellä ON pakkosuomi koulussa. Kumma vain, ettei siitä koskaan käytetä sellaista termiä kuin pakkosuomi (muuta kuin ironisesti vastineeksi termille pakkoruotsi)

Maan pääkielen opiskelu on kaikkialla pakollista, joten siksi sitä ei koeta pakoksi. Pienen ja tarpeettoman vähemmistökielen pakko-opiskelu ala-asteelta yliopistoon saakka on täysin ainutlaatuista ja siksi se koetaan yleensä pakoksi.

Joensuusta voisi purkaa kaikkien aineiden opiskelun pakon. Ei siitä niille ole mitään hyötyä kuitenkaan. Ei osata lukea, laulaa tai kirjoittaa edes sillä omalla kielellä.

Vierailija kirjoitti:

Joensuusta voisi purkaa kaikkien aineiden opiskelun pakon. Ei siitä niille ole mitään hyötyä kuitenkaan. Ei osata lukea, laulaa tai kirjoittaa edes sillä omalla kielellä.

Tää on niin suloista kun pakkoruotsittajien mustavalkoisessa maailmassa on vain kaksi vaihtoehtoa: pakkoruotsi pysyy tai sitten kaikki aineet pois. Käypä vaikka Ahvenanmaalla tai Ruotsissa tutustumassa, miten opinnot sujuvat ilman pakkovähemmistökieltä.

Vierailija kirjoitti:

Joensuusta voisi purkaa kaikkien aineiden opiskelun pakon. Ei siitä niille ole mitään hyötyä kuitenkaan. Ei osata lukea, laulaa tai kirjoittaa edes sillä omalla kielellä.

Tähän.Kehno tsuhnien saastuttama geeniperimä tekee tehtävänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumma vain, ettei siitä koskaan käytetä sellaista termiä kuin pakkosuomi (muuta kuin ironisesti vastineeksi termille pakkoruotsi)

Maan pääkielen opiskelu on kaikkialla pakollista, joten siksi sitä ei koeta pakoksi. Pienen ja tarpeettoman vähemmistökielen pakko-opiskelu ala-asteelta yliopistoon saakka on täysin ainutlaatuista ja siksi se koetaan yleensä pakoksi.

Voin kertoa että keskimäärin tuolla umpiruotsinkielisillä seuduilla lapset suhtautuvat suomen opiskeluun yhtä riemulla kuin Pohjois-Savossa ruotsin opiskeluun, eli ei riemulla. Suomi on aika monimutkainen kieli, sitä ei koskaan kuule arjessaan missään, ei tunne yhtään suomenkielistä, ei kuuntele ikinä suomenkielistä musiikkia, ei tiedä mitään julkkiksia, ei katso tv-sarjoja, ei lue suomenkielisiä lehtiä jne. Kyllä se vaan aika pakoksi koetaan, usko pois.

Näin siis nyt noissa Pohjanmaan pikkukunnissa, ei rannikon kaksikielisissä isommissa kaupungeissa.

Sitä kutsutaan alistamiseksi. Väkivaltaa kansanryhmää kohti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumma vain, ettei siitä koskaan käytetä sellaista termiä kuin pakkosuomi (muuta kuin ironisesti vastineeksi termille pakkoruotsi)

Maan pääkielen opiskelu on kaikkialla pakollista, joten siksi sitä ei koeta pakoksi. Pienen ja tarpeettoman vähemmistökielen pakko-opiskelu ala-asteelta yliopistoon saakka on täysin ainutlaatuista ja siksi se koetaan yleensä pakoksi.

Voin kertoa että keskimäärin tuolla umpiruotsinkielisillä seuduilla lapset suhtautuvat suomen opiskeluun yhtä riemulla kuin Pohjois-Savossa ruotsin opiskeluun, eli ei riemulla. Suomi on aika monimutkainen kieli, sitä ei koskaan kuule arjessaan missään, ei tunne yhtään suomenkielistä, ei kuuntele ikinä suomenkielistä musiikkia, ei tiedä mitään julkkiksia, ei katso tv-sarjoja, ei lue suomenkielisiä lehtiä jne. Kyllä se vaan aika pakoksi koetaan, usko pois.

Näin siis nyt noissa Pohjanmaan pikkukunnissa, ei rannikon kaksikielisissä isommissa kaupungeissa.

Minun puolestani voivat olla lukematta suomea, kunhan ottavat sitten itse vastuun siitä, että eivät kotikuntansa ulkopuolella saa ruotsinkielistä palvelua. Ei ole 5 miljoonan suomenkielisen tehtävä palvella näitä ummikoita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumma vain, ettei siitä koskaan käytetä sellaista termiä kuin pakkosuomi (muuta kuin ironisesti vastineeksi termille pakkoruotsi)

Maan pääkielen opiskelu on kaikkialla pakollista, joten siksi sitä ei koeta pakoksi. Pienen ja tarpeettoman vähemmistökielen pakko-opiskelu ala-asteelta yliopistoon saakka on täysin ainutlaatuista ja siksi se koetaan yleensä pakoksi.

Voin kertoa että keskimäärin tuolla umpiruotsinkielisillä seuduilla lapset suhtautuvat suomen opiskeluun yhtä riemulla kuin Pohjois-Savossa ruotsin opiskeluun, eli ei riemulla. Suomi on aika monimutkainen kieli, sitä ei koskaan kuule arjessaan missään, ei tunne yhtään suomenkielistä, ei kuuntele ikinä suomenkielistä musiikkia, ei tiedä mitään julkkiksia, ei katso tv-sarjoja, ei lue suomenkielisiä lehtiä jne. Kyllä se vaan aika pakoksi koetaan, usko pois.

Näin siis nyt noissa Pohjanmaan pikkukunnissa, ei rannikon kaksikielisissä isommissa kaupungeissa.

Ei mua ainakaan haittaa jos eivät suomea opiskele. Itsepähän jäävät sinne pieneen kylään serkkujensa kanssa.

Se pitää näistä irakilaisista sanoa, että kyllä ne monet on kotoutunut suomenruotsalaisia paremmin jos ottaa huomioon sen kauanko he ovat täällä olleet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen kielipolitiikka on pikemminkin järkevää -ruotsin kieli on tärkeä osa suomalaista kulttuuria.

Ei ole sen tärkeämpi osa kuin esim. saamelaisuus (jolla on paljon pidemmät juuret Suomessa kuin ruotsin kielellä). Silti ei ole pakkosaamea.

Pitää huomioida että saamen kieli on ollut marginaaliasemassa käytännössä aina.

Mielestäni ruotsin kielen opiskelulle on samanlainen historiallinen perusta Suomessa kuin mikä on kanjimerkistön käytölle on Japanissa. Japanissahan käytetään kolmea merkistöä, joista kanjit ovat Kiinasta tullutta lainaa. Kanjien (joissa yksi sana vastaa yhtä merkkiä) opettelu on hiraganaan ja katakanaan verrattuna työlästä, mutta koska maan historia on kuitenkin kirjoitettu kanjein, kanjeista ei haluta luopua.

Jos Suomessa lakattaisiin opettamasta ruotsia kansalle, meille kävisi samalla tavalla kuin Korealle, joka uudisti kirjoitusjärjetelmäänsä etääntyäkseen entisestä emämaa-Kiinasta: Etelä-Korealaiset eivät kykene nykyään lukemaan klassikkoteoksiaan ja historiallisia asiakirjoja muuten kuin käännöksinä.

Myös meidän varhainen historiamme on kirjoitettu ruotsiksi ja suuri osuus maamme klassikkoteoksista on kirjoitettu ruotsiksi -voimme tietenkin lukea aina käännöksiä, mutta käännöksissä merkitykset muuttuvat ja jotakin väistämättä menetetään. Haluammeko todella katkaista kielellisen yhteyden menneisyyteemme?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen kielipolitiikka on pikemminkin järkevää -ruotsin kieli on tärkeä osa suomalaista kulttuuria.

Ei ole sen tärkeämpi osa kuin esim. saamelaisuus (jolla on paljon pidemmät juuret Suomessa kuin ruotsin kielellä). Silti ei ole pakkosaamea.

Pitää huomioida että saamen kieli on ollut marginaaliasemassa käytännössä aina.

Mielestäni ruotsin kielen opiskelulle on samanlainen historiallinen perusta Suomessa kuin mikä on kanjimerkistön käytölle on Japanissa. Japanissahan käytetään kolmea merkistöä, joista kanjit ovat Kiinasta tullutta lainaa. Kanjien (joissa yksi sana vastaa yhtä merkkiä) opettelu on hiraganaan ja katakanaan verrattuna työlästä, mutta koska maan historia on kuitenkin kirjoitettu kanjein, kanjeista ei haluta luopua.

Jos Suomessa lakattaisiin opettamasta ruotsia kansalle, meille kävisi samalla tavalla kuin Korealle, joka uudisti kirjoitusjärjetelmäänsä etääntyäkseen entisestä emämaa-Kiinasta: Etelä-Korealaiset eivät kykene nykyään lukemaan klassikkoteoksiaan ja historiallisia asiakirjoja muuten kuin käännöksinä.

Myös meidän varhainen historiamme on kirjoitettu ruotsiksi ja suuri osuus maamme klassikkoteoksista on kirjoitettu ruotsiksi -voimme tietenkin lukea aina käännöksiä, mutta käännöksissä merkitykset muuttuvat ja jotakin väistämättä menetetään. Haluammeko todella katkaista kielellisen yhteyden menneisyyteemme?

Kuinka moni oikeasti lukee noita teoksia ruotsiksi? 0,1% suomalaisista? Ne, jotka oikeasti lukevat jotain klasikkoteoksia ruotsiksi, olisivat taatusti valinneet ruotsin valinnaisena aineenakin.

Ruotsinkielisyys on vieras kulttuuri Suomessa. Se on elänyt kyllä Suomen maantieteellisellä alueella, mutta suomalaisuudesta erillisenä. Voisi siis sanoa, että ruotsin kieli on osa Suomen maantieteellistä aluetta, mutta ei osa suomalaisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen kielipolitiikka on pikemminkin järkevää -ruotsin kieli on tärkeä osa suomalaista kulttuuria.

Ei ole sen tärkeämpi osa kuin esim. saamelaisuus (jolla on paljon pidemmät juuret Suomessa kuin ruotsin kielellä). Silti ei ole pakkosaamea.

Pitää huomioida että saamen kieli on ollut marginaaliasemassa käytännössä aina.

Mielestäni ruotsin kielen opiskelulle on samanlainen historiallinen perusta Suomessa kuin mikä on kanjimerkistön käytölle on Japanissa. Japanissahan käytetään kolmea merkistöä, joista kanjit ovat Kiinasta tullutta lainaa. Kanjien (joissa yksi sana vastaa yhtä merkkiä) opettelu on hiraganaan ja katakanaan verrattuna työlästä, mutta koska maan historia on kuitenkin kirjoitettu kanjein, kanjeista ei haluta luopua.

Jos Suomessa lakattaisiin opettamasta ruotsia kansalle, meille kävisi samalla tavalla kuin Korealle, joka uudisti kirjoitusjärjetelmäänsä etääntyäkseen entisestä emämaa-Kiinasta: Etelä-Korealaiset eivät kykene nykyään lukemaan klassikkoteoksiaan ja historiallisia asiakirjoja muuten kuin käännöksinä.

Myös meidän varhainen historiamme on kirjoitettu ruotsiksi ja suuri osuus maamme klassikkoteoksista on kirjoitettu ruotsiksi -voimme tietenkin lukea aina käännöksiä, mutta käännöksissä merkitykset muuttuvat ja jotakin väistämättä menetetään. Haluammeko todella katkaista kielellisen yhteyden menneisyyteemme?

Elät siinä oletuksessa että suomenkieliset osaa ruotsia nytkään. Pakkoruotsin lopettaminen ei katkaise mitään muuta kuin järjettömän turhakkeen.